Kaupunginhallitus 24.11.2014

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa 2014 talousarvion määrärahasiirtoja ja ylityksiä ja isona kaava-asiana Veturitien toteuttaminen. Lisäksi myydään tontteja, puolletaan lupia ruoppaamiselle ja laitetaan liikennesuunnittelupäällikön virka hakuun.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 10.12.2014, Eräiden vuoden 2014 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen ja siirtäminen

ok. Käyttötaloudessa on syntynyt 52,9 miljoonaa euroa ylityksiä talousarvioon verrattuna. Suurimmat ylitykset tuttuun tapaan sotessa (24m€), toimeentulotuessa (8,2m€) ja HUSsissa (12,6m€). Perusteluina sotessa työmarkkinatuen, vammaispalvelujen, terveysasemien, päivystyksen sekä psykiatria- ja päihdepalvelujen ylitykset, toimeentulotukimenoissa 6,5% kasvu toimeentulotuen tarvitsijoissa ja HUSsissa lisäkustannukset tulevat ”operatiiviselta toimialalta sekä naisten ja lastentautien tulosyksiköstä”.

Ympäristökeskuksen menot ovat ylittyneet 280 000 euroa Luontokeskus Haltian ylläpitömaksun vuoksi. Kaupunginkirjaston 1,8 miljoonan ylitys puolestaan selittyy ulkopuolisella rahoituksella.

Opetusvirasto puolestan on saanut harkinnanvaraisia valtionavustuksia 6,2 miljoonaa euroa. Uusi oppilashuoltolaki aiheuttaa lisäkustannuksia 0,7m€ ja lukiokoulutukseen valmistava koulutus 0,1m€. Yhteensä ylitystarve siis 7 miljoonaa euroa.

Määrärahasiirtoja ehdotetaan työsuhdematkalippuihin, joiden käyttäjien määrä on lisääntynyt arvioitua enemmän. (Hyvä! Määräraha 2014 yhteensä 2,7m€.)

Lisäksi Kiinteistövirasto järjestelee investointirahojaan 1,9m€ ja Kaupunginkansliasta siirretään Opetusvirastolle 0,4m€ tietotekniikkahankkeisiin.

2 V 10.12.2014, Selvitys vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

ok. Mitä arviontikertomuksen johdosta on tehty selviää täältä.

3 V 10.12.2014, Takauksen myöntäminen Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:lle

ok. Jätkäsaaren rakentaminen on edennyt alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin, minkä vuoksi vuosien 2011–14 välillä osakemerkintämaksuja on jäänyt saamatta noin 9 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi putkikeräys oy:lle annetaan takaus vielä 8 miljoonan euron lainaa varten, jotta järjestelmän lähivuosien hankinnat voidaan tehdä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 10.12.2014, Keski-Pasilan Veturitien eteläosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12230, Veturitien eteläosa)
2 V 10.12.2014, Veturitien liikennesuunnitelma ja hankkeen toteutus

ok. Käsittelyssä oleva asemakaava koskee ainoastaan katu- ja rautatie-alueita Pasilan asemalta etelään. Käytännössä kaava etenenee tällaisenaan. Alueen suunnittelu on jo niin pitkällä että kokonaisuutta ei voida suuresti muuttaa. www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-24_Khs_42_El_CC64B758-FADC-4E22-96E8-45F74A7B3887_Liite_pdfKaavassa on mahdollisuus toteuttaa tunnelit vaiheittain niin että ensin rakennetaan tunneli alittamaan vain Teollisuuskadun kiertoliittymä. Tämä on tarkoitus toteuttaa 2015-2019.

”Edellä mainituista Veturitien lyhyt tunneli ja kevyt varautuminen pitkään tunneliin on mahdollista toteuttaa valtuuston syksyllä 2014 toteutuskaudelle 2015-2019 hyväksymän investointiraamin sisällä. Veturitien pitkän tunnelin rakentaminen kerralla sekä raskas varautuminen pitkän tunnelin toteuttamiseen taas johtaisivat investointiraamin ylitykseen.”

Liite_pdf
Itse en suunnitellun kaltaisesta ”tunneloidusta kaupunkimoottoritiestä” ratkaisuna pidä. Jo tunnelien suuaukot luovat niin kaameaa kaupunkia, jatkuvista huoltokustannuksista puhumattakaan – nykyaikaisen tunnelin kulut kun eivät rajoitu vain investointiin, vaan ilmanvaihto, valvonta jne. järjestelmät vaativat jatkuvaa satsausta. Kannattaa huomata että vaikka tunneli vie autot 264 matkalta maan alle, jää pinnalle kaukaloita noin 200 metrin verran. Ja tietenkin tunnelirakentaminen on ihan poskettoman kallista perinteisen kadun rakentamiseen verrattuna.

