Täydennysrakennetaan tyylillä

Helsingin pyrkii siihen että uudisrakentamisesta 30% on täydennysrakentamista. Tämä olikin yksi harvoista viime vuonna toteutuneista tavoitteista – 2013 lukema oli peräti 45,9 % valmistuneesta asuntotuotannosta. Aihetta juhlaan ei tosin ole. Korkea prosenttiosuus kertoo lähinnä muun asuntorakentamisen aivan liian hitaasta tahdista.

Miksi tällainen tavoite? Miksi ylipäätään täydennysrakentaa? Onhan Uusimaa täynnä peltoa, jonne sopii tönöjä pystyttää.

Hyviä perusteluja on monia. Tiivimpi kaupunkirakenne on sekä ekologisempi että taloudellisempi – Tampereen teknisen yliopiston tutkimuksen mukaan täydennysrakentaminen on jopa 70% edullisempaa kuin lisärakentaminen uusilla alueilla. Kaupungin ei tarvitse rakentaa teitä ja terveyskeskuksia tai täyttää merenlahtia. Suosimalla täydennysrakentamista voidaan myös suojella yhtenäisiä viheralueitamme. Mieluummin Hertsigaan kuin Kivinokkaan. Mieluummin metroasemalle kuin metsään.

Asukkaidenkin näkökulmasta vaikutukset voivat olla positiivisia – hyvä keino puolustaa omaa lähikirjastoa, terveysasemaa tai ala-astetta onkin varmistaa täydennysrakentamisella riittävä asukaspohja palveluille.

Mutta on myös myönnettävä että monilla tyylillisesti yhtenäisillä asuinalueilla on täydennysrakennettu törpösti. Lätkäisty moderni kuutio keskelle vanhaa rakennuskantaa ja toivottu että kukaan ei huomaa. Parempaan suuntaan ollaan menossa. Olen seuraillut muutamaa tuoretta kohdetta erittäin ilahtuneena.

Mäkelänkatu 95

Löydättekö uudisrakennuksen havainnekuvasta?
kapyla_makelankatu_taydennysrakentaminen
Uudisrakennus istuu vanhan rakennuskannan sekaan erinomaisesti. Pintamateriaali, väritys ja muotokieli ovat samoja kuin naapureilla. Talon voi oikeastaan ajatella ”täydentävän” kesken jääneen kaavan.
Untitled__lXMclc-Liite_copy___page_41_of_57_
Bonuksena pienempi poikittainen siipi estää Mäkelänkadun meteliä leviämästä ja luo kaikille asukkaille suojaisamman piha-alueen.

Kangasalantie 13

Toinen hyvännäköinen kohde löytyy Vallilasta, jossa Heka rakentaa 56 vuokra-asuntoa Kangasalantielle.
https___www_stadinasunnot_fi_documents_149756_0_kangasalantie_20lisätietoa_20fi_20pdf_20120314_pdf
Talo alkaa jo saada muotoaan ja istuu räystäslinjaa myöten kadun varteen ja keskustelee hienosti viereisen korttelin vuonna 1929 valmistuneiden rakennusten kanssa. Lisäkerros vanhaan verrattuna ei haittaa yhtään.
vallila_taydennysrakentaminen 1
Juuri tällaisia esimerkkejä kaivataan lisää. Eivät ihmiset tyhmiä ole. Jos täydennysrakentaminen vaikuttaa arkkitehtien historiatajuttomalta egotrippailulta, on sen vastustus varmasti voimakasta – ihan perustellusti. Alueille hyvin istuvien esimerkkien avulla epäilyjä voidaan toivottavasti hälventää ja rakentaa lisää Helsinkiä Helsinkiin.

Kaupunki ei ole ongelma

Asun Vallilassa Sturenkadun ja Hämeentien risteyksessä. Sijainti on täydellinen – ratikka- ja bussipysäkit ovat aivan vieressä, alakerrasta saa pitsaa ja lähikauppaan on alle 100 metriä. Korttelista löytyy myös Pelagon polkupyörämyymälä ja haitarikauppias, jos kovasti tekee mieli uutta meno- tai soittopeliä.

Rakastan Vallilaa. Se on juuri sellaista tiivistä ja kaunista kantakaupunkia, jota Helsingissä pitäisi olla lisää, mutta jota ei ole rakennettu viimeiseen viitenkymmeneen vuoteen. Alueen tonttitehokkuus on 3.0, joka tarkoittaa sitä että 1000m2 tontilla on 3000m2 rakennettua pinta-alaa. Tiivis asutus puolestaan mahdollistaa monipuoliset lähipalvelut ja lyhyet, kävellen tai pyöräillen kuljettavat, välimatkat.

Miksei Valliloita sitten rakenneta lisää? Syy löytyy normeista.

Mäkelänkadun eteläpäässä kulkee päivittäin noin 24 000 ajoneuvoa. Tällöin melunormien mukainen etäisyys rakennukselle on vähintään n. 17 metriä, suosituksen ollessa noin 34 metriä. Jos Mäkelänkatu haluttaisiin vastaamaan ”nykyaikaisia” normeja, pitäisi molemmilta puolilta katua purkaa rivillinen taloja. Varmuuden vuoksi kannattaisi varmaan purkaa osa Puu-Vallilaakin.

(Ilmakuva: Eniro.fi)

Olisiko tällainen kaupunki miellyttävää? Asukkaita mahtuisi alueelle vain murto-osa nykyisestä – syntyisikö alueelle palveluita? Olisiko tällainen kaupunki lainkaan kaupunkia? Ei. Tyhmät normit luovat Mäntsälää. Minä pidän enemmän Helsingistä, aidosta kaupungista. Ja asuntojen hinnasta ja kysynnästä päätellen moni muukin.

Mäntsälän kohdalla Lahdenväylällä on saman verran liikennettä kuin Mäkelänkadulla ja suojavyöhykkeet "kunnossa" kun ei siellä ketään asu.

Sinällään hyvää tarkoittavat melunormit eivät yksinkertaisesti sovellu kaupunkiin. Niitä on mahdollista käyttää vain maaseudulla, eikä niiden orjallinen noudattaminen luo miellyttävää yhteistä tilaa edes pikkukaupunkiin tai kirkonkylään. Klassista ja kaunista suomalaista puutalokaupunkia ei näillä normeilla saisi rakentaa.

Jos halutaan lisää aitoa kaupunkia, pitää rakentaa lisää aitoa kaupunkia. Ja jos melunormi estää järkevän kaupungin rakentamisen, niin vika ei ole kaupungissa, vaan normissa tai melussa. Ratkaisun pitää silloin olla joko melun vähentäminen tai normin muuttaminen – kaupunki ei ole ongelma, se on ratkaisu.