HS uutisoi, että EU-maat päättivät ottaa lentoliikenteen mukaan päästökauppaan vuonna 2012.
Hyvä. Vaikka yhtiöt saavatkin 90% oikeuksista ilmaiseksi. Nouseva päästöoikeuden hinta kuitenkin rajoittaa lentoliikenteen kasvua. Jotain täytyy tehdä ja tämä on hyvä ensimmäinen askel. Suomen jatkuva lentokerosiinin verotuksen vastustus kun tuntuu täysin järkähtämättömältä. (Täysin päätöntä sillä vaikutukset lippujen hintoihin eivät olisi mitenkään ratkaisevia, verotus lähinnä poistaisi lentoliikenteeltä sen turhaa kilpailuetua suhteessa mm. juniin.)
Toinen tärkeä seikka, johon harvemmin ilmastonmuutoskeskustelussa kiinnitetään huomiota on tarjonta. Ei riitä, että pyritään tekemään fossiilisten polttoaineiden käyttö kalliimmaksi – kaikki mikä maasta pumpataan tai kaivetaan tullaan käyttämään joka tapauksessa. Ja siihen ei ole varaa jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan tosissaan. Fossiiliset polttoaineethan eivät lopu öljyn kanssa samaan aikaan – hiiltä (, josta löpön valmistus onnistuu kyllä,) riittää sadoiksi vuosiksi. Wikin mukaan hiilestä valmistetun öljyn hinta olisi n. 35 taalaa per tynnyri. Toiminta olisi erittäin kannattavaa siis jo nyt. Halvinta ja yksinkertaisintata ilmastonmuutoksen torjuntaa olisikin jättää hiilidioksidi maahan. Miten tämä toteutettaisiin globaalisti onkin sitten jo todella mielenkiintoinen kysymys.
Kysynnän ja tarjonnan laki liittyy myös ilmailuun. Lenttokenttien laajennukset tulee kieltää. On täysin turhaa puuhastelua vaatia kansaa käyttämään energiansäästölamppuja jos samaan aikaan lentoliikennettä kasvatetaan rakenteellisilla päätöksillä. Helsingin seudulla tämä tarkoittaa lähinnä Malmin kentän tulevaisuudessa korvaavan kentän kokoluokkaa. Porvooseen ehdotetusta kentästä ei saa tulla Helsingin omaa ”Stanstedia”, johon sitten Ryanairin kaltaiset yhtiöt lentäisivät yhä sankemmin joukoin.
Lentäminen on tuhoisuudestaan huolimatta ehkä kaikkein vaikein kiellettävä. Matkustelemalla laajenevalle maailmankuvalle ja todelliselle ”kansojen ystävyydelle” on vaikea laittaa hintaa. Aivan varmasti esim. suursodan uhka Euroopassa on sitä pienempi mitä useammin ihmiset eri puolilta tapaavat toisiaan. Ehkä tärkeintä tällä hetkellä olisikin pyrkiä minimoimaan aiheutettavat vahingot ja siirtämään kaikki mahdollinen Euroopan sisäinen liikenne kiskoille.
Pystytkö perusteleen miksi lentoliikenteellä olisi muka jotain kilpailuetua esim. juniin nähden? Taitaa olla asiat todellisuudessa toisin päin, jos ei lasketa lentoyhtiöiden muutamaa tarjouspaikkaa per kone… PS. Loppuun vielä, toivottavasti pystyt kehittämään yhtä nopean ja tehokkaan keinon liikkua kiskoilla, jos verrataan lentoliikenteeseen. Maailma pysähtyy ilman lentoliikennettä. Ja vielä: minun laskelmien mukaan (en ole läheskään varma pitääkö paikkansa) lentomatkustaminen kuluttaa ja muodostaa vähemmän päästöjä (henk./100km) kuin autoliikenne.
Junayhtiöt maksavat energiastaan veroa, lentopolttoaineella ei ole veroa -> kilpailuetua lentoyhtiöille.
Juna on jo nyt monilla Euroopan sisäisillä matkoilla täysin kilpailukykyinen lentoliikenteen kanssa kun verrataan kokonaismatka-aikaa. Esim. Lontoo-Pariisi, Lontoo-Bryssel, Helsinki-Tampere/Seinäjoki -väleillä matkaan käytettävä aika voi olla jopa lyhyempi kun junalla pääsee suoraan keskustasta keskustaan. Ranskan TGV (train à grande vitess) on korvannut Ranskan sisäistä lentoliikennettä:
Ei tässä kukaan ole kaikkea lentoliikennettä lopettamassa. Lentoliikenteen nykyiset kasvu-urat vaan eivät ole kovinkaan kestävällä pohjalla. Todennäköisesti tosin jo öljyn hinnan moninkertaistuminen lähivuosina saa kasvun taittumaan. Maailma ei pysähdy siitä, että ”turha” lentomatkailu olisi suhteellisesti saman hintaista kuin esim. 80-luvulla. Suurin osa rahdista kulkee yhä laivoilla. Nykyinen lentämisen määrä on erittäin tuore juttu.
Kannattaa myös pitää mielessä, että potkurikoneet kuluttavat paljon vähemmän kuin suihkukoneet.
En tiedä laskelmiasi, mutta VR:n sivuilta llöytyy laskuri, jonka avulla esim. Helsinki-Rovaniemi -välillä juna tuottaa hiilidioksidipäästöjä 0 kg ja kuluttaa energiaa 396MJ, auto 60 kg/815MJ ja lentämällä päästöjä syntyy 155kg ja energiaa kuluu 2155MJ. Lisäksi kannattaa muistaa, että harvapa sillä autolla Thaimaahan ja takaisin köröttelee. Asioiden suora vertailu on siis kohtuu tyhmää puuhaa.
Ylimääräinen energiankulutus on jokatapauksessa haaskausta. Energiatehokkain muoto kannattaa aina valita, joukkoliikenteessä se on ylivoimaisesti juna.
Risto Isomäki on spekuloinut hauskasti lentoliikenteen tulevaisuudella. Asiaa tiivistymisjuovista.