ytv

sähköauton on muutettava autoilua

12/09/2009 : hannuoskala 8 kommenttia

Aamun Hesarissa (maksullinen) oli ensimmäisen Suomenkin markkinoille saapuvan sähköauton, Mitsubisin IMiEV:n, koeajo.

imiev

Toimittajan arvio auton ajo-ominaisuuksista oli positiivinen: ”Ensivaikutelma on äänettömyys. Takavetoinen auto kulkee ja kiihtyy kuin huomaamatta.”. Juttu ei kuitenkaan keskittynyt näihin sähköauton hyviin puoliin vaan tarkoituksena oli kokeilla ”pääsemmekö iMiEV:llä Hämeenlinnasta Vantaalle.”.

Mikä ettei. Sopiihan sitä kokeilla. Tulos oli odotettu: auto hyytyi ennen pääkaupunkiseutua. Ja näin toimittaja sai todistettua että sähköautosta ei ole polttomoottoriauton korvaajaksi.

M.O.T.?

On täysin ääliömäistä verrata sähköauton toimintasädettä polttomoottoriautoon. On kyse kahdesta täysin eri keksinnöstä, joilla on erilaiset käyttötarkoitukset ja ne syntyivät erilaisista tarpeista erilaisiin maailmoihin.

Tiehallinnon tiefakta 2009:

Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin
käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km
ja koko päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km.

Autolla ei keskimäärin tarvitse taittaa 91 kilometrin matkaa, joka Hämeenlinnasta Vantaalle olisi! 42 kilometriä riittää! Ja usein varmasti vieläkin vähempi. Harvempi meistä yhdellä kerralla koko suoritetta suhaa.

Nopea haku VR:n sivuilta ensi maanantaille tuotti Hämeenlinnasta Tikkurilaan vaatimattomat 29 junayhteyttä. Luulisin Matkahuollonkin tarjoavan vielä lisää vaihtoehtoja.

Tulevaisuuden nykyistä ilmastoneutraalimmassa yhteiskunnassa tuollaisia matkoja ei ajeta henkilöautolla.

Sähköautot voisivat korvata nykyiselläänkin jo suurimman osan liikkumisen tarpeesta kesän lomareissuja ja sukulointeja lukuunottamatta. Miksei niitä varten voisi vuokrata erikseen autoa? Miksei sähköautokauppias voisi tarjota rajallisen toimintasäteen ajokin oheen edullista vuokra-pirssiä pitkille matkoille?

Ilmastonmuutos ja ”öljyhuippu” eivät anna armoa – mitä pikemmin vaihtoehtoisia voimanlähteitä saadaan sarjatuotantoon, sen parempi. Vielä niitäkin tärkeämpää on kuitenkin saada muutettua koko autoilun paradigmaa – miten autoa käytetään, mihin sitä oikeasti tarvitaan ja mitkä sen rajat ovat. Auton päivät yksilöllisen vapauden symbolina ovat ohi.

Pääkaupunkiseudulla henkilöauton kyydissä on keskimäärin 1,3 henkilöä. Autoilun päästöt vähenisivät puoleen myös sillä että tuo lukema nostettaisiin 2,6:een. Ja tuo olisi toteuttavissa vaikkapa huomenna toisin kuin teknis-tieteelliset sähköauto-fantasiat. Jos vain tahtoa löytyisi. Ei löytyne.

pääministeri ja teknologian kehitys

08/09/2008 : hannuoskala 6 kommenttia

Matti Vanhasen visio haulikolla ammutusta yhdyskuntarakenteesta on saanut osakseen paljon kri tiikkiä. Syystäkin.

On sinällään positiivista, että pääministerimme uskaltautuu keskustelemaan kaavoittamisen suurista linjoista avoimesti – sitä ei liikaa Suomessa harrasteta. Vanhasen puhe energiatehokkuuspäivillä Vaasassa 5.8.2008 antaa hyvän kuvan pääministerimme ajatusmaailmasta. Samat teemat ovat esillä myös HS:n jutussa:

Metrointoilun sijaan vastaus Suomen ilmasto-ongelmiin löytyy Vanhasen mielestä hänen ”hajakeskitetystä” mallistaan: ihmiset asuvat pienissä puutarhataajamissa, joissa työpaikat ja palvelut ovat lähellä kotia.

Matkat taitetaan sähköautolla ja busseilla.

”Tämä on ehkä se isoin ideologinen kiistakapula. Rakennetaanko tämä alue keskitetysti vai hajakeskitetysti.”

Vanhanen korostaa kannattavansa länsimetroa ja Kehärataa, mutta vain sen takia, että ne helpottavat liikkumista. Hiilidioksidista puhuminen niiden yhteydessä on näpertelyä.

