Helsingillä pitää olla rohkeutta kasvaa

Pidin Vihreän ryhmäpuheen valtuuston puolivälinseminaarissa 30.1.2015. Kirjoitin puheen ”puhekieliseksi”, luettuna tämä voi olla vähän hassu paikoitellen, pahoittelen. Ihan loppuun asti en myöskään ehtinyt kun puheenjohtajan nuija alkoi jo heilua.

Arvon valtuutetut, virkamiehet ja muut kylän henkilöt.

Kun strategiasta puhutaan, tieto ja miten se on saatavilla ja jaettavissa on yksi ydinkysymyksistä. Siksi haluaisin aloittaa kiittämällä eilisistä alustuksista Asta Mannista, kaupunginjohtaja Pajusta ja talousjohtaja Saxholmia. Ainakaan me valtuutetut emme voi syyttää kaupungin virkamieskuntaa siitä että emme saa hyvää informaatiota päätöksentekomme pohjaksi.

Tietokeskuksen työ ja jatkuvasti lisääntyvä avoin data ovat upeita juttuja. Hienoa on että Helsinki on tässä asiassa paitsi maassamme, myös globaalisti edelläkävijä. Uskon vakaasti että dev.hel.fi tulee vielä luomaan juttuja joita me emme koskaan olisi kyenneet edes kuvittelemaan mahdollisiksi! Esim. laskutusten avaaminen julkiseksi mahdollistaa paitsi Joonakselle makeiden paljastusjuttujen kirjoittamista, myös aitoa kustannustehokkuuden paranemista. Jo prosentin viilautuminen avoimuuden auringonpaisteessa on miljoonia euroja.

Näin ensimmäisen kauden valtuutettuna olin viime syksynä budjettineuvotteluihin valmistautuessani oikeastaan aika järkyttynyt kun tajusin millaisella prosessilla ja kaarella kaupungin investointeja oli aiempien kausien talousarvion yhteydessä suunniteltu. Nyt parissa vuodessa vakiintuneeseen käytäntöön investointineuvotteluista, joissa samalla käydään läpi ja neuvotellaan tulevan kymmenen vuoden jänteellä suunniteltuja investointihankkeita ja niiden kustannuksia, verrattuna aiempien talousarvioesitysten investointiosa tuntuu kuin mittarilennolta sumussa – korkeus tiedetään mutta ei onko edessä vuori vai kiitorata. Pidemmästä tarkasteluvälistä, alustavasta jaksotuksesta ja strategisemmasta otteesta päätöksentekoon on ehdottomasti hyötyä.

Sen vuoksi strategisen päätöksenteon sopisi ulottuvan myös lautakuntiin – jos esim. strategisena toimenpiteenä valtuuston hyväksymässä strategiassa lukee “toteutetaan pyöräilynedistämisohjelman suosituksia”, niin sitten niiden pyöräilynedistämisohjelman suositusten mukaisten liikennesuunnitelmien olisi parasta sujahtaa läpi lautakuntakäsittelystäkin. Strateginen tahtotila pitäisi olla kirkkaana mielessä päätöksiä tehtäessä myös lautakunnissa.

Vihreä valtuustoryhmä kuitenkin toteaa ilolla että moni strateginen päätös on edennyt hyvin. Kiristetty -30% ilmastopäästötavoite läpileikkaa kaupungin hallintoa ja valtuuston strateginen päätös selvästikin ohjaa virastojen työtä. Myös peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien nuorten määrä on muuttunut oikeaan suuntaan.

Strategian yhteydessä sovittua 10-vuoden investointisuunnitelmaa ja investointikattoa Vihreä valtuustoryhmä kiittää. Kuten moni täällä tietää, olen siviiliammatiltani muusikko, taiteilija oikein jos sille päälle satun. Usein taiteellisia projekteja vaikkapa teattereissa toteuttaessani olen huomannut että parhaat tulokset eivät synny silloin kun käytettävissä on rajattomasti resursseja – silloin vaan hukataan viikkokausia tyhjänpäiväiseen haahuiluun ja rakennetaan lavalle jokin kullattu pömpeli jota ilmankin oltaisiin pärjätty. Rajat tehostavat taiteellista prosessia – kun aikaa, rahaa ja inhimillisiä voimavaroja on rajallisesti, täytyy miettiä tarkemmin mitä tehdään, missä järjestyksessä ja mitä jätetään kokonaan tekemättä. Useimmiten lopputulos on parempi eikä kullattuun pömpeliinkään tarvinnut käyttää rahaa.

Investointikatossa on kyse pitkälti tästä. Se pakotti meidät – poliittiset päättäjät – priorisoimaan. Valitsemaan mitä me todella haluamme. Ja missä järjestyksessä. Investointisuunnitelman kirjaukset kertovat selvästä valinnasta: me halusimme korjata kouluja enemmän kuin koskaan aiemmin, me halusimme rakentaa päiväkoteja, me halusimme rakentaa pyöräteitä, kiskoja ja Keskustakirjaston. Ja monet kullatut pömpelit siirrettiin 2020-luvulle, jolloin ne ehkä sitten jo näyttävätkin turhilta.

