Kuntavaaleissa ei ole kyse eurokriisistä

HS:n mukaan Timo Soini evästi joukkojaan puhumaan kuntavaalikentillä eurokriisistä.

Mikäpä siinä, puhutaan vaan. Puhuminen on hyvästä. Aina puhetta maailmaan mahtuu.

Toki eurokriisin lopputulema tulee vaikuttamaan lähivuosina myös kuntatalouteen ja kuntatason päättäjien liikkumavaraan, mutta silti ainoa suora yhteys on se, että reaalikorkojen ollessa negatiivisia kuntien kannattaa tehdä tuottavia investointeja etupainoitteisesti vaikka velkarahalla. Ainakaan ei kannata käyttää pääoman puutetta tekosyynä.

Mutta tuosta ei pitkään jaksa jauhaa. Tärkeämpiäkin aiheita löytyy.

Kuntavaaleissa kun valitaan päättäjät päättämään lähestulkoon kaikesta muusta paitsi eurokriisistä, johon Suomen kanta hitsataan eduskunnassa. Ja ne eduskuntavaalit meni justiinsa. Jostain jytkystä taisi olla juttua.

Kuntavaaleissa puolestaan on kyse kouluista, päiväkodeista, neuvoloista, terveyskeskuksista, kirjastoista, ammatillisista oppilaitoksista, fudiskentistä, orkestereista, kaduista, pyöräkaistoista, rakentamisesta, lukioista, tapahtumista, hammashoidosta, autopaikoista, venepaikoista, asumisen hinnasta, sähkön hinnasta, veden hinnasta, ilmastonmuutoksesta, asiakasmaksuista, autoilusta, pyöräilystä, kävelystä, pysäköinnistä, esteettömyydestä, julkisesta liikenteestä, vanhusten hoidosta, yrittämisestä, työllisyydestä, päihdehuollosta, eriarvoistumiskehityksestä, tasa-arvosta, sosiaalipolitiikasta…

Lista on lähes loputtoman pitkä koska meidän kaikkien suomalaisten arki pyörii kunnallisen päätöksenteon piirissä olevien asioiden ympärillä.

Toivottavasti kampanja-aikaan keskustellaan kuntavaaleihin liittyvistä kysymyksistä eikä meloneista ja appelsiineista, niin hyvää kuin hedelmäsalaatti onkin.

Vihreitä ratkaisuja Helsingille löydät täältä.

selkokielisyydelläänsäkäänsäkään

Muutama viikko takaperin törmäsin Helsingin Vihreiden nettisivuja selaillessani vaaliohjelmamme selkokieliseen versioon. Sitä oli ilo lukea. “Normaalin ohjelman” perusvihreään lätinään verrattuna selkokielinen versio tuntui myös tuoreemmalta, jämäkämmältä, uskottavammalta ja suoremmalta.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntarakenteesta “normaali ohjelma” kertoo seuraavasti:

Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropoli. Se tarvitsee oman hallintonsa, jossa yhteisistä asioista päätetään yhdessä ja jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Siksi pääkaupunkiseudun kunnat on yhdistettävä ja uuden suurkaupungin sisään luotava vaaleilla valitut kaupunginosavaltuustot.

, ja selkokielinen puolestaan toteaa että:

Helsinki, Espoo ja Vantaa täytyy yhdistää yhdeksi kaupungiksi.

Suoraa puhetta. Lyhyitä lauseita ja kappaleita. Ja tätä mieltähän me Vihreät olemme. Yksityiskohdista, kuten toteutustavasta, voidaan sitten taittaa peistä myöhemmin.

Jyrki Kasvi oli ainoa poliitikko, jonka sivuilta löysin nopealla selailulla selkokielisen version. Miksi? Selkokielisen version pitäisi olla aina saatavilla.

Missäs minä olen aiemmin törmännyt tällaiseen tekstiin? Aivan. Timo Soinin “plokillapa” hyvinkin.

Ennakkoäänestys alkaa. Gallupien harmaa teoria muuttuu käytännöksi.

On loppukirin aika. Kirikyky edellyttää kovaa pohjakuntoa ja tahtoa.

Puhuin tiistaina yhteensä yli tuhannelle ihmiselle Hyvinkäällä, Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Forssassa ja Vantaalla. Tuntuma on selvä.

Tänään keskiviikkona käyn Lahdessa ja menen illaksi MTV:n vaalikeskusteluun.

Soinin ploki vaikuttaa ainakin kaikkia kilpailijoitaan selkokielisemmältä. Selkokeskuksen kirjoitusohjeissa annetaan mm. seuraavia Timon noudattamia vinkkejä:

    – Käytä valtaosin jokapäiväisiä, tuttuja sanoja.
    – Vältä hyvin pitkiä sanoja.
    – Suosi lyhyitä lauseita ja virkkeitä.
    – Kerro vain yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa.
    – Älä pakkaa yhteen virkkeeseen liikaa tietoa.
    – Sijoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

Hyviä neuvoja tavallistakin tekstiä tuottavalle.

Timo Soini ei kuitenkaan kirjoita selkokieltä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja kirjoittaa tarkoituksellisesti epäselkokieltä – hän käyttää selkokielen ulkoisia muotoja, kuten esim. lyhyitä peruslauseita ja tiheää kappalejakoa, mutta viljelee jatkuvasti myös epämääräisiä kielikuvia ja lupsakoita sananlaskuja, “soinismeja”, joiden tarkoitus jää epäselväksi valistuneemmallekin lukijalle.

Selkokeskus kun neuvoo kirjoittajaa myös seuraavasti:

    – Harkitse tarkkaan, kun käytät kielikuvia tai sanontoja.
    – Ole konkreettinen: vältä abstrakteja ilmaisuja ja viljele esimerkkejä.

Epämiellyttävä ajatus onkin se, että jos muiden puolueiden viestintä perustuu oletukselle aktiivisesta kansalaisesta, joka on jollain tapaa perillä politiikasta, niin perustuuko Perussuomalaisten puheenjohtajan viestintä oletukselle, että omat kannattajat löytyvät joukosta, joille yleisesti käytetty kieli on vaan liian vaikeaa? Kuka sitä Kansaa taas aliarvioikaan?

Selkokieliseen tekstiin eivät melonit, omenat ja lippalakit epämääräisestä feel-good Kansasta puhumattakaan vaan kertakaikkiaan sovi. Timo Soini hämää lukijaansa. Näennäisen selkeyden alle jätetään tilaa sumutukselle.

Suomen aidoin Kansanmies onkin katolilainen Brysselissä työskentelevä maisteri. Enpä olisi äkkiseltään arvannut. Vaan enpä aavistanut sitäkään että ”suurimmaksi suomalaiseksi” valittaisiin ruotsinkielinen tsaarin armeijalta koulutuksensa saanut aristokraatti, joka kävi ainoan voitokkaan sotansa omaa kansaansa vastaan.

Itse äänestin tuossa kisassa tietenkin Väinö Myllyrinnettä.