Tältä kaukalo näyttää Bristolin keskustassa:bristol_tunneliUuden yleiskaavaluonnoksen visio kaupungista on erilainen kuin tämän kaavan. Jotenkin tuntuu siltä että Veturitien suunnittelu tehtiin 1900-luvun lopulla hallinneen kaupunkisuunnitteluideologian mukaisesti – yksityisautoilun sujuvuus on etusijalla kävelykaupungin sijaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Vuoden 2015 talousarvion noudattamisohjeet

ok. Ze rules must be obeyed at all timez!

4 Kantti ry:lle myönnetyn lainan siirtäminen Käpyrinne ry:lle

ok. Kaupunki on myöntänyt vuonna 1999 noin puolen miljoonan euron lainan Kantti ry:lle vanhusten palvelutalon rakentamista varten. Lainapääomaa on jäljellä 176 887 euroa. Nyt Kantti ja Käpyrinne ry yhdistyvät ja laina siirretään uudelle vakavaraisemmalle yhdistykselle.

5 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle eri alueiden esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

ok. Yhteensä noin miljoona euroa Raide-Jokerin pohjatutkimuksiin, päiväkotitontin täyttötöihin, Suursuon ostoskeskuksen purkamiseen ja esirakentamiseen Jätkäsaaressa ja Suvilahdessa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Liikennelaitoksen hallinto- ja talousyksikön asiamiehen viran nimikkeen muuttaminen hallintopäälliköksi

ok. Onnimannista matikka, Hallinto- ja talousyksikön asiamiehestä hallintopäällikkö.

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle liikuntaviraston hakemuksesta ruopata venesatamia
3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle
4 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle

ok. Puollamme liikuntaviraston ruoppaushanketta. ”Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta venesatamien alueilla, joilla on tapahtunut liettymisestä johtuvaa madaltumista. ”

Lisäksi puollamme ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti Helsingin Sataman meriläjityksiä.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n hakemuksesta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkastamisesta

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asuinkerrostalotontin myynti SATOKoti Oy:lle (Katajanokka, tontti 80013/2)
2 Erityisasumisen tontin myynti Ruissalo Säätiölle Kiinteistö Oy Helsingin Dosentinlinnan lukuun (Munkkiniemi, tonttijaon mukainen tontti 30098/8)
3 Asuntokerrostalotontin myynti Asunto Oy Helsingin Gunillalle (Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Gunillankallio, tontti 49048/1)

ok.

1. Myydään Katajanokalla tontti 4,9 miljoonan euron kauppahintaan, joka vastaa rakennusoikeuden yksikköhintaa 1240,5€/kem². 15 vuoden ajan pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä-

2. Myydään vanhusten palvelutalon laajennuksen tontti 4,1 miljoonalla eurolla, joka vastaa rakennusoikeuden yksikköhintaa 854 – 855 euroa/kem².

3. Myydään tontti 2,3 miljoonan euron kauppahinnasta, joka vastaa rakennusoikeuden yksikköhintaa 700 euroa/k-m². Asunnot on pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuoden ajan.

4 Alueen varaaminen Roihuvuoresta Itä-Helsingin lasi Oy:lle tuotanto-, myymälä- ja toimistotilahanketta varten (Herttoniemi, Roihuvuori)

ok. Itä-Helsingin lasi Oy haluaa rakentaa tuotanto-, myymälä- ja toimistotiloja Roihuvuoreen. Varataan tontti suunnittelua varten.

Mielenkiintoista vertailla eri alojen vaatimaa tilaa. Suunniteltu tonttiteho noin 0,5 ja neliöitä per työntekijä noin 150-220. Tietotyöläisiä tuolle tontille menisi moninkertainen määrä.

5 Eron myöntäminen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikölle
6 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön viran auki julistaminen

ok. Ville Lehmuskoski siirtyi HKL:n toimitusjohtajaksi ja nyt julistetaan liikennesuunnittelupäällikön virka hakuun. Ymmärtääkseni prosessi on tarkoitus hoitaa aika vauhdilla. Erittäin merkittävä pesti. Toivottavasti saamme korkealaatuisia hakijoita.

Joskus olen mietiskellyt näiden asiantuntijatehtävien kohdalla että miksi rajaamme rekrypohjan vain Suomeen? Eikö liikennesuunnittelupäällikkö voisi johtaa englanniksi? Liikennesuunnittelun kysymykset ja haasteet kaupunkialueilla kun eivät ole uniikkeja vain Suomelle vaan kehityssuunnat ovat usein vähintäänkin yleiseurooppalaista. Rajaisiko mikään Helsingin kokoinen yksityisen puolen organisaatio asiantuntijapäällikkörekryään vain Suomen rajojen sisään?

