Kilpailutus Oy

Pari kuukautta sitten Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti perustettavaksi ”Remontti Oy:n”. Valtiollisen puulaakin, joka hoitaisi homekoulut kuntoon.

Mitä Remontti Oy pitää sisällään ei ole vieläkään oikein tietoa. Lähes varmaa kuitenkin on että Remontti Oy luo ratkaisujen lisäksi myös uusia ongelmia. Homekouluremonttien vaikeus kun ei ole se että kunnilla ei olisi rahaa tai rahoitusvaihtoehtoja.

Antti Rinteen kotikunnasta Mäntsälästä löytyy hyvä esimerkki mistä oikeastaan kiikastaa. Viime viikolla vasta 2010-2011 peruskorjattu sisäilmaongelmainen koulu asetettiin viranomaispäätöksellä käyttökieltoon. Eikä siinä vielä kaikki, myös väistötilahankinta joudutaan perumaan epäonnistuneen kilpailutuksen vuoksi. Tällä hetkellä Mäntsälä ei tiedä mihin se sijoittaisi 250 koululaista loka-tammikuuksi kun korjattu koulu on käyttökiellossa ja väistöparakkeja ei näy. Eipä käy kateeksi Mäntsälän päättäjiä.
Ehnroosin_koulu_–_Google_Maps
Ongelma ei siis ole se että Mäntsälä ei olisi saanut rahaa koulukorjauksiin. Koulu korjattiin ja parakkia oltiin hankkimassa. Suurempi ongelma vaikuttaa olevan kunnan kilpailutusosaamisen puute, joka johti huonoon tulokseen alkuperäisessä remontissa ja väistötilojen täyteen katastrofiin. Julkiset hankinnat kilpailutuksineen ovat tunnetusti vaikeita – säännöt muuttuvat alituiseen ja valittaminen on helppoa.

Jotain siis tartteis tehrä. Nyt Antti kuulolle. Entäpä jos remonttien rahoituksen sijaan autettaisiin kuntia kilpailuttamisessa. Ehdotankin että ”Remontti Oy:n” sijaan perustetaan ”Kilpailutus Oy”.

”Kilpailutus Oy” tarjoaisi kunnille kilpailutuksen erityisosaamisen. Juuri sen minkä hankkiminen ja ylläpito on jokaiselle kunnalle omin voimin kallista ja raskasta. Se myös ratkoisi kilpailtuksista tehdyt valitukset.

Nykyisin kunnan omat virkamiehet, joiden osaamista voi olla esim. opetustoimen pyörittäminen, joutuvat vääntämään vaikeat kilpailutukset alusta loppuun. Ehdottamassani mallissa kuntapäättäjät päättävät vain siitä mitä halutaan hankkia ja millaisella hinnalla, vaikkapa kouluremontin tai uuden sillan. Myös painotuksista voidaan antaa ohjeistusta – painotetaanko hintaa vai jotain muuta, esim. luomua tai puurakentamisen osaamista. Tämän jälkeen pallo siirretään “Kilpailutus Oy:n” ammattilaisille, jotka tuntevat markkinat ja kilpailutuslainsäädännön pykälät kuin omat taskunsa.

Ja kun kaikkien kuntien kilpailutus olisi keskitetty, voisivat ”Kilpailutus Oy:n” työntekijät erikoistua tietyille markkinoiden osa-alueille. Jos sama putiikki hoitaa vuosittain viidenkymmenen kouluremontin kilpailutuksen, olisi jälki takuulla parempaa kuin jos yksittäisen kunnan virasto hoitaa yhden projektin kolmen vuoden välein.

Nyt kilpailuttamisen vaikeus antaa edun markkinoilla rakennusyhtiöille. Erityisesti suuremmille sellaisille, joilla on varaa pitää palkkalistoillaan kilpailutuksista valittamiseen erikoistuneita juristeja. “Kilpailutus Oy” tasoittaisi pelikenttää ja parantaisi markkinoiden toimivuutta.

Konkreettisesti tätä palvelua varten ei välttämättä kannata perustaa osakeyhtiötä, vaan ”Kilpailutus Oy” voisi olla esim. osa Kuntaliittoa ja sen jäsenilleen tarjoamia palveluita.

Mites on Antti? Kääritäänkö hihat ja remontoidaan kilpailutukset kuntoon?

Päivän pähkinä: Remontti Oy

Meillä Suomessa on jaettu päätäntävaltaa ja vastuuta kuntien ja valtion kesken. Hyvänä esimerkkinä opetustoimi: kunnat vastaavat perusopetuksesta.

Homma on periaatteessa simppeli: valtio määrittelee opetussuunnitelmat ja kunta toteuttaa perusopetuksen kuten parhaaksi näkee. Verorahoilla koko lysti kuitenkin kustannetaan. Kunta rakentaa tai rakennuttaa koulut ja palkkaa opettajat.

Mutta aivan näin yksinkertaista tämä ei tietenkään ole. Rahoituskin tulee monesta eri suunnasta: kunnan omat verotulot ja valtion rahoitus, ns. ”valtionosuudet”. Lisäksi valtio on antanut erikseen tukia ”homekoulujen korjaamiseen” ja osa rahoituksesta on sidottu mm. ryhmäkokoihin.