Mutta korjattavaakin investointiraamista löytyy. Nykymuodossaan se on liian sitova. Se kohtelee kaikkia investointeja samankaltaisesti eikä osaa erottaa aidosti kannattavaa hankintaa kannattamattomasta. Onkin pakko kysyä Kokoomukselta millainen firma jättäisi tekemättä muutaman miljoonan euron investoinnin, jonkin laskennallisen “katon” tai “ylivelkaantumisen” vuoksi, jos saatavilla on jopa kymmeniä miljoonia voittoa? Vastaan itse: ei varmaan kovin menestyvä puulaaki.

Investointikattoa tulisi rukata siten että se mahdollistaa kaupungille kannattavien investointien, etenkin uusien alueiden esirakentamisen nykyistä joustavammin. Meillä pitää olla rohkeutta kasvaa Itämeren parhaaksi metropoliksi.

Euroopan ja Suomen taloustilanne pidemmälläkään tähtäimellä ei aiheuta riemunkiljahduksia. Ei ole mahdotonta että matala kasvu on oikeastaan “uusi normaali”. Samanaikaisesti Suomen huoltosuhde räjähtää käsiin. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut nykyistä heikompi 60-luvun alussa.

vaestollinen_huoltosuhde
Näiden kahden viivan välinen ero meidän on seuraavan parinkymmenen vuoden aikana kurottava umpeen. Huoltosuhteen muutos pysähtyy 2030-luvulla. Uskoisin kuvioiden olevan tuttuja ainakin Oskulle – sun kirjasta mä näihin ekaa kertaa kunnolla havahduin.

Kuten isoisäni aina tapasi sanoa, “ei vauhti tapa, vaan se äkkipyssäys”. Hyvinvointivaltiomme on rakennettu 1970-2000 -lukujen erinomaiselle ja tasaiselle huoltosuhteelle. Nyt tämä kehitys päättyy. 2030-luvulle saakka huoltosuhde heikkenee dramaattisesti. Eikä tarvitse olla oraakkeli ennustaakseen että terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä. Helsingissä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 47% vuosien 2014-2024 välillä.

Pelkästään tulonsiirtoja lisäämällä me emme tästä selviä, on pakko tehdä rakenteellisia muutoksia. Ja mitä pikemmin niihin pystymme sitä harkitumpia ne ovat. Jos ajamme auton päin seinää se pysähtyy kyllä mutta jälki on rumaa eivätkä airbagitkaan auta. Vihreä ryhmä haluaisi ohjata auton ohi esteen, vauhtia hidastaen.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä tuottavuuden parantaminen onkin perusteltua. Kaupungin menojen kasvua on hillittävä vaikkei paniikkijarrutukseen etenkään näin taantuman keskellä olekaan syytä. Se, mistä me haluamme sitä arvostella on tuottavuuden käsitteen yksioikoinen tulkinta – ei kaikki leikkaaminen aina tuota säästöjä.

On esim. absurdia edes kuvitella että koululaisten määrän kasvaessa tuhannella vuosittain, opetusviraston käytössä olevien tilojen neliömäärä ei koskaan kasvaisi – seuraavan kymmenen vuoden kuluessa Helsingissä on 12 000 oppilasta enemmän kuin nykyisin! Sehän on keskikokoisen suomalaisen kunnan verran oppilaita lisää. On tietenkin mahtavaa että Helsingissä on aiempaa enemmän lapsiperheitä, mutta pitäisi olla täysin selvää etteivät skidit vain nykyisiin neliöihin sovi.

Näiden haasteiden edessä eilisen vieraileva “keynote-speaker” Jorma Sipilä oli erittäin hyvin valittu. Hänen avauksensa jätti ainakin minulle paljon ajateltavaa. Haluaisinkin ottaa muutaman lainauksen hänen esityksestään. Sipilän mielestä:

Hyvinvointipolitiikassa liikaa rahaa
– Korjaamisessa
– Sosiaalisessa kulutuksessa
– Ansiotyöstävapauttamisessa – Rahastoissa maailmalla

Liian vähän
– Perustoimeentuloturvassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelussa
– Sosiaalisessa investoinnissa

On aivan selvää että meidän tulisi kyetä ohjaamaan voimavaramme paremmin ennaltaehkäisevään työhön ensiavun sijaan. Perhekeskukset, kattava varhaiskasvatus, kotouttamistoimenpiteet, positiivinen diskriminaatio ja laadukas peruskoulu säästävät miljoonia ja jopa miljardeja. Jos yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yli miljoona euroa, ei meillä oikeasti ole varaa jättää yhtä paljon kavereita kyydistä kuin nyt jää.

Tästä uskon ainakin puheiden tasolla vallitsevan kohtuullisen laajan konsensuksen. Poliittinen “Vasemmisto” haluaa varmasti ennaltaehkäistä ongelmia ja poliittisen “oikeiston” kylmimmätkin sadofiskalistit osannevat laskea tienaamatta jääviä euroja. Vaikeaksihan tämä muuttuu vasta kun iskulauseiden rintama kohtaa karun politiikan arkitodellisuuden. Seuravassa slidessaan Sipilä totesi:

Helposta vaikeaksi
– Hyvinvointivaltion rakentaminen oli helppoa: rahoitus, kannatus, tulokset

Hyvinvointivaltion supistaminen taas on poliittisesti vaikeaa
– Vahvimmat ovat parhaita puolustajia
– Kun heikot häviävät, kokonaisuus kärsii
– Keskiluokka voi moittia julkisia menoja, mutta on haluton leikkaamaan itselleen tärkeitä etuuksia

Kuten useimmat teistä huomasivat, viime vuonna tästä dynamiikasta saatiin useampia esimerkkejä. Ja seuraavat ovat jo kytemässä.