”Yhteiskunta ei voi pettää itseään sillä, että ilmastotavoitteet saavutetaan rakentamalla muutama rata pääkaupunkiseudulle.”

Näpertelyä? Selvä. Mutta pääministerimme visio suomalaisten ilmastollisesti kestävästä liikkumisesta sähköautoilla on vastaavasti mielestäni täyttä haihattelua.

Pian markkinoille alkaa tulla myös sähköverkosta suoraan ladattavia sähköautoja, joiden latauskohtainen ajomäärä sähköllä nousee jo lähelle 100 kilometriä. Sähkön loppuessa moottori siirtyy automaattisesti käyttämään polttonesteitä.

Sähköautoilla voidaan saavuttaa merkittävä energiatehokkuuden nousu ja ne ovat kansalaisten kannalta mielekäs ratkaisu myös kustannusnäkökulmasta.

—

Akkujen lataukseen markkinat osaavat varmasti pian tuottaa myös aurinkokennoja ja tuulimyllyjä, jotka tuottavat lataussähköä silloin kun olosuhteet ovat otolliset. Ja kun autoa ei lataa samat lähteet voivat lämmittää taloa.

Pitkien etäisyyksiä Suomessa sähköautot mahdollistavat myös yhdyskuntarakenteen pitämisen monipuolisena.

Matin autoon sähkö tulee seinästä. Mistä sähkö tulee seinään? Ilmeisesti Vanhasen Suomessa™ energiaa tuotetaan nykyisen sähkön kulutuksen lisäksi myös kaikille autoille? Millä voimaloilla? Kun nykyisen energian kulutuksenkin kääntäminen laskuun vaikuttaa lähes ylivoimaiselta, niin miten ihmeessä CO2-vapaata energiaa riittää vielä kaikkiin suomalaisiin autoihinkin?

Lisäksi ”pitkien etäisyyksien Suomesta” puhuminen on sikäli harhaanjohtavaa, että pisimmät työmatkat Suomessa taitetaan pääkaupunkiseudun kunnissa. YTV:n sukkulointikarttoihin ja tilastoihin kannattaa tutustua.

Sukkulointi YTV-alueelle kehyskunnista vuonna 2005 (YTV)

Matin kotikunnan Nurmijärven asukkaista 53,1% sukkuloi töihin YTV-alueelle, näistä vielä suurin osa (29,6%) Helsinkiin saakka. YTV-alueelle sukkuloi päivittäin noin 140 000 henkeä. Erityisesti suuntien, joissa ei ole mitään rataverkkoa kehitys on todella huolestuttavaa. Työpaikat eivät siirry hajasijoitetuille peltolämpäreille vaikka pääministeri niin toivoisi. Kävelyetäisyyksien pikkukaupunki ei synny pääkaupunkiseudun viereen.

No, ehkäpä tämä ihmettely on turhaa. Mattihan visioi tulevaa, ei nykyistä tilannetta. Silti on mielestäni ongelmallista, että pääministerimme mielestä erään ilmastonmuutoksen kannalta keskeisen ongelmamme, liikenteen, haittojen vähentämisen tärkein keino on hänen mielestään vekotin, jota ei ole vielä saatu kuluttajille saakka, ja jolta puuttuu tuki-infrastruktuuri tyystin. (Puhumattakaan yleisimmistä akkuteknologian ongelmista, esim. lithiumin saatavuudesta jne.)

Ratkooko Kansanterveyslaitos AIDS-epidemiaa ”tulevaisuudessa keksittävällä rokotteella” vai valistuksella ja jo olemassaolevilla hoidoilla? Jätetäänkö syöpäpotilaat hoitamatta kun ”ihan kohta” keksitään varmasti jokin parempi hoitokeino kuin nykyiset sytostaatti-hoidot? Ei ratko ja ei jätetä. Planeetta on sairas ja ensiapu pitäisi aloittaa välittömästi olemassaolevalla tekniikalla. Tulevaisuudenusko on mukava asia, mutta valtakunnan johdon pitäisi perustaa pitkän linjan poliittiset linjauksensa ennemmin faktoihin kuin toiveajatteluun tekniikan kehittymisestä.

100 dollaria barrelilta

04/01/2008 : hannuoskala 3 kommenttia

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta käväisi ennätystasolla pari päivää sitten. Pistetään päivä merkille.

Polttoaineiden hinnat nousivat Suomessakin vuodenvaihteessa, syynä tosin enemmänkin verojen korotukset kuin markkinoiden heilahtelut.

