Tasaista tuulivoimaa?

Tuulivoima on kasvanut Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana aivan valtaisasti. Viime vuonna rikottiin sadan gigawatin ”haamuraja” – Euroopassa on nyt tuulivoimaa 106,5 gigawatin edestä.

Trendi on sama maailmanlaajuisestikin. Valitettavasti Suomi ei ole oikein pysynyt muun maailman vauhdissa mukana.

Tuulivoimaan liittyy tietenkin myös haasteita, ilmiselvimpänä se että tuuliolosuhteet vaihtelevat eikä tyynellä synny sähköä. Belgiassa kehitellään tyystin uudenlaista ratkaisua tuulivoiman vaihtelevuuteen.

Belgian valtionvarainministeri Johan Vande Lanotte ehdottaa että muutaman kilometrin päähän Belgian rannikosta rakennettaisiin noin 2,4 kilometriä leveä keinotekoinen saari, joka toimisi ”energiavarastona”. Kun sähkön kulutus on matalaa, mutta tuulivoiman tuotanto korkealla, myllyjen sähkö pyörittäisi pumppuja, jotka nostaisivat merivettä noin 15 metriä merenpinnan tason yläpuolelle. Sitten taas vastaavasti tyvenellä vettä laskettaisiin turbiinien läpi. Saari toimisi ikäänkuin valtavana akkuna.

Myös hollantilaiset ovat tutkineet vastaavaa ratkaisua jo aiemmin. Heidän mallissaan saaren vallien keskellä tosin olisi noin 50 metriä syvä monttu, johon vettä laskettaisiin. Energian varastoinnin perusidea on kuitenkin sama. Hollantilaisten laskelmien mukaan saari voisi tuottaa maksimissaan noin 2.000-2.500 MW tehon ja varastoida yhteensä jopa 30 GWh.

Eikä ajatus ole uusi ja kummallinen. Ensimmäiset samaan periaatteeseen perustuvat voimalaitokset aloittivat toimintansa jo 1890-luvulla Italiassa ja Sveitsissä. Uutta on vain ajatuksen yhdistäminen tuulivoimaan ja keinotekoiseen saareen.

Suomessa tämä ratkaisu ei välttämättä ole käytännöllinen, mutta idea on hyvä esimerkki siitä miten ihmiskunta kykenee keksimään uusia vastauksia haasteisiinsa. Uusiutuvan energian pullonkaulat ovat ratkaistavissa kunhan vain tahtoa löytyy.

”Cleantech”, eli uusi ympäristöystävällinen teknologia työllistää Suomessa jo 50000 ihmistä, eli noin 30 kertaa enemmän väkeä kuin Turun STX, ja kasvupotentiaali on huikea. Ala voisi työllistää maassamme kaksinkertaisen määrän ihmisiä 2020 mennessä. Rohkea rokan syö – Suomen kannattaisi olla uuden puhtaan teknologian edelläkävijä. Se tarkoittaa sekä työpaikkoja että parempaa maailmaa jälkipolville.

tuulivoimaa Harakkaan?

HS uutisoi tänään ympäristökeskuksen suunnitelmista Harakan saaren suhteen:

Tuulimylly vispaa sähköä pian Harakan saarella kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sekä luonnonsuojelualueen tuntumassa.

—-

Harakkaan asennetaan pientuulivoimalan lisäksi useisiin rakennuksiin ilmalämpöpumppuja. Talonmiehen asuntoon tulee kesäajan vedenlämmitystä varten aurinkokeräin ja luontotaloon opetustarkoitusta varten aurinkosähköjärjestelmä.

Kaupunki arvioi, että laitteet maksavat noin 30 000 euroa. Laitteet maksavat itsensä takaisin alentuneina energiamaksuina noin seitsemässä vuodessa.

Tarkoitus on hyvä: energiankulutusta kannattaa vähentää. Ja uusia keinoja tulee kokeilla; aurinkokeräin, aurinkosähköjärjestelmä ja lämpöpumput ovat varmasti hyviä hankkeita.

Pientuulivoimala taas ei ole.

St1:n "vihreät" tuulipropellit ovat juuri sijoittelultaan ja kooltaan sitä luokkaa, joka todennäköisesti tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin vähentää niitä. Viherpesua pahimmillaan.

On uskottavaa tutkimusnäyttöä siitä, että pientuulivoimalat sijoituspaikastaan riippuen saattavat jopa kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottavat sitä! Jos pientuulivoimalan koko elinkaari otetaan huomioon, päästään usein tuloksiin, joissa tuulimyllyn valmistaminen tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se vähentää tuotantonsa ansiosta.

Pähkinänkuoressa: yleisen sähköverkon alueella pientuulivoimaloissa ei ole yhtään mitään järkeä. Syrjäiset saaristomökit sitten erikseen.

Joka tapauksessa tuulimyllyt ovat niin kalliita, että ne eivät toimintaikänsä aikana maksa itseään takaisin.

Älkää ymmärtäkö väärin. Minä olen tuulivoiman puolella! Tuulivoima vaan pitää toteuttaa oikein: ei pieniä propelleja joka niemen nokkaan, vaan valtaisista myllyistä koostuva kunnollinen tuulivoimapuisto merelle Helsingin edustalle. Karut insinööritieteet vaan ovat ideologisesti viehättävää pientuulivoimaa vastaan.

Scroby Sands Wind Farm, off Great Yarmouth. Kuva: Robef, Flickr (cc-lisenssi)

Tuulivoimaloiden hyötysuhde paranee koon kasvaessa:

If you double the rotor diameter of a wind turbine, the blades sweep an area that is four times as large. Material costs double, but the yield multiplies by four. The larger the rotor diameter, the more energy you get for your money, and for the energy invested. And the other way around, of course.

Tuulen nopeus on korkeammalla voimakkaampi ja tasaisempi:

An important factor to do with wind speed is height: wind speed rises and is more constant the higher you go, which is the reason why traditional windmills are built ever larger and why the concept of floating windmills is attracting so much interest. It is also the reason why the potential of small windmills is generally overestimated. When you are shown a wind map, the chance is big that it concerns a map of wind speeds at a height of 75 metres or more, indicating the potential of traditional windmills.

Tuulivoiman todellista potentiaalia ei kannata tuhrata näpertelyyn pienmyllyjen kanssa.