Uusi viikko, vanhat kujeet! Pöytäyksen riemua on kaupunginhallitus harjoittanut oikein olan takaa, mutta nyt ehkä tehdään sitten päätöksiäkin. Ehkä. Jyrkkä ehkä. Isoimmat asiat Palmian uudistaminen ja lausunto HSL:n taloussuunnitelmasta. Sen lisäksi mm. tukku kaavoja. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 8.10.2014, Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen valinta

ok. PS vaihtaa Rene Hurstin tilalle jonkun muun.

2 V 8.10.2014, Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestäminen

Viikon ja ehkä jopa koko vuoden isoin asia. Tulemme tekemään konsernijaostossa tekemiämme muutosesityksiä vastaavat esitykset.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 8.10.2014, Kalasataman korttelien 10577, 10578, 10593 ja 10625 asemakaavan muuttaminen (nro 12227)

ok Kalasataman rakentaminen etenee. Matkan varrella suunnitelmia on tarpeen tarkistaa. Tämän asemakaavan muutoksen avulla vastataan Itäväylän muuttuneisiin sekä raitiovaunuliikenteen muuttuneisiin varauksiin ja vesiliikenteen tarpeisiin. Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltaman ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkistaman ehdotuksen mukainen.

2 V 8.10.2014, Käpylän Kisakylän asemakaavan muuttaminen (nro 12192, Kisakylä)
ok. Kisakylää suojellaan, rakennusoikeus ja käyttötarkoitukset pysyvät ennallaan

3 V 8.10.2014, Hakuninmaan Runonlaulajantie 48:n ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12269, Runonlaulajantie 48)

ok. ”Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on virallistaa jo 1980-luvulla rakennusvaiheessa käyttöönotettu puiston kautta järjestetty ajoyhteys. Ajoyhteyden vaatima alue liitetään tonttiin.”

4 V 8.10.2014, Kontulan Tanhuantie 1:n asemakaavan muuttaminen (nro 12247, Tanhuantie 1)

ok. Täydennysrakentamista Kontulaan! Pääosin seitsenkerroksinen kerrostalo. Ei tämä kyllä vieläkään tehokkuudellaan päätä huimaa.

SIVISTYSTOIMI

1 V 8.10.2014, Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

ok.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kamppi-Töölönlahti -alueen katujen ja puistojen rakentamiseen

ok. Myönnämme Rakennusvirastolle tälle vuodelle Kamppi – Töölönlahti -alueen katujen rakentamiseen 2,917 milj. euroa ja puistojen rakentamiseen 2,5 milj. euroa. Tuo 2,5 miljoonaa on ”väliaikaisen” puistosuunnitelman tämän vuoden työt. Ensi vuonna sitten arviolta 3,3 miljoonaa lisää.

4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kruunuvuorenrannan alueiden esirakentamista varten

ok. 1,49 miljoonaa Kruunuvuoren esirakentamiseen.

5 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle liityntäpysäköintialueiden toteuttamiseen

1,5 miljoonaa euroa liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseen. Kiinnostaisi kuulla montako paikkaa tällä rahalla saadaan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014

ok. Todetaan suunnitelman olevan suuntainen – vähentää metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.

Vaikutukset Helsingissä ovat suurimmat tietenkin Lauttasaaressa ja sitten kerrannaisvaikutukset syntyvät myös linjojen toisiin päihin Maunulassa, Itä-Pakilassa ja Veräjämäessä. Lausunto kritisoi Lauttasaaren linjastoratkaisuja ja toivoo jatkokehittelyä ja kritiikki näyttää ihan perustellulta.

2 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017

ok. Tarkastusmaksua ei saa nostaa 100 euroon.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja sen jäsenkuntien kesken

ok. Sopimus korvaa seudullisen vesihuollon kehittämisstrategian. Esittelijä toteaa että: ”puitesopimus on valmisteltu HSY:n ja jäsenkuntien yhteistyönä. Siinä on pyritty jäsenkuntien yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Puitesopimuksen mukaiset käytännöt ja vastuunjako yksittäisissä kysymyksissä vastaavat varsin hyvin Helsingissä vesilaitoksen ja kaupungin kesken noudatettua käytäntöä. Uutena kaupungille koituvana kustannuserän ovat pelastuslaista aiheutuvat paloposteihin ja sammutusvesirakenteisiin liittyvät kustannukset, mutta toisaalta johtosiirtoihin liittyvistä kustannustenjakoperiaatteista koituu jonkin verran kustannussäästöä.”

2 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Bulevardi 12:n kanssa (tontti 4/87/4)

ok. Entinen WSOY:n talo Bulevardilla. Uusi sopimus mahdollistaa rakennuksen muuttamisen osittain asuinkäyttöön. Koska tontin arvo nousee tässä yhteydessä merkittävästi on tontin omistajan kanssa käyty neuvottelut, joiden tuloksena kaupunki saa noin miljoonan euron korvauksen.

3 Maankäyttösopimus Asunto-Oy Svinhufvudintie 3:n kanssa poikkeamispäätöksen johdosta (tontti 42055/1) tontille 1

ok. Kulosaaressa kerrostaloon lisäkerros ja tontille uusi rivitalo. Kaupungille korvausta 320 000 euroa.

4 Katualueen varaaminen Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle maanalaista pysäköintilaitosta varten (Katajanokka, Satamakatu)

ok. Taivaallista eikun maanalaista pysäköintiä. Varataan tontti. Kirkko suunnittee kadun alle kahta maanalaista pysäköintikerrosta, joihin mahtuisi yhteensä noin 100 autoa.

5 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi kaupunginteatterin väistötilaratkaisusta

ok. Selviteltiin, mutta todetaan että ei oikein onnistunut.

