Kulttuurin VOS-uudistus etenee!

Tänään julkaistiin Jaakko Kuusiston puheenjohtaman ja Sitran kätilöimän asiantuntijaryhmän ”teesit ja rahoituksen periaatteet”. kulttuurin VOS-järjestelmän uudistamiseksi. Vain noin 30 sivua isolla fonttikoolla ystävällisesti taitettuna ja paljon kuvia! Suosittelen selaamaan läpi jos kulttuuripolitiikka kiinnostaa!

VOSKyseessä on siis ikuisuusaihe siitä miten kulttuurin rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa. On upeaa että uudistustyössä on kuultu taiteen kenttää näin monipuolisesti ja laajasti. Ja on ihanaa että tämä vihdoin tuntuu etenevän ja vielä hyvässä hengessä. Sitran fasilitointi näyttää vaikuttaneen – näin voisi lakeja valmistella useamminkin!
Työryhmän esittämät neljä periaatetta ovat (ranskalaisilla viivoilla allekirjoittaneen kommentteja):

1. Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmä huomioi yhteiskunnan monet erilaiset kulttuuriset tarpeet.
– Tämä on pirun hyvä periaate. Taiteen tukijärjestelmän pitää pystyä kehittymään ja joustamaan. Tukijärjestelmän pitää olla kykenevä tunnistamaan vaikka ihan kokonaan uusia taiteen muotoja ja nostamaan niitä tuen piiriin. Nykyinen järjestelmä ei tähän aina kykene. Absurdein esimerkki lienee se että kuoro ei voi edes hakea VOS-tukea koska ”kuoro ei ole orkesteri” – pitäisikö lyödä kaikille kuorolaisille marakassit käteen?

2. Varmistetaan palvelujen alueellinen saatavuus ja monipuolisuus.
- Erinomaisia ideoita tämänkin periaatteen alla. Museoiden alueellisten ja valtakunnallisten tehtävien tunnistaminen omaksi rahoitusjärjestelmäkseen hyvä idea.
– Kiertue- ja yhteistyötoiminnan kehittäminen herättää toiveita että josko nyt vihdoin kymmenien vuosien odottelun jälkeen saataisiin Suomeen järkevä musiikin kiertuejärjestelmä! Ja mieluusti teatterille, sirkukselle ja tanssille kans.

3. Uudistus kokoaa valtion rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka koostuu eri toimijatyypit tunnistavista kategorioista ja tehtäväpohjaisista elementeistä.
- On erinomainen idea että ”esittävien taiteiden organisaatioiden rahoitus olisi tyypillisesti yhdistelmä laskennallisia ja harkinnanvaraisia elementtejä”. Näin saadaan sekä jatkuvuuden turvaavaa pysyvää rahoitusta että hereillä pitävää rahoitusta ja kilpailua.

4. Kaikissa kategorioissa kriteerien toteutumista tarkastellaan määräajoin. Määräajat ovat eripituisia. Tämä luo mahdollisuuksia sekä pitkäjänteiseen toimintaan että esittävissä taiteissa vaihtuvuuteen.
- Ja tämä. Tätä olen toivonut vuosikausia. On todella tärkeää että toiminnan laatua ja tukikriteereiden toteutuista tarkastellaan määräajoin. Vain määräaikainen tarkastelu mahdollistaa vaihtuvuuden tuen saajien joukossa. Ja loppujen lopuksi vain vaihtuvuus mahdollistaa uusien toimijoiden nousun tuen piiriin.

Hyviä periaatteeita siis. Miten tästä eteenpäin?

Lakiesityksen pitäisi kuuleman mukaan olla valmis 31.10. Viimeistään silloin tiedetään konkreettisesti mitä tuleman pitää. Ja tuolloin voi olettaa keskustelun lämpenevän merkittävästi.

Muutama pointsi VOS-uudistukseen liittyen:

Ensinnäkin se että tässä asiassa perinteinen hallitus/oppositio-asetelma ei mielestäni päde. VOS-uudistus ainakin periaatteideinsa puolesta toteuttaa niin Vihreiden, Keskustan, Kokoomuksen, Sdp:n kuin Vasemmistoliitonkin kulttuuripoliittisia tavoitteita. Ulos jäävät oikeastaan vain Perussuomalaiset, joita tunnetusti kiinnostaa lähinnä kulttuuripolitiikan nationalistinen kulma ja se että postmodernisteille ei anneta rahaa.

Nyt on kyse kulttuuripuolueen uudistuksesta, jota on tehty kulttuurin kenttää laajasti kuunnellen. Olisi surkeaa jos tämä esitys kesällä teilattaisiin yleisen oppositiopolitiikan nimissä. Kaikelle ei pidä sanoa ei.