Minua aidosti surettaa tilanne, jossa me esim. voimme yhdistää hallinnollisesti vain kouluja, joiden vanhemmat eivät osaa masinoida vastarintaliikkeitä. Jakomäestä suljettiin yksi koulurakennus – nolla sähköpostia, Soinisen koulu yhdistettiin hallinollisesti Pukinmäkeen – nolla sähköpostia Soinisesta. Soinisen koulussa oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita 60%. Tämä ei ole sattumaa. Me kuulemme voimakkaimmin niiden huudon, jotka kykenevät huutamaan. Hiljaisia emme edes huomaa ja kokonaisuus muuttuu jatkuvasti heikommaksi tilkkutäkiksi johdonmukaisen perusturvan sijaan.

Loppujen lopuksi uskon että kyse on luottamuksesta. Luotammeko me toisiimme ja toistemme motiiveihin. Meillä Suomessa ja Helsinkiläisessä kuntapolitiikassa on erinomaisen hyvä perinne konsensuksen etsimisestä. Toivonkin syvästi että strategian puolivälintarkastelu talousarvion raamineuvottelujen yhteydessä antaisi mahdollisuuden kasvattaa luottamusta. Luottamusta toisiimme. Luottamusta siihen että meillä on yhteinen tavoite. Että me kaikki aidosti pyrimme vähentämään terveyseroja ja syrjäytymistä Helsingissä. Että kaikki muutokset eivät ole vain kyykyttämistä ja heikentämistä.

Tiedän että olen itse Facebookissa ja sosiaalisessa mediassa toisinaan aika kärkäs hahmo. Toisinaan sivallan tahallani niin lujaa että heikot kaatuu elon tiellä ja hongat humajaa. Pahoitteluni.

Voin olla naïvi, mutta haluaisin vilpittömästi että pääsisimme strategiassa yhteisymmärrykseen nimenomaan tavoitteista ja voisimme sitten ainakin joissain vaikeimmissa kysymyksissä ylittää puolue- ja ideologiset rajat ja keskustella keinoista. Ja tehdä toisinaan sellaisiakin päätöksiä, jotka eivät ole kaikkien äänekkäimpien mieleen. Jos tavoite ja sen perustelu, tasa-arvoinen yhteiskunta, on kohdallaan, uskon että kansalaisten enemmistö myös ymmärtää ja arvostaa päätöksiämme.

Tuula Saxholm siteerasi eilen puheensa lopuksi Esko Valtaojaa ja sitaatti taisi mennä jotenkin sen suuntaisesti että “jos tuntuu vaikealta ota isompi perspektiivi”. Tuulan kuvaaja viimeiseltä sadalta vuodelta muistutti siitä, miten hyvin me kuitenkin voimme Suomessa ja Helsingissä aiempiin sukupolviin verrattuna. Aiheellinen muistutus.

Itse ajattelin pistää tähän lopuksi vielä parilla sadalla vuodella paremmaksi. Tämä kuvaaja kuvaa absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten osuutta maailman väestöstä 1820 lähtien, jolloin ehkä jopa 80-90% maailman ihmisistä elä absoluuttisessa köyhyydessä. Silloin kuin pulpettitoverini Erkki rääkäisi ensimmäisen kerran, oli osuus enää 52%. Vuonna 2010 se on painunut 21 prosenttiin, vaikka maailman väestö on kasvanut samanaikaisesti moninkertaiseksi.

screen shot 2014-10-28 at 4.38.58 pm.pngVaikka toisinaan tuntuu synkältä ja kaikki on mälsää, etenkin politiikka, niin maailma on menossa paremaan suuntaan. Kyllä tästä kuulkaa vielä hyvä valtuustokauden toinen puolikas tulee! Kiitos kaikille yhteistyöstä ja tehdään hyviä päätöksiä!

Yrittäjälähtöisiä parkkiruutuja Helsinkiin!

Teen tänään valtuustossa seuraavan aloitteen:

San Franciscossa on “Parklet” -käytäntö, jossa kivijalkayrittäjä tai kansalaisjärjestö voi ehdottaa jotain muuta käyttöä kuin pysäköinti kadunvarren parkkiruudulle.
SF_P2P_Parklet_Manual_1_0_FULL_pdf
Tätä voisi kokeilla Helsingissäkin. Kahvila voi laittaa parkkipaikan tilalle vaikkapa pöytiä tai vaatekauppa polkupyöräpysäköintiä. Myös vaikkapa parkkipaikan varaaminen vain 5-10 minuutin lastauspaikaksi voisi olla mahdollista. Tällaiselle olisi varmastikin tarvetta esim. Annankadulla. San Franciscossa “parkletiksi” muutetusta parkkipaikasta maksetaan vuokraa ja lupa ei ole automaatti, vaan sitä anotaan erikseen.

Kokeilun voisi Helsingissä toteuttaa vaikkapa jollain keskustan liikekaduista.

Aloite toteuttaisi useampia valtuustostrategian arvoja. Se olisi sekä yrittäjämyönteinen, asukaslähtöinen että edistäisi osaltaan osallisuutta ja osallistumista. Se olisi myös osaltaan osa matkaa kohti “Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016” -tavoitetta.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa “parklet”-kokeilun keskusta-alueella yhteistyössä kivijalkayrittäjien ja alueen asukkaiden kanssa.

