ilmaista joukkoliikennettä Helsinkiin?

Yle tiesi kertoa Tallinnan muuttavan joukkoliikenteensä maksuttomaksi. FB:ssä toistakymmentä kaveriani linkkasi uutisen innostuneena, onnistuisiko sama myös Helsingissä?

Helsingissä asiaa on on tutkittu jo vuonna 2008 ja tulokset olivat mielestäni sen verran selviä että niistä voi vetää johtopäätöksiä.

1. Julkisen liikenteen hinta ei ole tärkein syy ajaa omaa autoa

Julkinen liikenne on jo nyt huomattavasti oman auton käyttöä edullisempaa Helsingissä. Henkilöautolla ei ajeta siksi että se olisi halvempaa, vaan siksi että henkilöauton tarjoama palvelutaso on parempi.

Maksuton julkinen liikenne ei pitkällä tähtäimellä vähennä yksityisautoilua merkittävästi. Tutkimuksen mukaan liikenne vähenisi vain noin 9%. Samaan tulokseen voitaisiin päästä myös ruuhkamaksuilla, jotka tuottaisivat rahaa kaupungille. Ilmaisuus ei siis ole ratkaisu ruuhkiin.

Hintaa paljon tärkeämpiä vetovoimatekijöitä olisivat toimivammat poikittaisyhteydet, tiheämmät vuorovälit ja vaihtoyhteydet. Nopeampi, turvallisempi ja luotettavampi julkinen liikenne houkuttelisi vaihtamaan Bemarin bussiin.

Kaikki nämä vaativat lisää rahoitusta nykytilanteeseen verrattuna. Jos joukkoliikennettä halutaan kehittää pelkän ideologisen ilmaisuuden sijaan, maksullisuus kannattaa säilyttää.

Pääosin lisämatkustajat vaihtaisivatkin kävelyn tai pyöräilyn bussiin tai ratikkaan. Tämä ei ole hyvä tavoite liikenteellisesti, kansanterveydellisesti eikä kaupunkikulttuurillisesti.

2. Ilmainen julkinen liikenne lisäisi liikkumista

Ilmainen liikkuminen kaupunkialueella ei mielestäni ole kovin vihreä poliittinen tavoite – emme kai me halua lisätä liikkumista ja subventoida pidempien välimatkojen päässä asumista?

Pitkällä tähtäimellä ilmainen joukkoliikenne lisää yhdyskuntarakenteen hajautumista eikä edistä ilmastotehokkaan kaupungin syntyä.

3. Ilmaisuus lisäisi julkisen sektorin kuluja

Helsingin Seudun joukkoliikenteen lipputulot olivat vuonna 2010 yhteensä 243,5 miljoonaa euroa, kuntien ja valtion tuen ollessa suurin piirtein saman verran. Subventioprosentti on siis noin 50%. Ja Helsingin osuus potista on noin 150 miljoonaa euroa.

HKL:n vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan Helsingissä maksuton joukkoliikenne lisäisi vuotuista rahoitustarvetta yli 140 miljoonalla eurolla vuodessa menetettyjen lipputulojen ja kolmanneksella kasvavien matkustajamäärien vaatimien lisävuorojen seurauksena.

Voidaan siis arvioida ilmaisen julkisen liikenteen vaativan nykyisin noin 150-200m€ euron vuotuisen lisärahoituksen. Se tarkoittaa siis uuden Guggenheimin rakentamista joka vuosi ja pari sinfoniaorkesteria vielä päälle.

Kaupunki velkaantuu kuluvana vuonna ennusteen mukaan noin 265 miljoonaa euroa. Mistä ilmaisen joukkoliikenteen kannattajat ovat valmiita leikkaamaan puuttuvat miljoonat? Terveydenhoidosta? Koulutuksesta? Sosiaalitoimesta? Kulttuurista? Liikunnasta? Nuorisotyöstä? Vanhuksista?

4. Ilmaisia lounaita ei ole

Ilmainen julkinen liikenne ei ole ilmaista. Kyllä sen aina joku maksaa.

Myönnän että tämä perustelu on vahvasti myös ideologinen, mutta minun mielestäni on hyvä että palvelun käyttäjällä säilyy edes jonkinlainen vastuu kustannuksien kantamisesta. Ilmaista palvelua myös arvostetaan vähemmän kuin vastikkeellista.

Olisin kuitenkin valmis lisäämään subventiota nykyisestä (50%), sillä HKL:n tutkimuksenkin mukaan ”Joukkoliikenteen lipunhinnan alentamisen on todettu olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa, mutta maksuton joukkoliikenne ei ole tehokkuusoptimi.”. Eli suomeksi edullisempi joukkoliikenne tuottaisi nykyhintaista ja ilmaista suurempia hyötyjä.

Jos 44 euron kuukausilippu on työttömälle liian kallis, niin silloin kannattaisi ennemmin harkita perusturvan korottamista tai esim. työttömille edullisempia lippuja ”hiljaisempien tuntien” aikana. Opiskelijalipun hintainen työttömien kuukausilippu olisi myös yksi vaihtoehto, mutta siinäkin on ongelmansa: se olisi vielä yksi (pieni) tuloloukku lisää.

5. Lisärahalle on julkisessa liikenteessä parempia käyttökohteita kuin maksuttomuus

Maksuttomuuden sijaan onkin paljon mielekkäämpää pohtia miten 150 miljoonaa lisäeuroa kannattaisi julkiseen liikenteeseen käyttää, jos valtuusto päättäisi sellaisen lisäkakun antaa.