Sitten yleisemmin. VOS-uudistuksesta puhuttaessa sekoittuu jatkuvasti kaksi keskustelua:
1. Rakennekeskustelu
- eli se miten rahaa jaetaan ja kenelle ja
2. Resurssikeskustelu
eli miten paljon rahaa on jaettavissa.

Ja usein vielä niin että “oikeastaan meillä ei edes ole rakenteellista ongelmaa – on vain resurssiongelma ja kaikki ratkeaa kunhan kaadetaan riittävästi rahaa kulttuuriin”!

Olen vahvasti toista mieltä. Mielestäni nämä kaksi keskustelua tulee pitää erillään. Kulttuurin tukirakenne tulee uudistaa joka tapauksessa. Muutoin käy kuin 2007-2008 kulttuurin rahoituksen lisääntyessä – tuki meni samoille toimijoille kuin ennenkin. Tämä ei ole enää 2019 kestävää.
Toisaalta resursseja tulee vaatia lisää joka tapauksessa. Sivistysvaltio Suomella on varaa satsata kulttuuriin nykyistä enemmän. Tämä vaatimus tulee pitää esillä jatkuvasti.

Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan suoraan liity toisiinsa. Itse uskon että uuteen rakenteeseen nojaten voidaan lisärahoitustakin perustella nykyistä paremmin.

Olettaen että tämä laki astuu voimaan 2018 ja ensimmäinen uuden lain mukainen rahoituskierros käydään 2018 syksyllä, ja lain mahdollistama toiminta alkaa keväällä 2019, voidaan vaalikaudelle 2019 ja eduskuntavaaleihin 2019 mennä vahvalla kulttuurikärjellä kestävän ja uutta luovan rakenteen voimin.

Kiitos Jaakko ja työryhmä! Hyvää työtä! Tsemppiä ministeriön suuntaan! Hyvä!
#KulttuuriVOS

Kaupunginorkestereista kaupunginmusiikiksi

Olen kritisoinut musiikin valtiollisen tukijärjestelmämme jämähtäneisyyttä. Ja lähikuukausina nähdään miten hallitusohjelman linjaukset konkreettisesti vaikuttavat kulttuurin tarjontaan maassamme.

Olen kuitenkin tajunnut että vos-laki on niin voimakas ja laadukas, että sen täysremontista on turha haaveilla. Siksi rakenteellisten muutostenkin täytyy tapahtua VOS-järjestelmän kehikon piirissä. Uudistuksia tarvitaan myös kaupunginorkesterijärjestelmän itsensä vuoksi – jos mikään ei muutu, ennemmin tai myöhemmin järjestelmä menettää legitimiteettinsä, kriisiytyy ja kuihtuu. Tätä ei kukaan kulttuurin ystävä voi toivoa.

Olisiko mahdollista toteuttaa uudistusta nykyistä orkesterirakennetta rikkomatta, nykyisen lain piirissä ja nykyisellä rahoituksella? Olisiko mahdollista säilyttää nykyisen järjestelmän hyviä ominaispiirteitä, kuten ympäri maan asuvia muusikoita? Ja silti laajentaa tarjontaa ja mahdollistaa työtilaisuuksia myös muiden musiikinlajien edustajille? Ehkä. Jos sallitte, hiukan keskeneräistä ideointia keskustelunavaukseksi.

Entä jos tekisimme säädön nykyisten organisaatioiden tarjontaan ? Entä jos kaupunginorkesterien sijaan puhuisimmekin kaupunginmusiikista? Valtion tukeman kunnallisen organisaation tehtävä olisikin tuottaa kuntalaisille laaja musiikillinen kattaus pelkän orkesterin pyörittämisen sijaan.

Ajatuksena tämä mahdollistaisi sekä nykyisen vakituisiin työsuhteisiin perustuvan kk-palkkaisen klassiseen musiikkiin keskittyvän orkesterin että keikkaperustaisen jazz-, rytmi- ja maailmanmusiikin tarjonnan. Ja ehkäpä yhteistyötäkin ”runko-orkesterin” ja keikkailijoiden välille?

Väsen keikalla.

Väsen keikalla.


Mitä esitys konkreettisemmin voisi tarkoittaa? Ravistan hihasta stetson-arvion. Luvut ovat Joensuun talousarviosta, mutta kaupungin nimeen tai numeroiden yksityiskohtiin ei kannata takertua – yritän hahmotella ideaa, en luoda valmista toimintamallia ja talousarviota juuri Joensuulle tai sen orkesterille.