Rautalankaa Palmiasta

Viime viikkojen kuumin poliittinen keskustelunaihe on ollut Palmian yhtiöittäminen. Ainakin oma sosiaalisen median kuplani kiehuu kohta jo äyräitään myöten ja kaikenlaisia väitteitä leijuu ilmassa. Yritän tässä kirjoituksessa avata mahdollisimman selkeästi mistä mielestäni on kyse. Aivan lyhyt tämä kirjoitus ei ole, mutta asiakaan ei ole yksinkertainen ja helppo. Toivottavasti jaksatte loppuun saakka.

1. Lähtökohdat

Kaksi vaikeaa asiaa: kilpailuneutraliteetti ja yhtiöittäminen.

Kuntalaki muuttuu. Taustalla ovat muutokset EU:n kilpailuneutraliteettidirektiivissä. Mitäkukahäh?

Yksinkertaistettuna kilpailuneutraliteetti tarkoittaa sitä että kaikkien toimijoiden pitää olla tasa-arvoisia. Kuvitellaan Jäminkävälikylän markkinat, jossa on neljä rinkelikauppiasta.
rinkelit
Yksi tarjoaa tuoreempia rinkeleitä, toinen pienempiä, kolmas halvempia ja neljäs markkinoi tehokkaasti iRinkeleitä, jotka ovat kalliita, mutta tosi tyylikkäästi muotoiltuja. Markkinat toimivat ja ostajat löytävät itselleen ja kukkarolleen sopivan rinkelin.

Sitten markkinoille tulisi Jäminkävälikylän kunnantalon kuppilan koju. Koska Jäminkävälikylän kunta maksaa kuppilan henkilökunnan palkat eikä Jäminkävälikylä voi mennä konkurssiin, voisi kuppilan koju tarjota paremman laatuisia rinkeleitä kuin muut muita selvästi halvemmalla hinnalla. Markkinat kuihtuisivat kasaan ja jäljelle jäisi vain kunnan kuppilan kioski. Olisiko tämä oikein? Ei.

Siksi meillä on nyt lainsäädäntöä, joka määrittelee miten kuntien tulee toimia markkinoilla. Ja ne osat kuntien liikelaitoksista, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla on yhtiöitettävä.

Toisin kuin usein on annettu ymmärtää, yhtiöittäminen ei koske koko Palmiaa. 57% Palmiasta jatkaisi aivan kuten ennenkin kaupungin liikelaitoksena.

Yhtiöittäminen puolestaan ei tarkoita samaa kuin yksityistäminen. Helsinki tulisi omistamaan myös yhtiömuotoisen Palmian 100%. Palmiaa ei olla yksityistämässä. Helsinki omistaa muitakin osakeyhtiömuotoisia toimijoita, tuoreimpina esimerkkeinä Helsingin Energian ja Sataman.

2. Ideologioiden taisto

Vaikka osa yhtiöittämisestä johtuu lainsäädännön muutoksista, on kysymys myös todella latautunut ideologisesti. Tästä johtuu varmasti iso osa ohihuutamisesta. Ihmiset puhuvat loppujen lopuksi arvoista pöydällä olevan konkreettisen ehdotuksen sijaan. Pähkinänkuoressa tilanne on se että:

Kokoomus haluaisi yhtiöittää koko Palmian ja kilpailuttaa kaikki tukipalvelut.

Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Sosialidemokraatit eivät puolestaan mitään.

Kokoomuksen vaihtoehdon heikkoutta on varmaan turha edes selittää. On ihan selvää että kaupungilla tulee olla oma tukipalveluja tuottava yksikkö. Ihan jo senkin takia että julkinen toimija pakottaa markkinatoimijat reiluun peliin – oikeasta kustannustasosta on aina referenssi.

Populistisen vasemmiston kanta taas on kestämätön monestakin syystä. Ensinnäkään ei Helsinki voi toimia lakien ja direktiivien vastaisesti.

Toisaalta sosialidemokraattien esitys että Helsinki vain vetäytyisi kilpailluilta osin markkinoilta johtaisi suoraan arviolta noin 150 hengen osalta työpaikkojen alasajoon! Helsinki ei irtisano ketään, mutta onko todella kaupungin kokonaisedun mukaista ajaa tilannetta tähän suuntaan? Tai edes työntekijöiden?

Keskustelua tulisi käydä kaupungin kokonaisedusta. Tästä pääsemmekin kohtaan kolme.

3. ”Vihreä vaihtoehto”

Ovatko edellä esittelemäni ääripäät todella ainoa vaihtoehto? Ei. Onko löydettävissä kompromissiä näiden kantojen välillä? On.

Palmia ei ole nyt ensimmäistä kertaa käsittelyssä. Sitä on jo yli puolen vuoden ajan valmisteltu Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Ja nyt pöydällä oleva esitys poikkeaa merkittävästi siitä mitä kaupungin kokoomusjohto olisi halunnut. Se poikkeaa merkittävästi myös siitä mitä vasemmisto olisi halunnut.

Pöydällä oleva ehdotus on Helsingin vihreiden konsernijaoston jäsenten neuvottelema asiallinen kompromissi näiden intressien välillä.

Tärkein saavutuksemme on se että esityksessä Palmian yhtiöittämistä tutkittiin toiminto kerrallaan.