Itse pyrkisin mieluummin:

  • alentamaan kuukausilipun hinnan kaikille suurin piirtein nykyisen opiskelijalipun tasolle. (noin 25€)
  • parantamaan poikittaisliikennettä investoimalla voimakkaasti mm. raide-jokeriin ja kakkos-jokeriin
  • laajentamaan raideverkkoa esim. pikaratikkana
  • lyhentämään vuorovälejä
  • lisäämään vuoroja ja linjoja jotta koko Helsinki olisi lähes ympärivuorokautisen julkisen liikenteen piirissä
  • Maksuttomuus heikentäisi pitkällä tähtäimellä julkisen liikenteen laatua, vaikeuttaisi sen kehittämistä nykyistä laajemmaksi ja tekisi siitä selvästi nykyistä heikomman poliittisesti.

    Kohtuuhintainen, kehittyvä, laadukas ja luotettava julkinen liikenne on paljon ilmaista parempi vaihtoehto.

    Rail Baltica Helsinkiin!

    Eilen saatiin todella hienoja uutisia Euroopan raideliikenteestä: Baltian maat ja Puola sopivat Rail Baltica -hankkeen toteuttamisesta! Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 ja valmista pitäisi olla 2020. Silloin Tallinnasta pääsee luotijunalla Varsovaan ja muutaman vuosikymmenen kuluttua todennäköisesti samalla junalla vielä Berliiniin, Pariisin, Lontooseen tai Madridiinkin saakka!

    Erityisen merkittäväksi tämän hankkeen tekee se, että kiskot tullaan jatkamaan jonain päivänä, todennäköisesti aiemmin kuin myöhemmin, myös Tallinnasta Pietariin. Haluaako Helsinki jäädä silloin pistoraiteen päähän Pietarista vai olla välietappi viiden miljoonan ihmisen suurkaupungin ja Euroopan välillä?

    Suomi ja erityisesti Helsinki ei saa jäädä lätäkön taakse ruikuttamaan!

    Helsingin ja Tallinnan välille on rakennettava rautatietunneli.

    Kumpi linjaus mahtaisi olla Suomelle suotuisampi?

    EU rahoittaa Rail Balticasta lupausten mukaan noin 85% – se kun on eräs EU:n keskeisimmistä liikennehankkeista ja lisäksi edistää vielä erinomaisesti EU2020:n ilmasto-, energia- ja kilpailukykytavoitteitakin! Win-win-win-win!

    Annoin anonyymin virkamieslähteen kertoa itselleni että niin haluttaessa EU:n aluekehitysrahastoista ja TEN-T -hankkeista voisi rautatietunnelin kaltaiseen projektiin löytyä suuriakin summia. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa! Miksei Helsingillä ole ainuttakaan virkamiestä edistämässä hanketta täyspäiväisesti?

    Jos Helsinki aikoo tulevaisuudessa kilpailla Itämeren muiden metropolien kanssa, on supernopea raideyhteys välttämättömyys eikä vain turhaa haihattelua.

    tallinnassa

    Tuli käytyä turistireissulla eteläisessä naapurissa muutama viikko sitten.

    Kun muutaman vuoden välein vierailee, niin näkee selkeästi sen valtavan muutoksen, joka siellä on tapahtunut. Ensimmäisellä reissulla 90-luvun lopussa kaikki suomalaiset olivat kännissä ja Viro selvästi ”köyhä serkku”. Nyt Tallinnan keskiaikainen keskusta on jotain, mitä meillä köyhillä suomalaisilla ei koskaan tule olemaan ja turistienkin käytös oli aiempaa asiallisempaa.

    Aloin Tallinnan horisontin nähtyäni myös miettimään uudestaan Helsingin ”tornitalo-kammoa”. Ehkäpä Pasilaan ja Kalasatamaan todella pitäisikin rakentaa jotain todella ylvästä, rohkeaa ja korkeaa! Pari huutomerkkiä voisivat piristää kaupungin koko yleisilmettä kummasti.

    Muutamia muitakin huomioita tuli tehtyä.

    Tallinna Opas -ilmaisjakeluläpyskässä, joka löytyi Virun hotellihuoneesta, oli karttojen ja mainoksien lisäksi takakannen sisäpuolella Risto E.J. Penttilän kirjoitus ”Viron vai Suomen malli”. Suorasukainen nuorsuomalaisen talousliberalismin ylistys! Mitä ihmettä tuollainen mielipidekirjoitus tekee turisteille suunnatun ”lehden” sivuilla? Liekö asialla joku Viroon muuttanut suomalainen liikemies? Lukekaa itse.

    tallinna_opas_penttila.jpg

    Hilpeää.

    Käytiin myös Viron uudessa taidemuseossa, Kumussa. Upea paikka, arkkitehtonisesti sisätiloista tulee vahvasti Kiasma mieleen. Virolaista ja muutakin taidetta hienosti näytillä. Museossa tuli valitettavan selvästi esille sekin, mitä ei näytetä. Kaikki museon opastetekstit ja kyltit olivat vain viroksi ja englanniksi. En nähnyt kyrilisiä kirjaimia lainkaan koko museossa. Virolaisen nykytaiteen näyttelyn taiteilijoiden etnisen edustavuuden kattavuudesta on vaikea sanoa, mutta harvassa olivat venäläisen näköiset nimet.

    Syy on toki ymmärrettävä. Lähimenneisyys on vain vielä liian lähellä. Merkki ei ole kuitenkaan hyvä. Yli 25% venäläisvähemmistön sivuuttaminen, tarkoituksellinen osattomaksi tekeminen, ei voi olla hyväksi Virolle tai ”syntyperäisille” virolaisillekaan pidemmän päälle – viime kevään patsasmellakat olivat selvästikin oire jostain muusta kuin vain yhden patsaan siirtämisestä. Jotain tarttis tehrä.