Pyörät pois Kaivokadulta

Huomenna kaupunkiympäristölautakunta esittää valtuustolle miten pyörätie linjataan rautatieaseman kohdalla. Yli vai ali.

Virkamiesten esitys on alikulkutunneli. Tätä ratkaisua kannattavat myös mm. pyöräilyjärjestöt. Keskeiset perustelut ovat:

1. Korkeusero ja mukavuus

Tunnelissa korkeusero on 5,3 metriä, sillalla 8,5 metriä. Pyöräily pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi jotta se olisi suosittua. Ehdoin tahdoin rakennettu kolmen metrin lisänousu ei ole helppoa eikä mukavaa. Tunnelissa ei myöskään koskaan sada eikä tuule toisin kuin korkealla sillalla.

2. Linjaus

Tunnelin linjaus on suorempi ja paremmin pyöräilyn kaikkien päävirtojen mukainen. Siihen on helppo ja suora ajaa niin radanvarresta kuin Kaisaniemen suunnastakin. Kuvitelkaa miten suora ja upea reitti Kaisaniemen puiston portilta on Ruoholahteen saakka jos välissä on vain yksi tunneli, johon voi ajaa ihmeemmin mutkittelematta tai puskematta tuuliseen ylämäkeen!

Miksi tarvitaan silta tai tunneli?

Miksi sitten ylipäätään tarvitaan siltaa tai tunnelia? Varsin yksinkertaisesta syystä: pyöräliikenne ei oikein enää mahdu Kaivokadulle ja nykyinen järjestely ei ole helppo, mukava eikä korkealaatuinen.

Ja erityisesti: Nykyinen pyöräreitti haittaa jalankulkua.

Helsingin rautatieasema on maamme vilkkain. Wikipedian sillä on noin 200 000 päivittäistä käyttäjää. Lähes kaikki saapuvat paikalle jalan – ainakin viimeiset kymmenet metrit metrolta tai ratikalta.

Saman vilkkaan jalankulkuliikenteen läpi puikkelehtii päivittäin tuhansia pyöräilijöitä. Tiedän itse sekä pyöräilijänä että kävelijänä että tästä seuraa vaaratilanteita – pyöräilijät töötäilevät, turistit katselevat taivaalle ja kävelevät miten sattuu. Nämä vaaratilanteet, ”konfliktit”, ovat täysin turhia. Pyöräliikenne voidaan siirtää Kaivokadulta tunnelin avulla lähes kokonaan pois!
(Luvut liikenteen kehitys Helsingissä 2015, KSV)

Erityisen turhia konfliktit ovat Elielinaukion ja Postitalon välisessä ”shared spacessa”. Paikassa on todennäköisesti eniten kävelijöitä per vuorokausi Suomessa ja läpi kulkee pyöräilyn pääreitti ilman selkeää linjausta. Järjetöntä. Aivan turhaan haittaa sekä kävelylle että pyöräilylle. Kävelyn turvallisuuden ja sujuvuuden tulee olla keskusta-alueella ykkönen – se vaatii sitä että pyöräilyn pääreitti siirretään toisaalle.

Kuvasin tämän pätkän tänään marraskuun 5. päivä. Kuvitelkaa miltä tuo näyttää kesäkuussa kun pyöriä on moninkertaisesti!

En lähde toistamaan kaikkia tunnelin perusteluja, joita on hyvin käyty läpi esim.Kaupunkifillari-blogissa sekä esityslistalta löytyvässa viraston selvityksessä. Nostan esille kuitenkin yhden, joka on mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolle.

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

Tunneli on piilossa. Se ei luo kaupunkitilaan juuri mitään uusia elementtejä. Silta puolestaan on äärimmäisen näkyvä. Lisäksi se luo ramppeineen myös esteitä – sen läpi ei pääse. Silta luo harvemmin hyvää kaupunkitilaa.

Erityisesti kun rakennamme valtakunnallisesti keskeistä sijaintia on arkkitehtuurilla ja kaupunkikuvalla suuri merkitys. Erityisen suuri merkitys sillä on sen vuoksi että olemme juuri rakentaneet noin sadalla miljoonalla eurolla uuden uljaan Keskustakirjaston.

Keskustakirjaston todellinen pääsisäänkäynti, siis se josta suurin määrä ihmisiä käy sisään kirjastoon, on Elielinaukion puolella. Haluammeko me todellakin rakentaa sen eteen vähintään 4,6 metriä korkean sillan? Kuvitelkaa miltä tämä pääsisäänkäynti näyttää Elielinaukiolta sen jälkeen.

Samaten koko kirjaston ja Sanomatalon välinen osuu muuttuu kapeaksi ränniksi. Tällaista ympäristöä kirjaston arkkitehti ei suunnitellut – eikä myöskään kaupunkisuunnitteluvirastomme arkkitehdit katutilaa suunnitellessaan. Tämä on myös keskeinen kulkuväylä sekä Musiikkitalolle että Kansalaistorin tapahtumiin.Sama koskee myös toista siltavaihtoehtoa. Kansalaistorin avoimuus muuttuu ratkaisevasti.
Luotan siihen että huomenna koko lautakunta tekee viisaan päätöksen ja tukee tunnelivaihtoehtoa.

Rail Baltica Helsinkiin!

Eilen saatiin todella hienoja uutisia Euroopan raideliikenteestä: Baltian maat ja Puola sopivat Rail Baltica -hankkeen toteuttamisesta! Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 ja valmista pitäisi olla 2020. Silloin Tallinnasta pääsee luotijunalla Varsovaan ja muutaman vuosikymmenen kuluttua todennäköisesti samalla junalla vielä Berliiniin, Pariisin, Lontooseen tai Madridiinkin saakka!

Erityisen merkittäväksi tämän hankkeen tekee se, että kiskot tullaan jatkamaan jonain päivänä, todennäköisesti aiemmin kuin myöhemmin, myös Tallinnasta Pietariin. Haluaako Helsinki jäädä silloin pistoraiteen päähän Pietarista vai olla välietappi viiden miljoonan ihmisen suurkaupungin ja Euroopan välillä?

Suomi ja erityisesti Helsinki ei saa jäädä lätäkön taakse ruikuttamaan!

Helsingin ja Tallinnan välille on rakennettava rautatietunneli.

Kumpi linjaus mahtaisi olla Suomelle suotuisampi?

EU rahoittaa Rail Balticasta lupausten mukaan noin 85% – se kun on eräs EU:n keskeisimmistä liikennehankkeista ja lisäksi edistää vielä erinomaisesti EU2020:n ilmasto-, energia- ja kilpailukykytavoitteitakin! Win-win-win-win!

Annoin anonyymin virkamieslähteen kertoa itselleni että niin haluttaessa EU:n aluekehitysrahastoista ja TEN-T -hankkeista voisi rautatietunnelin kaltaiseen projektiin löytyä suuriakin summia. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa! Miksei Helsingillä ole ainuttakaan virkamiestä edistämässä hanketta täyspäiväisesti?

Jos Helsinki aikoo tulevaisuudessa kilpailla Itämeren muiden metropolien kanssa, on supernopea raideyhteys välttämättömyys eikä vain turhaa haihattelua.