SIVISTYSTOIMI

1 Helsingin kaupungin ja valtionvarainministeriön välisen nuorten yhteiskuntatakuun kuntakokeilun hyväksyminen

ok. Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Helsingin mukaan nuorisotakuukokeiluun. Kokeilussa mukana oleminen mahdollistaa EU-tuen hakemisen.

Kehäperusteluja

Muistatteko Veturitien? Sen 140 miljoonaa maksava kaupunkimoottoritien Pasilassa? Sitä perustellaan pääasiallisesti liikennemäärien kasvulla – ennusteiden mukaan Veturitiellä ajaisi 52000 ajoneuvoa vuorokaudessa. No onhan se mahdollista, mutta ko. ennusteet vaativat toteutuakseen myös muiden tiehankkeiden toteutumista. Ne tiehankkeet ovat oheisessa kartassa hintoineen.

veturitie_laskelmat 655

Eli: 140 miljoonan investointia perustellaan ennusteella, joka perustuu siihen että investoidaan 750 miljoonaa autotunneleihin. Ilman näitä hankkeita riittäisi ihan tavallinen katu, kustannusarvio jossain 20-40 miljoonan välissä.

Liikennesuunnittelu on keksinyt ikiliikkujan: hankkeet perustelevat aina toinen toisensa!

En koe olevani ”autovastainen”. Autot kuuluvat kaupunkiin siinä kuin ihmiset, ratikat ja pyörätkin. Olen tunnelivastainen. Tämä on vain täysin järjetöntä.

Ja tuossa kartassa on vain osa Helsinkiin suunnitelluista tunneleista. Siitä puuttuu esimerkiksi Sörnäisten tunneli, jonka hyöty-kustannus -suhde ilman muiden tunneleiden rakentamista on 0,13. Eli sijoitettu euro tuottaa laskennallisena hyötynä 13 senttiä. Se muuttuu kannattavammaksi vasta mm. Keskustatunnelin rakentamisen myötä.
Niin, sen tunnelin, jonka kustannusarvio lienee nykyisin noin miljardin tienoilla.

Pyöräilyn edistämisohjelmalle kaupunkisuunnitteluvirasto laski samaiseksi hyöty-kustannus -suhteeksi 8,3. Eli jokainen satsattu euro tuo kahdeksan takaisin.

Mihin te sijoittaisitte rahanne jos kaikkeen ei vaan ole varaa?

Tietä umpitunnelissa

Pasilaan suunnitellun Veturitien suunnitelma meni tänään läpi kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Valitettavasti. Projekti on tolkuttoman kallis ja huonoa kaupunkia.

Miten niin huonoa kaupunkia? Eikö ole hyvä idea laittaa autot tunneliin, jolloin maanpäällinen tila on miellyttävämpää ja autoja on vähemmän? Valitettavasti asia ei ole ihan näin yksinkertainen – tunneli kun vie tilaa myös maan päällä.

Veturitien tunnelin pituus on noin 264 metriä. Sen eteläpäässä on 117 metriä ja pohjoispäässä 80 metriä pitkä ”kaukalo”. Eli mikä? No tämmöinen:

Tällainen kaupunkikuvaa elävöittävä kaukalo löytyy Birminghamista.

Tämä ei ole kaupunkia. Sekä estevaikutus että vaikutus ”kaupunkikuvaan” ovat aivan järkyttäviä. Ollaan siis rakentamassa noin 200 metriä kaupunkikanjonia jotta saadaan rakentaa 264 metriä tunnelia.

Ja tällainen Mexico Citystä.

Lisäksi erityisesti kaukaloiden kohdalla tunneli vaatii aivan poskettoman määrän tilaa. Tunnelin kaistat on turvallisuussyistä pientareineen mitoitettu todella leveiksi. Tämä tarkoittaa kaukaloidenkin kohdalla sitä että kaksi ajokaistaa vaativat yhteensä leveyssuunnassa 12 metriä. Kaupungissa, esim. Hämeentiellä kaistaleveydet ovat noin 3-3,5 metriä. Eli kahden kaistan viemä tila on noin seitsemän metriä. Kyllä sillä tuhannella neliöllä on Helsingissä hintakin sen lisäksi että leveämpi katu kanjoneineen on vaan epämiellyttävämpää ympäristöä.

Kannattaa muistaa että nykyaikaiset liikennetunnelit tulevat kalliiksi valmistuttuaankin: ylläpito- ja hoitokustannuksiksi on arviotu 792€ per tunneliputkimetri per vuosi, eli yhteensä noin 420 000€ per vuosi. Vain yhden tunnelin ylläpitoon. Joka vuosi. Eikä ne kustannukset ole laskevia.

