Tuoreesta Kuiviksesta löytyy brittiläisen Spelling Societyn puheenjohtajan Jack Bovillin haastattelu. Yhdistys pyrkii selkeyttämään englannin kirjoitusasua paremmin puhuttua kieltä vastaavaksi.
Juttua lukiessa tuli välittömästi mieleen kysymys, onko suomen kirjoitusasun foneettinen selkeys ja sitä kautta lukemisen ja kirjoittamisen suhteellinen helppous yksi selittävä tekijä hyviin PISA-tuloksiin? Luulisi, että suomalaiset lapset, voisivat jo nuorempina keskittyä itse asiaan (oppiaine) välineen (lukutaito) sijasta.
Entä Kiina? Japani?
Jatkaako englanti voittokulkuaan lingua francana, vaikka se on vaikeampaa kuin kilpailijansa? (SK:n jutussa mainitaan ainakin espanja.)
Hupaisaa sinällään, että SK:n tarjoamat esimerkit ”uudesta englannin oikeinkirjoituksesta” ovat erittäin lähellä ”nuorison” käyttämää ”netti/tekstari-kieltä”:
couple – cupl
have – hav
low – lo
money – munny
one – wun
Tehokeinona tuollaista kirjoittamista on käyttänyt ainakin Iain M. Banks kirjassaan Feersum Endjinn.
Aina aiemmin historiassa puhekieli on edistynyt omaan suuntaansa kirjakielestä välittämättä ja kirjoitusasu on raahannut muutamia satoja vuosia perässä. Tapahtuuko muutos nettiajalla toisin? Kirjoitus- ja lukutaito kun on välttämätön osa internet-kansalaisuutta, mutta kielioppia ei säätele kukaan. Alkaako englannin kirjoitusasukin eriytyä yhteiskuntaluokkien mukaan, kuten puhuttu kieli on tehnyt jo satoja vuosia? Vai muuttuuko kirjakieli tällä kertaa alhaalta ylöspäin? Suomalaisissa nettikeskusteluissakin kirjoittajien koulutustason, yhteiskuntaluokan (ja postausajoista myös humalatilan) voi päätellä kohtuullisen helposti. Onko kirjoitusasun suuri ero puhuttuun kieleen verrattuna yhteiskunnallista tasa-arvoa heikentävä seikka?
Voi hyvinkin olla, että suomen kielen jonkinasteinen yhdenmukaisuus kirjoitetun ja puhutun kielen kanssa on selittävä tekijä pisa-menestyksessä. Huomataan kuitenkin, että meidänkin kielessämme on esimerkiksi enemmän äänteitä kuin on kirjaimia, lisäksi ne toimivat paikoin todella hassusti. Lisäksi on huomattava että puhuttua yleiskieltä ei käytä juuri kukaan (paitsi puoli yhdeksän uutisten lukija) ja puhuttu yleiskieli eroaa melkoisesti käyttökielestä.
Näinpä kyllä.
Kaskas, Kemppinen on huomannut saman artikkelin. (linkki)