Joensuun kaupunginorkesteri saa valtiolta 39 laskennallista henkilötyövuotta eli noin 780 000€, toimintakatteen ollessa kokonaisuutena noin 2,1 miljoonaa euroa. Toisin sanoen Joensuu tukee itse orkesteriaan noin 1,3 miljoonalla eurolla vuosittain. Joensuun talousarvion mukaan vakituista henkilökuntaa orkesterilla oli 33 henkilöä ja määräaikaisia 6. Keskimääräinen kustannus per työntekijä 57000, pyöristetään alaspäin yleisten kulujen vuoksi vaikkapa 40 000 euroon.

Entä jos Joensuu käyttäisi määräaikaisten muusikoiden resurssit ”muun musiikin” tarjontaan? Tämä tarkoittaisi siis noin 240 000 euron satsausta. Tästä voidaan varata vaikkapa 100 000 euroa tuottajaan, markkinointiin ja tukipalveluihin (mm. äänentoisto). Ostopalveluita (=keikkoja) voitaisiin hankkia noin 140 000 eurolla.

Se mitä tällä rahalla saisi riippuu siitä mitä tilataan. Kansallisen ja jopa kansainvälisen huipputason jazzbändin saanee keikalle 5000-20000 eurolla ja esim. Jazz-liiton tai muun kiertueen yhteydessä selvästi halvemmallakin, niissä kustannus kaupungille voi olla jopa alle tonnin per keikka. Tärkeä huomio onkin se että vaikka kaupunginorkesterin subventio on noin 90%, ei ”muu musiikki” tarvitse yhtä suurta tukiosuutta ja subventio voi vaihdella konserttikohtaisesti 10-90% välillä. Jotain vertailukohtaa saa siitä että Joensuussa vuosittain n. 20 jazz-konserttia järjestävä paikallinen yhdistys saa kaupungilta vuosittain 2500 euron avustuksen ja toimintaa subventoidaan mm. Jazz-liiton suunnasta noin 15 000 euroa vuodessa.

Joensuun kaupunginorkesteri konsertoi kaupungin talousarvion tunnuslukujen mukaan vuosittain 40 kertaa, lisäksi pienyhtye-esiintymisiä on alle 20 kappaletta. On täysin mahdollista että tällä 140 000 eurolla Joensuun Musiikki voisi jopa tuplata korkealaatuisten musiikkitilaisuuksien määrän Joensuussa. Ainakin kolmanneksen lisäys (30 konserttia) olisi helppo toteuttaa, subventio per konsertti olisi yhä peräti 4666 euroa.

Kärjistäen voisi sanoa että kun orkesterin tuki per myyty lippu oli Joensuussa vuonna 2013 lähes 200 euroa, lisääntyisi muun musiikin tarjonta Joensuussa valtaisasti jo sillä että muun musiikin konsertteja tuettaisiin 200 euroa per muusikko. Ja tämä olisi mahdollista toteuttaa jo olemassaolevan organisaation sisällä toiminta-ajatusta laajentamalla.

Eikä ehdottamaani tasoon ja toimintatapaan tarvitse loikata kerralla. On täysin mahdollista kasvattaa muun musiikin tarjontaa hitaasti vakanssien vapautuessa eläköitymisen myötä. Olisiko tässä visio musiikkitarjonnalle 2025? Millainen olisi 10 vuoden polku kohti uutta toiminta-ajatusta?

Ehdotukseni keskiössä on musiikin tarjonnan monipuolisuus, ei enää vain orkesteritoiminta. Mutta samanaikaisesti on mahdollista säilyttää laadukas vakituisiin työsuhteisiin perustuva orkesteritoiminta koko Suomessa. Itse haluaisin uskoa että laajempi tarjonta tuo koko järjestelmälle lisää legitimiteettiä ja kuulijoita. Yhteistä kakkua voidaan myös kasvattaa, ei vain jakaa.

Lappeenranta, kaupunginorkesteri ja ”säästäminen”

Törmäsin eilen Twitterissä Etelä-Saimaa -lehden mielenkiintoiseen uutiseen lappeenrantalaisesta kunnallispolitiikasta. Asiahan nyt ei tietysti minulle kuulu, mutta enpä malta olla kommentoimattakaan. Mitäs siellä Saimaan rannalla oikein touhutaan?

Lappeenrannan perussuomalaisilla kaupunginvaltuutetuilla Kimmo Heinosella ja Ilpo Heltimoisella on lääke Lappeenrannan koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjausten vauhdittamiseksi. He lopettaisivat kaupunginorkesterin ja lisäksi lasten kotihoidon Lappeenranta-lisän.