Tätähän juuri vihreiden hallitusneuvotteluissa ohjelmaan vaatimalla 300 miljoonan euron energianveronkorotuksilla haettiin – polttoaineen nouseva hinta ohjaa markkinoita vähäpäästöisempiin kulkuneuvoihin ja toivottavasti myös vähäisempään kulutukseen.

Vaikuttaa vaan vahvasti siltä, että nyt arvioitu bensan hinta kuluttajalle, n. 1,5€/l on vasta alkua. Polttoaineet eivät tule halpenemaan enää koskaan.

Peak Oil alkaa olla todellisuutta. Guardianin juttu on hyytävää luettavaa; pelottelijat eivät ole enää ”mitä tahansa viherpiipertäjiä”:

Warnings by oil industry insiders recently reached a new pitch that should be sounding alarm bells in every capital in the world. At the annual summit of the Association for the Study of Peak Oil, experts on the issue heard the former US energy secretary, James Schlesinger, conclude that ”we can’t continue to make supply meet demand much longer. It’s no longer the case that we have a few voices crying in the wilderness. The battle is over. The peakists have won.” Lord Ron Oxburgh, the former chair of Shell, was no less clear, when conflating peak oil with climate change. ”Today I believe is the end of cheap energy. It’s essential that we move away from fossil fuels as fast as possible. The boat is sinking and we have to do everything we can to plug the hole.”

Peak Oil on yksinkertaistettuna malli, jossa löydettyjen öljyvarojen riittävyyttä arvioidaan aiempien öljykenttien historioiden antamien mallien mukaan. Yhdistämällä koko maailman kenttien profiilit saadaan malli koko maailman öljyntuotannon kestävyydestä.

Öljyhuipussa on sellainen masentava puoli, että sitä on äärimmäisen vaikeaa ennustaa etukäteen. Se tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin, sitä ei mikään taho kiistä, kyse on vain ajankohdasta. Mutta peakoil tullaan toteamaan 100% varmuudella vasta kun maailman tuotanto kääntyy pysyvästi laskuun.

Saksalaisen Energy Watch Groupin mukaan huippu meni jo, vuonna 2006 (pdf). (Tuossa ”executive summaryssa” on selitetty metodologia erittäin hyvin ja johdonmukaisesti, helppoa luettavaa.)

Oildrum-blogi kerää tuoreimmat tilastot, joista uskottavimmalta (ainakin uskottavammalta kuin ”Business as usual” mallit) vaikuttaa ”öljyhuipputeoreetikoiden” malli:

(Image from the Oildrum by Khebab)

Jos (ja kun) öljyn kysyntä ei ole laantumaan päin, mutta tuotanto ei enää voi radikaalisti kasvaa, tulee öljyn hinta nousemaan vielä merkittävästi.

Öljyhuippua ei ole juuri suomalaisessa keskustelussa näkynyt. Pitäisi alkaa näkyä. Yhteiskuntia ei pitäisi enää voida suunnitella halvan öljyn ja tehottoman liikkumisen varaan. Etenkin liikenneinfrassa ja kaavoituksessa päätöksiä tehdään kymmenien vuosien jänteellä -toivottavasti bensan hinnan nousua ei enää pidetä vain ”vihreiden pelotteluna”.

Suomessa, jossa polttoaineiden verotus on jo nyt voimakasta sopeutuminen öljykauden jälkeiseen aikaan on varmastikin helpompaa kuin esim. rapakon takana. Amerikkalaiset eivät maksa vielä bensastaan läheskään eurooppalaisia hintoja; ja kipurajaa ei selvästikään ole vielä saavutettu edes täällä. Katsotaan sitten kun öljy maksaa 200€ (ei taalaa) tynnyriltä ja 4€/l bensiksellä…

YTV:n pendelöintikartta (pdf, sivu 14) on mielenkiintoista katseltavaa. 50km säteellä yli 40% käy töissa pääkaupunkiseudulla, Tampereeltakin pari prosenttia (tod.näk. enemmän junalla kuin henkilöautolla). Se, miten pitkään tällaista rakennetta on mahdollista ylläpitää on erittäin hyvä kysymys. Joukkoliikenteeseen ja yhteiskuntarakenteen tiivistämiseen kannattaisi satsata nyt kun siihen on vielä varaa, ei vasta pakon edessä.

Polttoaineita on mahdollista valmistaa myös hiilestä, mutta jos tämä on strategiamme, tulisi siihenkin jo alkaa valmistautua. Ja turha kai sanoakaan, että silloin voidaan ilmastonmuutoksen estäminen unohtaa kokonaan.

Hyvää uutta vuotta!