Palmiassa säilyvät ennallaan ne osat, jotka katsottiin kaupungin ”strategisen edun” kannalta tärkeiksi. Mitäkukahäh, strateginen etu? ”Strategisella edulla” tarkoitetaan sitä että palvelu on niin tärkeä osa kaupungin toiminnan luotettavuutta ja toimivuutta että sen säilyttäminen omana toimintana nähdään tarpeelliseksi.

Näitä ovat:
– ruokahuoltopalvelu (pois lukien henkilöstöruokailu)
– puhelin- ja hyvinvointipalvelut (mm. matkapalvelukeskuksen hoitaminen ja turvapuhelinpalvelut)

Nämä muodostavat noin 57% Palmiasta.

Toisaalta taas yhtiöitetään ne osat, joiden ei katsottu olevan niin kiinteästi kaupungin ydintoimintaa ja joilla on toimivat markkinat. Lisäksi yhtiöitetään ne osat, jotka toimivat pääosin kilpailuilla markkinoilla, joten ne on lakimuutoksen vuoksi pakko joko yhtiöittää tai ajaa alas.

Näitä ovat:
– henkilöstöruokailu (60% kilpailuilla markkinoilla jo nyt)
– kiinteistöpalvelut
– siivous
– turvapalvelutoiminnot

Näissä palveluissa ”strategisen edun” sijaan nähdään kaupungille tärkeimmäksi ”taloudellinen etu”, eli tukipalvelujen kustannustehokas toteutus. Siksi niitä olisi voitava kilpailuttaa myös tulevaisuudessa.

Kuten jo otsikkotasosta voi huomata, on esityksessä todellakin katsottu Palmian toimintoja yksi kerrallaan. Nyt ei olla sokeasti yhtiöittämässä kaikkea mahdollista! Ja kukaan ei voine väittää etteikö siivouspalveluja, turvamiehiä ja kiinteistöhuoltoa voisi hankkia markkinoiltakin. Helsingissä, toisin kuin pienemmillä paikkakunnillla, on toimivat palvelumarkkinat, joilla on aitoa kilpailua.

Kannattaa muistaa että työntekijät siirtyvät nykyisillä sopimuksillaan yhtiömuotoiseen Palmiaan. Nykyisten työntekijöiden palkat ja edut eivät heikkene. TES on voimassa vuoteen 2017, jonka jälkeenkään työnantaja ei voi yksipuolisesti heikentää ehtoja. Esim. Helsingin Bussiliikenne toimi lähes 10 vuotta yhtiöittämisen jälkeen JHL:n sopimuksilla. Ja vasta tänä vuonna siirryttiin AKT:n sopimuksen piiriin – ja tällöin tätä kannattivat erityisesti nuoremmat kuljettajat.

4. Korjattavaa esityksessä on yhä

Onko esitys vielä täydellinen? Ei. Tämän vuoksi teimme jo konsernijaostossa ja tulemme tekemään myös kaupunginhallituksessa muutosesitykset joiden pääasiallinen sisältö on:

1. Kilpailutustavoitteita maltillistetaan. Haluamme että ne eivät olisi sitovia tavoitteita vaan ylärajat, joiden puitteissa hallintokunnat voivat kilpailuttaa sen mitä pitävät tarkoituksenmukaisena.

2. Ruokapalvelukonseptin valmistumisen jälkeen arvioidaan uudelleen, mikä palvelujen kilpailutustaso on konseptin toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen.

3. Ei siirretä virastoista esitettyjä päiväkotien siivoajia ja teknisen työn kalustonhoitajia yhtiöön. Emme näe että liittyisivät Palmian hallintomallin järjestämiseen, emmekä pidä siirtoja perusteltuna.

Valitettavasti vasemmisto ei tukenut ainuttakaan esitystämme konsernijaostossa ja pahasti näyttää siltä että emme saa tukea vasemmistosta myöskään kaupunginhallituksessa. Valitettavaa. Mielestäni me haemme nimenomaan Helsingin kokonaisetua ja parasta mahdollista kompromissia.

5. Rakenteelliset muutosten välttämättömyys

Miksi sitten tällaiseen ylipäätään ryhdytään? Miksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia? Eikö voida jatkaa kuten ennenkin?

Lyhyellä tähtäimellä olemme taantumassa. Helsingin käyttötalous on tiukalla jo nyt, eivätkä lähivuodet näytä ruusuisilta. Lisäksi Helsingissä mm. Helenin tuloutus tulee vähenemään noin 120 miljoonaa euroa vuodessa ja valtionosuuksien leikkaukset toisen mokoman.

Vain veroja korottamalla me emme tästä selviä – korotuspaine on useampia prosenttiyksikköjä ja mieluusti työtäkään ei taantumassa verottaisi enempää kuin on tarpeen.

Pidemmällä tähtäimellä meidän haasteemme on huoltosuhde. Huoltosuhde kuvaa työikäisen väestön suhdetta eläkeikäisiin ja nuoriin. Koko hyvinvointivaltiomme on rakennettu 70-00-lukujen hyvän huoltosuhteen varaan. Seuraavat 15 vuotta se tulee heikkenemään todella nopealla tahdilla.
Pasted_Image_23_09_14_17_56
Tämä tarkoittaa paitsi lisääntyviä terveydenhuoltokustannuksia, myös tulopohjan pienenemistä – meillä on vähemmän työntekijöitä, jotka voivat maksaa veroja ja ylläpitää hyvinvointivaltiota.