Ymmärrän Perussuomalaisten valtuutettuja varsin hyvin. Kun valtio leikkaa, yhteisö- ja kunnallisveron tuotto sakkaa eurooppalaisen taantuman vuoksi ja työttömyyskäppyrät osoittavat ylöspäin, on säästökohteita etsittävä. Ja mieluummin sitä tietenkin leikkaisi sellaisista kohteista, jotka kirpaisevat vähemmän – ja sellainen kulttuuri peruspalveluihin verrattuna on.

Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Lappeenrannassakin olisi hyvä ymmärtää että kuntatalouden näkökulmasta orkesteritoiminta on kannattavaa. Selitän.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri, kuva: Ari Nakari

Lappeenranta ei rahoita orkesteriaan yksin vaan yhdessä valtion kanssa. Valtio antaa kunnille rahaa orkesteritoimintaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämä tarkoittaa 37% rahoitusosuutta laskennallisesta henkilötyövuodesta. Näitä henkilötyövuosia Lappeenrannan kaupunginorkesterilla on 29, ja tänä vuonna valtion tuki on yhteensä 597 586 euroa.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin rahoitus toimii seuraavasti:

Omat tulot: 130 045€
Valtio: 597 586€
Lappeenranta: 766 220€

Eli Lappeenrannan oma rahoitusosuus on noin 50% eli puolet. Mihin rahat siten menevät? Yksinkertaistaen:

Palkat ja eläkemenot: 1 175 336€
Palvelujen ostot ja tarviikkeet: 264 091€
Vuokrat: 49 424€

Leijonan osa, noin 79%, rahasta menee palkkoihin ja eläkkeisiin. Nämä maksetaan pääosin lappeenrantalaisille muusikoille. Myös palveluiden ostoista suurin osa työllistää suoraan lappeenrantalaisia: tarvitaan siivouspalveluita, työterveyshuoltoa, käsiohjelmia ja ATK-tukea. Epäsuorasti orkesteri työllistää vielä suuremman joukon: tarvitaan väliaikatarjoiluja, konsertti-iltoina syödään ravintoloissa, muusikotkin ostavat maitoa Siwasta ja leikkauttavat hiuksensa kampaamossa. Ja oletan että jonkun kerran joku alttoviulisti on eksynyt baariinkin. Vuokristakin 72% näyttää olevan sisäisiä.

Orkesterilaitoksen perusrahoituksen tuova valtionosuusjärjestelmä onkin kuin jatkuvaa seudullista elvytystä – se kunnan oma 50% on tuottoisa ja hyvä sijoitus – suora tuotto on noin +100%! Ja epäsuorat hyödyt päälle! Ja ilman sitä kunnan omaa osuutta ei myöskään valtionosuutta tipu. Orkesterista leikkaaminen olisi siis ihan vaan kunnan taloutta ajatellen hölmöläisten hommaa.

Asian voi ajatella niinkin että orkesterin tuottama sisältö, ne konsertit, ovat lähinnä kiva bonus.

Ja vasta tässä vaiheessa päästään siihen että kaikki orkesteritoiminnan Lappeenrannalle tuoma hyöty ei löydy kunnan tilinpäätöksestä. Ei sieltä näy imagohyöty, ei näy noin kahdenkymmenenviiden muusikon osallistuminen musiikkiopiston ja harrastajakuorojen toimintaan, ei näy vaikutus matkailuun, teatteriin ja muuhun kulttuurielämään. Orkesteri säteilee ympärilleen monilla tavoilla, joita ei voi laskutikulla mitata.

Kamreeri näkee vain kolikon joka viedään, mutta on täysin sokea paaleille, joita kannetaan sisään. Ja sellaisella meiningillä syntyy masentava maa – ankeutuvien maakuntien Suomi. Toivottavasti Lappeenrannan Perussuomalaiset tutustuvat orkesteritoimintaan ja sen rahoitukseen hiukan monipuolisemmin ennen valtuuston päätöksiä.

kklk 6/2012 12.6.

Huomisessa kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa paljon asioita, joista tärkeimpänä ensi vuoden avustukset.

1 Kontulan kirjaston piirustusten mukaisten kalusteiden hankinta

ok.

Kaupungin oma Stara rakentaa Kontulan kirjastoon käsityönä uudet kalusteet hintaan 224 470€. Edelliset palvelivat 40 vuotta. Esittelytekstissä ei ole mainintaa kilpailutuksesta, mutta kyllähän sellainen on ollut pakko järjestää.

1 Yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan periaatteet kaupunginkirjastossa

ok. Kirjasto on suunnittellut periaatteet kumppanuustoimintaan. Varmaan ihan hyvä, että asiat on mietitty valmiiksi ja tiedoksi myös meille luottamushenkilöille. Tärkeimpänä ehkä

Kumppaneilla ei ole pääsyä eivätkä he voi hyödyntää kirjaston asiakasrekistereitä toiminnassaan.

tämä.

YHTEISPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

Monta juttua.
– Kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson jää eläkkeelle 1.2.2013. Pääsemme valitsemaan jatkajan vielä tänä vuonna.
– Kulttuuripoliittisen osaston pomo Marianna Kajantie jää eläkkeelle 1.9. Pääsemme valitsemaan jatkajan ihan lähiaikoina!
– Kaupunginkirjasto palkittiin 7.6.2012 Fennia Prize –palkinnolla uudesta palvelu- ja tilakonseptista, jonka suunnitteli Kuudes Kerros yhdessä kirjaston henkilökunnan ja käyttäjien kanssa. Onnea!
– Seuraavan valtuustokauden strategiaohjelman valmistelu on jo käynnissä. Kulttuurilautakunnalla on heittää pöydälle tuore kulttuuristrategia. Ehkä lausuntoomme sitten voitaisiin kirjata jotain rahoitustasosta ja jos/kun valtio säästää (2014) kulttuurista rajusti, niin Helsingin roolista muutoksen yhteydessä.

2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

ok.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Johanna Maulan irtisanomispäätöstä koskevaan kunnallisvalitukseen

ok.

Lautakunnan alkuvuodesta irtisanoma Johanna Maula on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Lausumme tietenkin valituksen olevan aiheeton ja puolustamme päätöstä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Caisan johtajan tehtävän määräaikainen täyttäminen

Ja edellisen kohdan valituksen vuoksi Caisan johtoon valitaan määräaikaisesti Leena Pellilä, joka on toiminut vuonna 2011 vs. maahanmuuttoasioiden johtajana.

KULTTUURIPOLITIIKKA

Sitten useampia toivomusponsia kulttuuristrategian valtuustokäsittelystä:

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Helsingin kulttuuristrategiaa toteutettaessa otetaan huomioon vammaiset ja kehitysvammaiset

ok. Lautakunta toteaa Olli Valtosen (kok) ponteen että

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että Vammaispoliittisen selonteon tavoitteet kulttuuripalveluihin liittyen on sisällytetty Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan (2011). Strategiaan on kirjattu muun muassa yleinen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden edistäminen ja kaikkien kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa esteetön pääsy kulttuuritapahtumiin ja aistivammaisten mahdollisuus päästä osalliseksi turvattaisiin erillisellä suunnitelmalla yhteistyössä helsinkiläisten vammaisjärjestöjen kanssa

ok. Lautakunta toteaa Arja Karhuvaaran (kok) ponteen:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näkee, että vammaisten kaupunkilaisten osallistuminen tasavertaisina toimijoina kulttuuritoimintaan on osa jatkuvaa kehittämistyötä. Kehitystyötä ohjaavat jo nyt muutaman vuoden sisällä tehdyt selvitykset: Vammaispoliittinen selonteko (2010) ja Helsingin kaupungin kulttuuristrategia (2011). Näin ollen uuden selvityksen ja suunnitelman tekoon ei nähdä tällä hetkellä tarvetta.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että selvitetään mahdollisuus järjestää helsinkiläisille lapsille ja nuorille kulttuurilaitoksiin ja -tapahtumiin pääsylippuna toimiva monialainen kulttuuripassi

ok. Lautakunta toteaa Sari Näreen (vihr) ponteen seuraavasti:

Helsingin kaupungilla oli vuosina 1999–2008 eri Kulttikortti-järjestelmä, jossa nuorille tarjottiin vapaa-ajallaan pääsy ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla noin 250 taidelaitokseen. Nuorten tavoittaminen osoittautui hyvin hankalaksi ja kortin käyttöaste oli vähäinen.

Lautakunta pitää hyvänä, että Helsinki tukee kaupungin vähävaraisten lasten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Tähän päästään kuitenkin tehokkaammin tukemalla koulujen kulttuuritoimintaa, ilmaisia/edullisia vapaa-ajan harrasteita sekä luomalla yhdessä sosiaaliviraston kanssa toimintamalleja vähävaraisten lasten perheiden harrastamiseen.

Yleisesti ottaen kohdennetut tuet toimivat yleisiä tehokkaammin.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Tanssin taloa toteutettaessa pyritään varmistamaan tarvittavat lisätuet tanssitaiteen tekemiselle

ok. Tuomas Rantasen (vihr) ponsi liittyen tärkeään seinät/toiminta vääntöön. Lautakunta toteaa että

Helsingin kulttuurikeskuksen tuki Tanssin talo -hankkeelle lähtee siitä, että nimenomaan tanssin sisällön tuotantoon varataan riittävät taloudelliset resurssit. Kulttuurikeskus pyrkiikin kehittämään tanssin taloudellisia toimintaedellytyksiä talousarvion antamissa puitteissa Tanssin talo -hankkeen edetessä.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 6. jako

ok. Hienoja juttuja!