6 Valtuutettu Hannu Oskalan toivomusponsi Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi

ok. Sain vielä lisäselvityksiä ponteeni. Ilmeisesti Roihuvuoren koulun rakenneratkaisu on todella poikkeava eikä koulun katolle voi enää asentaa lisää painoa. Kun koulu on suunniteltu, eli vuonna 1965 mitoituslumikuormana oli 1.8 kN/m2. Nykyisin peruslumikuorman arvona on Helsingin seudulla 2.0 kN/m2. Aurinkopaneelit painaisivat noin 15-20kg/m2, joka tarkoittaa siis noin 0,2kN/m2 kuormaa. Tällöin lumikuorman mitoitukseksi tulisi noin 1,6kN/m2, joka on jo merkittävästi nykyistä normia matalampi. En siis aloita tässä kohtaa yhden miehen sotaa luminormeja vastaan, niille on takuulla perusteensa…

…Mutta toisena perusteena käytettiin sitä että paneeleja varten jouduttaisiin tekemään läpivientejä tai että rakenteet olisivat liian massiivisia. Tämä ei enää pidä paikkaansa, kehitys on kehittynyt. Aurinkopaneelit asennetaan nykyisin ns. kelluvina rakenteina, jolloin läpivientejä ei tarvita. Lisäksi katolla pysyminen perustuu myös aerodynamiikkaan ja kitkaan, ei vain painoon. Asiaa selvitellessäni sain selville että paneeleja on asennettu kelluvana mm. Cafe Caruselin katolle, missä alueella vallitseva tuulensuunta pääsee vapaasti puhaltamaan sisään suurellakin voimalla. Telineet on ja pysyy.

Näihin paneeleihin tullaan varmasti palaamaan – niin monta julkista tasakattoista rakennusta on tulossa peruskorjausikään. Eivätkä niiden kaikkien kantavat rakenteet takuulla ole niin huonoja kuin Roihuvuoren koulun. Paneelien sijoittamisen mahdollisuus kannattaisi selvittää hankesuunnitteluvaiheessa. Tai sitten näitä ponsia ja aloitteita tulee lähivuosina runsaasti.

Hyväkin esimerkki Helsingistä löytyy – Suomalaisen Yhteiskoulun katolle asennettiin tänä kesänä paneelit. Koulu tosin yksityinen eikä kaupungin. Rakenne moderni kelluva:

Ja valmis järjestelmä:

Arvioitu vuotuinen sähköntuotanto on 26 000kWh ja tämän kokoiset järjestelmät maksavat nykyisin itse itsensä takaisin noin 5-10 vuodessa. Julkisen sektorin kannattaisi ottaa tästä kehityksestä koppi – kun teemme kannattavia julkisia hankintoja, koko bisnes kehittyy, syntyy lisää kilpailua, lisää tarjontaa ja kun hyvät kokemukset leviävät, varmasti myös lisää kysyntää. Lopputuloksena lisää uusiutuvia. Ainakaan vaalipuheiden tasolla kukaan ei vastusta. Lisää uusiutuvia, lisää työtä, lisää bisnestä. Win-win-win, vasemmisto-keskusta-oikeisto -joukkohali.

7 Valtuutettu Veronika Honkasalon toivomusponsi lasten ja nuorten kuulemisesta Maatullinpuiston kaavamuutoksen yhteydessä

ok. ”Kaavamuutoksen yhteydessä on kuultu lapsia ja nuoria alueen kehittämisessä.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto selvityksestä asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta)

ok. Maailma on muuttunut siitä kun suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä luotiin. Pohjoismaissa sosiaaliturva perustuu asumiseen ja muualla Euroopassa usein vakuutukseen. Helpottaakseen ihmisten liikkumista rajojen yli EU pyrkii yhteensovittamaan järjestelmiä.

Ongelma on tällä hetkellä Suomessa yhä kohtuullisen kokoinen – Kela antoi viime vuonna noin 13.000 myönteistä päätöstä, joissa asumisperusteista sosiaaliturvaa annettiin henkilölle, jonka ei katsottu muuttaneen Suomeen pysyvästi, mutta vähintään neljä kuukautta jatkunut työnteko tai yritystoiminta katsottiin riittäväksi perusteeksi. Kokonaisuudessaan tyel- vakuutettuja EU-kansalaisia oli Suomessa samaan aikaan yhteensä 68.000, eli kyse on sosiaaliturvan kokonaisuuden kannalta melko pienestä joukosta ihmisiä. Mutta todennäköisesti tulevaisuudessa kasvava, siksi lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa.

Lausunto kantaa huolta siitä että järjestelmästä ei saisi tulla liian houkuttelevaa. Tämä on vähän outoa kun liitteenä olevan selvityksen mukaan “Maahanmuuttajat eivät käytä enemmän sosiaalietuja kuin kantaväestö”, “Sosiaaliturismista tai ”hyvinvointimagneettihypoteesista” ei ole näyttöä” ja “Liikkuvien EU-kansalaisten harjoittamasta sosiaalietuuksien laajamittaisesta väärinkäytöstä ei ole näyttöä”. Merkittävimmiksi vetovoimatekijöiksi mainitaan palkkataso ja alhainen työttömyys.

SIVISTYSTOIMI

1 Maa-alueen vuokraaminen Selboat Oy:lle Vuosaarenlahden venesatama-alueelta

ok. Selboat kertoo että sen ”tarkoituksena on luoda sekä ammatti- että huviveneiden käyttäjille edistyksellinen ja ympäristöä säästävä palvelukokonaisuus.” Vuokrattava alue on noin 1 910 m², jolle rakennetaan 1 115 kem²:n rakennus osittain kahteen kerrokseen ja vuosivuokra on 14 058,3 euroa.