On siis selvää että jotain on tehtävä vaikka ”tehostaminen” ei ole kivaa eikä helppoja päätöksiä ole luvassa.

Kiristyvä talous konkretisoituu hallintokunnissa. Otetaan esimerkiksi opetustoimi, jossa säästöt tarkoittavat jo tänäkin vuonna leikkauksia sekä koulunkäyntiavustajien ja opettajien määrään että tuntikehyksestä. Tämä on opetustoimen ydintoimintaa, joka tulisi säilyttää mahdollisimman laadukkaana. Näihin ei pitäisi säästöjen mielestäni kohdistua.

Helsingissä on kouluruokailua ja koulujen siivoamista kilpailutettu jo vuodesta 2005 lähtien. Pähkinänkuoressa tulos on ollut se että laatu on parantunut ja hinta laskenut. Nämä ovat tukipalveluja, joissa meillä on Helsingissä toimivat markkinat.

Kun opetustoimella on rahaa vain rajoitetusti, meidän pitää tehdä valinta: mistä leikataan.

Vaihtoehdot ovat leikataanko koulunkäyntiavustajista, koulurakennuksista ja tuntikehyksistä vai kilpailutetaanko siivousta ja ruokahuoltoa, jolloin tukipalveluiden kustannukset laskevat.

Valinta on kuin syövän ja ruton väliltä, mutta jotain on tehtävä, muuten potilas kuolee.

Sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan on tänä vuonna joutunut jo leikkaamaan miljoonan vammaisten kuljetuspalveluista. Oltaisiinko tämä voitu välttää jos jokin muu toiminto olisi tuotettu tehokkaammin 2,1 miljardin euron sosiaali- ja terveysvirastossa? Ehkä. Todennäköisesti.

Itse näkisin mieluummin tukipalvelut säästön kohteena kuin koulujen ydintoiminnan, opetuksen tai sotevirastossa vammaispalvelut.

Päätökset eivät ole helppoja eikä näitä valintoja kaikissa olosuhteissa tarvitsisi tehdä. Lähivuosina valitettavasti joudutaan todennäköisesti vielä todella paljon ikävämpien päätösten eteen jos näitä päätöksiä ei kyetä tekemään. Esim. sote-viraston menoista on todennäköisesti leikattava kymmeniä miljoonia euroja sotelain astuessa voimaan. Se tarkoittaa todella karuja leikkauksia nykyiseen verrattuna.

Eikä taloudellinen tilanne ole tosiaankaan tästä valoisammaksi muuttumassa, ei lyhyellä eikä edes pidemmällä tähtäimellä. Tästä ei veronkorotuksilla selvitä.

Kyse on siitä hidastammeko hallitusti ja väistämme vai törmäämmekö seinään täyttä vauhtia paniikkijarruttaen.

6. Päätöksenteko

On helppo ottaa yksinkertainen ja periaatteellinen kanta Palmiaan. Sitten kun joudutaan tekemään konkreettisia päätöksiä ja kantamaan niistä vastuuta, tapaus muuttuu monimutkaisemmaksi. Tai ainakin minulle se muuttuu, Vasemmistoliitolle ja demareille selvästikään ei.

En usko että kukaan meistä on lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan päästäkseen leikkaamaan ja lakkauttamaan, saati köyhää kyykyttämään. En minä ainakaan. Minä olen mukana politiikassa pelastaakseni planeettaa ilmastonmuutokselta ja suojellakseni hyvinvointivaltiota. Joskus tarvitaan rajujakin toimenpiteitä että pallo ja hyvinvointivaltio eivät huku. Pitää olla rohkeutta muuttaa rakenteita kun maailma muuttuu.

Uskon vahvasti että tehokkaammin tuotetut tukipalvelut ovat kaikkien helsinkiläisten etu.

Helppoja viikkoja, kuukausia tai vuosia ei ole luvassa. Suosittelen kuntapolitiikkaa harrastukseksi vain masokisteille.

Valtuusto 26.2.2014

Tänään luvassa kyselytunti, peruskorjauksia ja aloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Muutos Perussuomalaisten valtuustoryhmän kokoonpanossa

ok. Belle Selene Xia erotetaan Perussuomalaisten ryhmästä.

4 Kyselytunti

Ja sitten keskustellaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

5 Teknisen palvelun lautakunnan varajäsenen valinta

ok. Me valitsemme uuden varajäsenen Eki Nikulaisen tilalle.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

6 Haagan pelastusaseman perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Kaupunginhallituksessa 17.2..

10,7 miljoonan peruskorjaus. Peruskorjauksen ajaksi Haagaan jää vain pari ambulanssia miehistöineen.

7 Myllypuron metroaseman peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Kaupunginhallituksessa 17.2..

Myllypuron asemaa korjataan 19 miljoonalla eurolla. Hyviä huomioita mm. se että asema korjataan siten että liikennnöinti kolmiyksikköisellä metrojunalla onnistuu Helsingissä tulevaisuudessakin vaikka Espoo kuinka turoilee asemiensa pituuden kanssa. Suunnitelma on noin kahdeksan miljoonaa edullisempi kuin aiempi, jossa kiskoja olisi siirretty ja asemalle ”esirakennettu” tolppia, jotka mahdollistavat aseman päälle rakentamisen. Aseman päälle rakentaminen on mahdollista nytkin, mutta riskin (ja kustannuksen) kantaa rakennuttaja eikä kaupunki joukkoliikenneoperaattorinsa investoinneissa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-02-17_Khs_7_El_6EDAF6CA-1671-4F47-8F0A-5121BC7C96D9_Liite_pdf
Asema ei nykyisellään ole kovin miellyttävä. Hyvä että palvelutaso nousee mm. rullaportaiden ja laajennusosan kautta ja toivottavasti yleisilme ylipäätään päivittyy tälle vuosituhannelle. Hanke on perusteltu – asema on ollut käytössä kohta jo 30 vuotta ja Myllypuro on kasvava kaupunginosa. Jo yksin Metropolian kampus, jossa tulee opiskelemaan tuhansia opiskelijoita lisää päivittäistä liikennettä huomattavasti.