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 6. jako

ok. Joudun jääväämään itseni.

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

Kehittämissopimukset ovat kulttuurikeskuksen kolmivuotisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään jotain toimintaa vuotuisavustusta vakaammin (”lupaus” kolmesta vuodesta) mutta toisaalta vakituista vuotuisavustusta kevyemmin. Näillä hankkeilla pitäisi olla lupa myös epäonnistua.

Tällä kertaa kehitetään (kulttuuristrategian mukaisesti) musiikin taiteen yleisen oppimäärän opetusta. Yhteistyökumppanina Meri-Helsingin musiikkiopisto. Tavoitteena on kehittää klassisen musiikin ryhmäopetusmenetelmiä ja näin laskea lukukausimaksujen hintaa. Soiton harrastaminen kun on todella kallista ja selvästi eriarvoistunutta eri alueiden sosioekonomisten olojen mukaisesti.

8 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2013

Huomisen kokouksen tärkein päätös, jota on valmisteltu avustusjaostossa jo kahteen otteeseen. Siksi tämän pitäisi mennä kopauttamalla läpi. Kaikki avustukset täällä (pdf)

Tässä siis päätetään kaupunginhallituksen kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle asettaman raamin mukaisen summan avustuspuolen käytöstä. Yhteensä 16,2 miljoonaa euroa.

Suurin osa kasvusta (143 000€) selittyy Svenska Teaternin lainanhoito- ja korkokustannusten nousulla, jota lautakunta siis hakee raamin ylityksenä. Muut muutokset ovat pieniä. Käytännössähän avustusten ns. nollalinja tarkoittaa sitä että kulttuuritoimijat joutuvat ensi vuonna säästämään suhteessa tähän vuoteen.

Olen vahvasti sitä mieltä että avustusten tulisi nousta jonkin yhteisesti sovitun indeksin mukaisesti. Ja jos sitten kulttuurista halutaan säästää (tai pottia kasvattaa), niin sitten käytäisiin erikseen keskustelu säästöistä (tai kasvattamisesta). Tällainen ”huomaamaton hivuttaminen” ei tuota hyviä lopputuloksia. Etenkin kun monilla toimijoilla (esim. UMO) suuren osan kustannuksista muodostavat vakituiset palkka- ja tilakulut, joista ei voi säästää. Sitten on pakko säästää toiminnasta, eli järjestetään vähemmän konsertteja/näytöksiä, vaikka vakituista henkilökuntaa on kk-palkalla… Ei hyvä.

Tässä voisi olla yleisestikin ensi valtuuston strategiaohjelmaan mietittävää. Tämä ongelma ei kosketa vain kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa. Mun mielestä säästäminen pitää tehdä avoimesti ja reilusti.

Kun tätä avustuspakettia katsoo nyt koko lautakuntakauden ajalta, niin on pakko olla myös tyytyväinen: lupasin olla lautakunnassa nimenomaan taiteen vapaan kentän asialla ja vapaan kentän tuet ovat nousseet selvästi. Ensi vuonna esim. kohdeavustuksia jaetaan 810 000€ kun ensimmäisenä lautakuntavuonna niitä jaettiin muistaakseni noin 600 000€. Myös taideapurahat ovat nousseet 140 000:sta 200 000 euroon. Kokonaan uutena tuettavana kulttuurikeskuksen avustuspottiin on otettu tanssin laaja perusopetus.

Kehityksen suunta on ollut hyvä vaikkakin hidas. Vakituisen tuen piiriin taas ei tämän neljän vuoden aikana päässyt kuin Riku Niemi Orchestra. Onnea uudelle VOS-bändille!

kklk 5/2012 15.5.

Huomisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan asiat. Rutiinivastauksia, ensi vuoden talousarvioehdotuksia, tulevien vuosien taloussuunnitelmia, Hernesaareen toivomme pop-up kulttuuritiloja ja lähes viimeisenä pohjalla VOS-teattereiden erityishankkeet. Meitä varmaan myös briifataan Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun tilasta.

Toivottavasti ei ole pitkä kokous, olen hiukan flunssassa.

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotoimen tiloista

Yrjö Hakasen aloitetehtaalta ihan hyvä talousarvioaloite ja ihan hyvä vastaus. Lautakunta toteaa vastauksessaan että:

Hankkeen toteutuessa uuden tilan aiheuttamaa vuokranlisäyksestä ja henkilöstömenolisäyksestä syntyvää, kirjaston osalta yhteensä 190 000 euron käyttötalousarvion vuotuista menolisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta kaupunginkirjastolla olisi mahdollista vastaanottaa uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen lähipalveluista

Toinen Hakasen aloite. Paperit pyörivät ja karavaani kulkee. Lautakunta toteaa että Helsingissä asiat ovat ihan kivasti.