Erityisesti valtion ”homekouluraha” on ollut turmiollista: remontteihin ei ole ryhdytty kuntien omin voimin kun on toivottu lisärahoitusta valtiolta. On luotu hienommin sanottuna ”virheellinen insentiivi” eli ”virheellinen kannuste”.remonttiKuvitellaanpa että jokin kunta olisi hoitanut asiat kertakaikkisen mainiosti: ei olisi säästelty koulujen rakentamisessa, huollossa ja kunnossapidossa. Yksikään koulurakennus ei tässä Shangri-Lassa tarvitsisi ”homekouluremonttia”. Olisi toimittu kuin se kuuluisa ”luokan paras oppilas”. Olisiko oikeudenmukaista että tämä kunta ei saisi lainkaan lisärahoitusta koulujensa ylläpitoon, mutta naapurikunta jossa on eletty täysin vailla huolta huomisesta lisärahoitusta saisi? No ei olisi.

Jos jaetaan valtaa, jaetaan myös vastuuta. Valtaa on jaettu kunnille ja niiden pitää vastuunsa myös kantaa. Mitä selkeämmät ja suoremmat vastuun ja vallan ketjut ovat, sen parempi. Olisi parempi että koko homekoulujen korjausrahasta luovuttaisiin ja se siirrettäisiin opetuksen perusrahoitukseen.

Valitettavasti näin yksinkertaista tämä ei ole. Suurelta osin sen takia että myös eduskunnassa halutaan olla lasten puolella. Ja kukapa olisi enemmän lasten puolella kuin poliitikko, joka haluaa remontoida homekouluja. Näinpä sitten Arkadianmäelläkin halutaan laittaa kauha jo valmiiksi monimutkaiseen soppaan. Ratkaisukin on näköjään keksitty: Remontti Oy. Jaa että mikä?

Jos olen ymmärtänyt oikein niin kyseessä ei ole oikeastaan ”osakeyhtiö” perinteisessä mielessä, vaan valtion budjettikehysten ulkopuolinen rahasto, jolla rahoitettaisiin mm. homekoulujen korjaamista ja muita infrastruktuurihankkeita.

Mihin tällaista rahastoa tarvitaan? Aikooko Remontti oy antaa lainarahaa halvemmalla kuin markkinat? Miksi mm. eläkerahastot siihen sitten osallistuisivat? Eikö kaikki raha loppujen lopuksi tule verotuksen kautta? No niinpä. Remontti Oy onkin lähinnä kirjanpidollinen ”kikka kolmonen”, jolla välttämättömät korjausmenot saadaan pois näkyvistä ja poliittisesti sovittujen menosääntöjen piiristä. Valtiohan ei ota velkaa, jos Valtion 100% omistama Remontti Oy ottaa velkaa. Just.

Ajatus on kaunis: homekoulut kuntoon. Menettely vaan väärä. Se on jo perusteiltaan virheellinen koska siinä rikotaan vallan ja vastuun johdonmukaisuus. Kunnat järjestävät kouluverkon, kunnat pääosin omistavat koulurakennukset, joten pitäisi olla täysin selvää että kuntien pitää kantaa vastuu myös koulurakennusten kunnosta. Näin on hyvä kunta toiminut jo nyt! Kirjanpidollinen kikkailu ei muuta tosiasioita. Tästähän me Kreikkaa moitimme ja nyt menemme täysin samaan suuntaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä jos homekoulut halutaan kuntoon?

Pitäisi tunnustaa että valtionosuuksien lasku on iskenyt liikaa kuntatalouksiin eikä säästöjä voi valtio tehdä vain siirtämällä niitä kuntien kontolle. Tai ainakaan kuvitella että silloin ei puututtaisi hyvinvointivaltion peruspalveluihin. Jos Arkadianmäellä halutaan ajatella lapsia, se tulisi tehdä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti nostamalla perusopetuksen valtionosuuksia.

Ylipäätään valtiollisen rahoituksen pitäisi olla ennakoitavaa ja pitkälinjaista eikä vuosi toiselta eri suuntiin tempoilevaa. Tällöin kunnat voisivat tehdä päätökset järkevästi ja ennakoiden – kunta, jossa koulut ovat huonossa kunnossa remontoisi ja kunta, jossa ei ole homekouluja, voisi satsata opetukseen. Ja koulujen omistajan kannattaisi rakennuttaa laadukkaasti, pitää huolta kunnossapidosta ja remontoida ajoissa.

Eduskunnassa pitäisi myös ymmärtää milloin kannattaa pitää näppinsä erossa kuntatason päätöksenteosta: vallanjaolle on perustelunsa. Ja jos kunnat eivät eduskunnan mielestä selviydy opetustoimen tehtävistä, niin sitten tulee puuttua tehtävien jakoon – siihen eduskunnan valta on juuri tarkoitettu.

Remontti Oy:tä ei pitäisi perustaa. Se on populistinen poliittis-kirjanpidollinen temppu, jollaisia ei tarvita enää ainuttakaan lisää. Yhteinen julkinen velka on yhteistä julkista velkaa kutsumme me sitä meloniksi tai appelsiiniksi.

Ceterum censeo, homekoulut on korjattava.