Mukavaa myös että: ”Hankkeessa varaudutaan kaupungin ohjeen mukaisesti taidehankintaan, jonka enimmäiskustannus on 75.000 euroa. Taidehankinta tehdään yhteistyössä Taidemuseon kanssa.”. Juuri näin prosenttitaide lisää julkisten tilojen viihtyisyyttä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

8 Länsisataman Jätkäsaaren asuinkerrostalojen tonttien vuokrausperusteet (tontit 20810/1,2 ja 4, 20813/1-3, 20814/1 ja 2, 20815/1, 3 ja 4, 20818/1-4, 20819/1-4 ja 20820/2-4)

ok. Kaupunginhallituksessa 17.2.. Tontit vuokrataan Hitasia ja vapaarahoitteista rakentamista varten kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.

9 Haagan Lassilan asuntotontin vuokrausperusteet (tontti 29199/4)

ok. Kaupunginhallituksessa 17.2.. Tontti ARA:lle valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten.

10 Minervaskolanin perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Kaupunginhallituksessa 10.2..

Minervaskolan peruskorjataan 11,6 miljoonalla eurolla, noin 2400€/m2. Samalla sen toimintoja muutetaan siten että tiloihin perustetaan koulun oheen 63-paikkainen päiväkoti. Talossa yhä pääosin alkuperäiset putket vuodelta 1929!

Aloitteet

Muiden asioiden jälkeen syvennymme aloitteisiin. Tein niistä jälleen tiivistelmätaulukon, joka löytyy täältä.

Eniten keskustelua herättänevät Männistön aloite kerjäämisen kriminalisoinnista, jota PS tukee ja Terhi Koulumiehen aloite Ruusulankadun asuntolan muuttamisesta päihteettömäksi. Molempiin kaupunginhallituksen vastaus hyvä, mutta nyt sitten videolähetyksen loisteessa asiasta käytetään puheenvuoroja varmasti tuntikausia.

Kaupunginvaltuusto 9.10.2013

Valtuustossa on huomenna lyhyehkö lista. Mielenkiintoisinta on heti alussa oleva ensimmäinen uusimuotoinen kyselytunti. Saapa nähdä onko keskustelu elävämpää! Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

3 Kyselytunti

Tällä kertaa kyselytunti ensimmäistä kertaa siis ”spontaanimpana versiona”. Puheenjohtajisto pyytää että käsiteltävät kysymykset lähetetään sähköpostilla kyselytuntipäivänä viimeistään klo 17.00. Näistä kysymyksistä sitten puheenjohtajisto valitsee käsittelyyn noin kolme kiinnostavimmaksi ja ajankohtaisimmaksi nähtyä. Puolivuosittain puheenjohtajisto tarkastaa että kaikista ryhmistä tulleita kysymyksiä on käsitelty.

Itseäni kiinnostaisi ehkä tietää hiukan kaupungin ja Senaattikiinteistöjen suhteesta – Kaartin lasaretin puutalojen tilanne hiertää pahasti. Senaattikiinteistöjen tapa kohdella kiinteistöjä on kyllä valitettava. Toinen hyvä aihe voisi olla päiväkotien muskarit. Tuleeko blogin lukijoille jotain muuta kysymisen arvoista mieleen?

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen valinta

ok. Petra Jääskeläinen Risto Kolasen varajäseneksi. (SDP)

5 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen sekä kaupunginhallituksen johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston asettaminen

ok. Vihdoinkin saamme tämän asian liikkeelle. Kaikenlaista pientä tuolileikki-tyyppistä säätöä oli ilmassa…

Erinomaisen hienoa on havaita että valtuustoryhmät selvästikin ottavat johtamisen jaoston tosissaan. Sen jäseniksi on valittu kaikista ryhmistä ryhmäjohtajat ja muita vaikutusvaltaisia poliitikkoja. Puheenjohtajana toimii Kokoomuksen Lasse Männistö. Meiltä ryhmään valitaan ryhmäjohtajamme Emma Kari ja kh-ryhmän jäsen, valtuutettu, Kallio-liikkeen kalifi ja yleisesti ottaen sangen mukava mies Erkki Perälä. Helppoa ryhmän vääntö ei varmasti tule olemaan – niin eri linjoilla monissa kysymyksissä ollaan ja valta-asemista pidetään mieluusti kiinni, mutta uskon että demokraattisempaan suuntaan ollaan menossa.

Tietotekniikkajaostoa tulee puheenjohtamaan Otso Kivekäs, joka on takuulla koko valtuuston pätevin valinta tähän hommaan. Hyvä, jaoston jäsenten toivoisi olevan substanssiosaajia – sen takia se on perustettu. Meiltä toinen jäsen on Minerva Krohn. Minut nimetään Mimmon varajäseneksi.