Nämä molemmat aloitteet olivat käytännössä turhia. Hakasen toivomat asiat ovat jo agendalla. Yrjön aloitteisiin varmaan suhtauduttaisiin vakavammin, jos niitä ei olisi lähes jokaisen lautakunnan jokaisessa kokouksessa…

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok. Talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa. Tämä oli nyt tämän vuoden ensimmäinen.

2 Kaupunginkirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013-2015 sekä ehdotus investointiosaksi 2013 – 2017

ok.

Taloussuunnitelmassa varaudutaan jo alustavasti sekä Keskustakirjastoon, Mellunmäkeen mahdollisesti 2015 avattavaan kirjastoon että Jätkäsaaren bunkkerin kirjastoon.

Lisäksi mm. sisältöjen digitalisoitumiseen varaudutaan. Mielenkiintoinen nippelitieto: ”Digitaalisessa muodossa julkaistavat teokset eivät tutkimusten mukaan vähennä kirjaston perinteisten palvelujen kysyntää, vaan lisäävät kokonaiskysyntää.”. Mitähän tuolle käy pidemmällä tarkasteluvälillä?

3 Kaupunginkirjaston laskujen hyväksymisoikeuden myöntäminen

ok.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää kirjastotoimenjohtajalle laskujen hyväksyntäoikeuden World Library and Information Congressin 2012 konferenssitilojen, teknisten laitteiden ja palvelujen osalta sopimuksen S06/2012 mukaan siten, että hyväksyntäoikeuden arvo on kerrallaan enintään 350 000 euroa ja kokonaisarvo 600 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset katetaan IFLA 2012 –hankkeille myönnetyistä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusmäärärahoista.

Helsinkiin tulee tämmöinen komea kongressi tänä vuonna!

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013-2015

ok. Innovaatio mainitaan kahdesti ja hyvinvointi kolmesti.

Kulttuurikeskuksessa ei ole suunnitteilla sellaisia merkittäviä toiminnallisia tai palvelutasoon liittyvä muutoksia, joilla olisi huomattavaa vaikutusta vuoden 2013 talousarvioon. Palvelutason ylläpitäminen nykytasolla on haasteellista, kun kustannustaso väistämättä nousee nopeammin kuin mitä toimintaa on mahdollista tehostaa.

Strategisista tavoitteista:

Avustustoiminnan osalta tavoitteena on, että virasto keskittyy luovuuden ja uudistuvan kulttuuri- ja taidekentän tukemiseen. Samalla kehitetään edelleen avustamiskriteerejä, hakuprosesseja ja niiden läpinäkyvyyttä.

Helsingin kulttuurielämää vahvistavat kaupungin omien kulttuurilaitosten ja palvelujen lisäksi valtion merkittävimmät kulttuurilaitokset. Helsinkiläisestä kulttuuritarjonnasta suuri osa toteutuu sellaisten yksityisten taidelaitosten, -oppilaitosten ja festivaalien välityksellä, joita kulttuuritoimi avustaa. Yli puolet kulttuuritoimen budjetista kohdentuu kulttuuri- ja taideavustuksiin. Avustaminen on näin strategisesti merkittävä osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa.

Uudet taiteen alat ja taidemuodot näkyvät Suomessa usein ensimmäisenä Helsingissä. Tämä lisää osaltaan taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmien kehittämispaineita.

Ympäristöraportin voisin joskus kysäistä; sitä en löytänyt googlaamalla enkä kaupungin omien sivujen haun avulla. En äkkiseltään muista että olisin sellaista myöskään lukenut aiemmin. Liekö kuollut kirjain vai temppuileeko muisti. Muisti varmaan pätkii.

Yleisesti ottaen tänä vuonna määrärahan korotus menee avustusten sijaan Kulken käyttötalouteen, mutta vuokrien ja palkkojen nousut täytyy ottaa huomioon. Lisäksi viime vuonna neuvottelemamme korotus avustuksiin oli varsin merkittävä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Pietarin Suomalaisen Musiikki-instituutin Kannatusyhdistys ry:n hakemus taiteen perusopetuksen opetusluvan myöntämiseksi

ok. Koska opetus tapahtuu Pietarissa, luvan musiikin taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen järjestämislupa haetaan ministeriöltä eikä meiltä vaikka yhdistys on rekisteröity Helsinkiin. (Huh mikä lause.)

