Autot kuuluvat kaupunkiin

Helsingin Sanomat on tehnyt aivan loistavan kuvavertailun Tuusulanväylän nykytilasta ja kaupunkisuunnitteluviraston visioimasta Tuusulan ”kaupunkibulevardista”. Katsotaanpa yhdessä!

Kuvaa klikkaamalla pääsee Hesarin sivuille "interaktiiviseen" härpättimeen.

Kuvaa klikkaamalla pääsee Hesarin sivuille ”interaktiiviseen” härpättimeen.


Nykyisin Tuusulanväylällä kulkee kaksi kaistaa autoja suuntaansa.

Kaupunkibulevardi-visiossa Tuusulanväylällä kulkee molempiin suuntiin kolme kaistaa autoja, yksi polkupyöriä ja yksi ratikoita. Sille siis mahtuu enemmän autoja kuin nykyiselle väylälle.

Suurimmat erot ovat uudet talot ja ratikkakaistat. Talot tuovat lisää ihmisiä, palveluita ja asumista Helsinkiin. Ratikkakaistat puolestaan jopa viisinkertaistavat Tuusulanväylän liikennekuljetuskapasiteetin – autokaista kuljettaa maksimissaan noin 2000 henkeä, ratikka puolestaan teoreettisesti jopa 22 000 henkeä.

(Lähde: Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa, Kari Ojala 2003, Ympäristöopas 104)

(Lähde: Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa, Kari Ojala 2003, Ympäristöopas 104)


Nämä kaupunkibulevardivision tosiasiat huomioiden Helsingin Sanomien pääkirjoituksen otsikko ”On aika ajaa autot pois Helsingin keskustasta” on todella huonosti valittu. Ei kaupunkibulevardien idea ole ”ajaa autoja pois Helsingistä”. Autot kuuluvat kaupunkiin siinä kuin kävelijät ja pyöräilijätkin. Ja kuten kuvastakin näkee, kaaroja tulee olemaan kantakaupungin liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin nykyisinkin.

Tärkein ero nykytilan ja vision välillä on se, että jos Helsingissä asuu 260 000 asukasta enemmän, nykyistä useamman täytyy valita kulkuneuvokseen se ratikka tai muu julkinen peli. Ja sehän on ihan ok, jos meillä on tulevaisuudessa modernit pikaratikat pääväylillä, poikittaisliikenne raidejokerien myötä aivan uudella tasolla ja uusi asutus keskitetty hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Pyritään siis nykyisen kantakaupungin liikennemuotojakaumaan – ei Espoon.
kantakaupungin_matkamuodot
Eihän se muutos loppujen lopuksi niin kovin hurjalta tunnukaan. Kaupunkibulevardit ovat raikas ja radikaali idea 1800-luvulta. Nyt vaan on aika taas rakentaa vanhaa ja tuttua eurooppalaista kantakaupunkia taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömän 1950-lukulaisen autokaupungin sijaan.

Lisää sellaista ihan tavallista Stadia, jonka kaduilla liikkuu ihmisiä – myös autoilla, myös tulevaisuudessa.

Malmin lentokentästä

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru avasi sunnuntain Hesarissa keskustelun Malmin lentoaseman tulevaisuudesta. Aihe olisi tullut tällä valtuustokaudella eteen viimeistään yleiskaavan valmistelun yhteydessä, mutta voihan sitä miettiä jo nytkin.

Kuva: Esa Pitkänen, CC-lisenssi.

Miksi lentokentän muuttamisesta asuinalueeksi ylipäätään keskustellaan? Onko kyseessä jokin Vihreiden syväekologinen viha kaikkea ilmailua kohtaan? Ei. Selitys on paljon yksinkertaisempi. Hyvä sijainti tekee maa-alasta erinomaisen kohteen rakentamiselle ja siten erittäin arvokkaan. Paljonko Malmi maksaisi? Tehdäänpä nopea hiha-arvio.

Lentokenttäalue on kartasta summittain mitaten noin neliökilometrin, carting-alue mukaanluettuna noin 1,2 km2.

Alueelle voitaisiin kaavoittaa asutusta vaikkapa 0,68 aluetehokkuudella, joka on sama kuin Arabianrannassa. Tontin hinnaksi voi arvioida noin 700€ per kerrosneliömetri.

Jos Helsinki myisi maan, sen hinnaksi tulisi noin
1 000 000m2 * 0,68 * 700€/m2 = 476 000 000€ eli 476 miljoonaa euroa. Carting-alueen kanssa noin 570 miljoonaa euroa. Hintahaarukka liikkunee 400 ja 700 miljoonan euron välillä rajauksesta, aluetehokkuudesta ja neliöhinnasta riippuen. Pähkinänkuoressa: yli puolen miljardin euron tontti.

Kilometrin mittaisen asfaltoidun suoran, kahvilan ja muutaman varastorakennuksen rakentaa huomattavasti halvemmalla jonnekin toisaalle. Vuonna 2002 Uudenmaan liitto arvioi lentokentän rakentamiskustannuksiksi Mäntsälässä noin 40 miljoonaa euroa.

Jos Malmin ilmailijat omistaisivat tonttinsa itse, olisi lentokentän paikalla ollut asuinalue jo pitkään. Mutta kun yhteisesti omistettu maa on ilmaista… Toki asuinalueen perusinfrakin maksaa, mutta hanke on erittäin todennäköisesti mahdollista toteuttaa Helsingille kokonaisuutena kannattavasti.

Toivottavasti ministeriö löytää kentän toiminnalle korvaavan tilan jostain Uudeltamaalta – Malmin rakentamisen suunnittelun voisi minun puolestani aloittaa nopeallakin aikataululla.

EDIT 18.2.klo 15:00: Keskustelun yhteydessä minulle huomautettiin että Malmin kenttä aiheuttaa melunsa vuoksi noin viiden neliökilometrin vyöhykkeen, johon ei saa asuntoja rakentaa. Yhteensä lentoasematoiminta estää siis asuntorakentamisen noin kuudelle neliökilometrille Helsingissä. Jokainen voi arvioida kustannuksen.