6 Kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2014

ok. Kokouspäivät ensi vuodelle. Hyvä että tulee ajoissa. Tiedän mitä teen ensi syksynä sit.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

7 Helsingin kaupungin pelastustoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksessa 30.9..

ok. Vaikuttaa fiksulta. Taustalla on organisaatiomuutos, jonka tavoitteena on keventää pelastuslaitoksen hallintoa. Esittelystä:

Nykyisellä osastojaolla laitoksen resurssien jakaminen suunnittelu- ja kehittämistoimintojen kesken ja niiden priorisointi on vaikeaa. Kuva pelastustoimen kehittämisestä kokonaisuutena on puutteellinen. Asioita suunnitellaan ja tehdään osittain päällekkäin ja keskinäisessä tiedonkulussa on puutteita. Hallinto-osastolle kuuluu mm. henkilöstöjohtamisen ja viestinnän kokonaisuus, mutta osastolla ei ole resursseja niiden kehittämiseen.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

8 Sörnäisten tonttien 10587/1-3 ja 10 asemakaavan muuttaminen (nro 12189, Sörnäistenniemi)

ok. Kaupunginhallituksessa 30.9..

1000 kerrosneliömetriä lisää rakennusoikeutta korttelikaavaan Kalasatamassa. ”Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentamisen toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä arkkitehtonisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.”

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-30_Khs_34_El_215FAE44-3153-4E70-A1FB-B1B28DDF2756_Liite.pdf

9 Lauttasaaren tontin 31038/12, katualueen ja maanalaisten tilojen asemakaavan muuttaminen (nro 12079, Lauttasaaren ostoskeskus)

ok. Kaupunginhallituksessa 16.9. ja 23.9..

Lauttasaareen rakennetaan ostoskeskuksen paikalle uusi ja uljaampi, johon liittyy myös asumista. Samaan yhteyteen tulee myös Länsimetron sisäänkäynti. Hyvältä vaikuttaa. Kaavaa on edellisestä kierroksesta muutettu siten että liiketilaa on vähemmän, asuntoja enemmän ja asunnot saavat olla pienempiä. Myös parkkipaikkoja on vähemmän. Tällöin rakentamisesta tulee kannattavampaa. Hankkeella alkaa olla jo vähän kiire kun Länsimetro uhkaa kuitenkin jonain päivänä valmistua.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-23_Khs_33_El_AE58CF13-FB18-4BFB-B742-D4E23EC125DC_Liite.pdf

10 Laajasalon korttelien 49287- 49297 ja puisto-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavan hyväksyminen (nro 12130)

ok. Kaupunginhallituksessa 23.9..

Kruununvuorenrantaa kaavoitetaan pala palalta. Nyt tiheimmin rakennettua osaa. Koko alueen tehokkuus 0,65 ja tonttitehot 1,72. Ei tää nyt ihan mitään Kamppia ole. Pitäisi pyrkiä tehokkaampaan. ”Citius, Altius, Fortius”, sano roomalainen. Tällaista kaavaa on vaikea myöhemmin tiivistääkään.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-16_Khs_32_El_B1C56CFD-5BFA-409B-A7CE-A57480091487_Liite.pdf

Mutta näyttäähän tämä kuitenkin enemmän kaupungilta kuin lähiöltä. Kaavan ”erityisalueelle” (violetti) on tarkois rakentaa ”merellinen tukikohta”, joka olisi liikuntaviraston ja rakennusviraston ympäristötoimiston ja mahdollisien muiden toimijoiden koko lähisaaristoa palveleva keskus.

Untitled__Liite_copy___page_59_of_77_

Alueelle rakennetaan 89 200 k-m2 asuntoja, 2 400 k-m2 toimitiloja sekä 1 200 k-m2 kokoinen omalle tontille sijoittuva päiväkoti. Ja hieno silta. :)

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

11 Taidemuseon johtajan virkaan ottaminen

ok. Kaupunginhallituksessa 23.9..

Maija Tanninen-Mattila

Maija Tanninen-Mattila

Peräkkäisissä kokouksissa päästään valitsemaan väkeä kulttuurielämän johtopaikoille! Tällä kertaa valitaan johtaja Taidemuseolle Janne Gallen-Kallelan-Sirénin tilalle. Esittelijä ehdottaa museon johtokunnan valinnan mukaisesti virkaan Maija Tanninen-Mattilaa 6 800 euron palkalla. Tanninen-Mattila on varmasti oikea valinta, johtajakokemusta on jo Taidehallin ja Ateneumin johtajana ja näytöt selviä.

12 Opetustoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Johtosääntöä muutetaan mahdollistamaan palvelusetelien käyttöönotto.

13 Läntisen alueen ruotsinkielisten koulujen hallinnollinen yhdistäminen

ok. Kaupunginhallituksessa 23.9..

Vaikuttaa fiksulta. Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi.

Tehdyt arvioinnit tukevat siirtymistä yhtenäiseen peruskoulun malliin sekä hallinnollisesta että pedagogisesta näkökulmasta. Projektissa on luotu hyvä toimintamalli ja koulujen välille syntynyt yhteistyö koetaan positiivisena ja merkityksellisenä sekä opettajille että oppilaille. Palaaminen ennen pilottiprojektia vallinneeseen tilanteeseen (eli viisi koulua, joilla jokaisella oma rehtori, johtokunta ja budjetti) ei ole tarkoituksenmukaista.