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta

ok. Kulttuurikeskus painottaa alueen kehittämisessä väliaikaisia kulttuuritiloja. Hyvä!

Kaavan toteuttamisen lähtökohdiksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että Hernesaaren alueelle on jo nyt hakeutunut runsaasti ns. luovien alojen yritystoimintaa. Tämän toimintaedellytysten turvaaminen alueella on tärkeää ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta jatkossakin

Koko vapautuvaa telakka-aluetta tulisikin tarkastella kokonaisuutena siten, että siellä varataan eri vaiheissa mahdollisuuksia luovien alojen ja myös suosittujen Pop up –yritysten käyttöön. Tähän liittyen tilojen väliaikaiskäyttöä alueella tulisi systemaattisesti kehittää.

Helikopterikenttä ei meille varsinaisesti kuulu, mutta se kyllä pitäis saada jossain vaiheessa torpattua. Eniten kaupunki häviää siinä menetettynä rakennusoikeutena: melunormit kun estävät täysmittaisen rakentamisen sen lähistöllä. Kokonaislasku on pari sataa miljoonaa, jotta muutama kymmenen ihmistä pääsisi mahdollisimman nopeasti Tallinnaan päivittäin. Eikös suunniteltais tolla rahalla vaikka rautatietunnelia? Hyötyjien määrä potentiaalisesti satakertainen.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Arviointikertomuksesta 2011

ok.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle myönnetyn lainan lyhennysehtojen muuttamisesta

ok.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 5. jako

Niubi Oy:sta ja luvatusta ohjelmasta kuulisin mieluusti lisää. Ei oikein esittelystä tai netistä selvinnyt.

Katajanokan lippakioskia voisi ohjeistaa hakemaan kohdennetusti johonkin tapahtumaan.

Hienoa että Full Steamkin järjestää Alppipuistoon tapahtuman. Heitä voisi myös hiukan ohjeistaa siihen suuntaan että eivät tuhoa puistoa ”liian isoilla” nimillä.

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 5. jako

Erinomaista. Kiva että tänä vuonna voidaan jakaa vähän muutakin kuin eioota.

5 Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet

Tää on iso juttu.

Viime syksyn budjettineuvotteluissa vapaan kentän avustuksien noston lisäksi saatiin teatterin valtion osuuksia saavalle puolelle lisärahoitusta. Päätimme kuitenkin käyttää tämän lisärahan ”kohdentavasti” emmekä vain jakaa sitä tasan kaikille teattereille.

Innoittajana jakoperusteissa on ollut ns. ”Lyonin malli”, joka tarkoittaa sitä että osa vakiintuneiden teattereiden (ja siellä myös oopperan) rahoituksesta on sidottu teatterin ”seinien ulkopuolella” tapahtuviin yhteisöllisiin hankkeisiin. Virkamieskielellä: ”hankkeilta edellytetään alueellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta”.

Tämä on erinomaista ja kaikki hankkeet näyttävät tosi hyviltä! Tästä rahoituksesta saadaan nyt arvokkaita kokemuksia ja niiden mukaan voidaan tulevaisuudessa sitten toimintaa kehittää ja mahdollisesti laajentaa. Helsinki on tässä Lyoniin verrattuna jopa armollinen – me annamme lisärahoitusta kun Lyonissa tällaista toimintaa vaaditaan osana perusrahoitusta.

Ainoa nillityksen aiheeni on se, että ”apajilla” on jälleen myös Suomen Kansallisteatteri, 45000€. Älkää ymmärtäkö väärin, Kansallisteatteri tekee varmasti hienoa ja laadukasta duunia. Olen vain ”hiukan” sitä mieltä että Kansallisteatterin, joka saa valtiolta 11,5 miljoonaa euroa ja Helsingiltä pari sataa tonnia päälle, pitäisi tehdä tällaista yhteisöllistä teatteritoimintaa joka tapauksessa osana perustoimintaansa. Taloudelliset valmiudet tähän ovat aivan eri luokkaa kuin muilla tukea saavilla teattereilla.

Lisäksi me tuemme jo nyt 30 000€ per vuosi Kansallisteatterin kiertuenäyttämön toimintaa kehityshankkeena.

Mutta siis tosiaan, varsinaisia laadullisia perusteita olla myöntämättä tukea ko. hankkeelle ei ole. Hienoa, että ovat tarttuneet toimeen. Nyt meillä jää syksylle jaettavaksi, jahka osa teattereista herää, vain 28 000€. Pitäisikö Kansallisteatterilta ottaa pieni siivu myöhemmin jaettavaksi?

6 Ryhmä-O:n oikaisuvaatimus

ok.

7 Infantiili amnesia -työryhmän oikaisuvaatimus

ok.