No mitä sitten pitäisi tehdä? Rakennetaan ihan vaan kaupunkia. Ei siihen ole ennenkään tunneleita tarvittu. Kaupungissa risteykset, joissa on paljon liikennettä näyttävät esim. tältä:

Luvut liikennemääriä.

Autot ovat osa kaupunkia, myös nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Liikennettä ja kaupunkia tulisi kuitenkin suunnitella kaupungin, ei liikenteen ehdoilla. Veturitien hankesuunnitelma ei täytä tätä yksinkertaista perusajatusta.

Keski-Pasilaan tarvitaan liikennesuunnitelma mahdollisimman pian ja jonkinnäköinen Veturitie on tällä valtuustokaudella saatava sovituksi – linjaushan on sinällään ihan ok. Toivottavasti se voidaan tehdä kuitenkin tätä suunnitelmaa selvästi edullisemmin. Tunneliosuuden hinnaksi on arvioitu noin 53 miljoonaa euroa – se pitäisi laittaa mieluummin vaikka homekoulujen korjaamiseen. Valtuustotrategiassa sovitun aiempaa tiukemman investointipoliittisen linjan tulee näkyä myös liikennesuunnittelussa.

Veturitie ja IKEA

Tiistain kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli kaksi käsittelyssä hanketta, joiden kokonaiskustannus on lähes 250 miljoonaa: Itäkeskuksen+Mellunmäen risteykset sekä Veturitie tunneleineen. Lisäksi toki Veturitiekin oikeastaan ”vaatii” myös tunnelin Tuusulanväylältä, joka maksanee sitten ainakin pari sataa miljoonaa lisää… Vain kaksi autoiluhanketta siis maksavat enemmän kuin koko kymmenen vuoden pyöräilynedistämisohjelma yhteensä tai kolme keskustakirjastoa.

On aivan mahdoton ajatus että ko. hankkeet etenisivät tänä keväänä ennen kuin syksyllä neuvoteltava 10-vuotinen investointisuunnitelma valmistuu. Tämän kokoluokan hankkeet kuuluvat ehdottomasti valtuustostrategiaan limittyvään investointisuunnitelmaan ja niitä on verrattava muihin isoihin investointeihin. Liikennesuunnittelulla on takataskussaan erilaisia (auto)liikennehankkeita haluttaessa vaikka kahdellakymmenellä miljardilla – se vastaa nyt sovittua investointiraamia 45:ksi vuodeksi. Olen ymmärtänyt että myös muutakin kuin tunneleita ja siltoja pitäisi kaupunkiimme rakentaa. Tarvitaan valintoja. Ehkäpä se investointikatto olikin hyvä ajatus. Ainakin se pakottaa meidät poliitikot priorisoimaan – kaikkea ei voi saada.

Kyse ei ole kuitenkaan vain käsittelyssä olevista hankkeista ja niiden toteuttamisjärjestyksestä, vaan myös siitä millaisia suunnitelmia liikennesuunnittelusta meidän poliitikkojen pöydälle tulee. Esim. Veturitie tunneleineen on aivan absurdin kallis ja edustaa menneiden vuosikymmenten suunnittelufilosofiaa. Kaupunkia se ei ole.

Ongelman ydin on siinä että liikennesuunnittelijat suuunnittelevat ”vain liikennettä” eikä heidän tarvitse välittää rakentamiskustannuksista tai esim. liittymien viemän maan vaihtoehtoiskustannuksista. Se on sitten poliitikkojen ongelma. Meidän tulee saada vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa esim. Itiksen liittymään piirrettäisiin vaikkapa 10m€, 40m€ ja 80m€ -skenaariot. Sitten nähtäisiin, mikä on se lisäsatsauksella saatava palvelutason lisäys. Kannattaako 70m€ tuhrata yhteen liittymään jos ainoa hyöty on väliaikainen liikenteen sujuvoituminen yhdessä pisteessä? Riittäisikö 20m€ muutos? Tarvitaanko monitasoliittymää ylipäätään?

Vaihtoehtoja aina on vaikka suunnitelmat absoluuttisina totuuksina usein näyttäytyvätkin. Hyvä esimerkki oli Koivusaari, joka olisi voitu toteuttaa ”bulevardisoimalla” Länsiväylä ja toteuttaa ilman erittäin kallista kansirakennetta ja monitasoliittymää. Suunnittelemalla fiksummin uuden asuinalueen rakentaminen olisi ollut kaupungille kannattavaa.

Ehkä liikennesuunnittelijoiden pitäisi ottaa oppia Ingvar Kampradin putiikista: IKEA mainostaa suunnittelevansa hintalapun ensin. Miksei liikennettä voisi suunnitella samaan tapaan?