Kävin kouluni ylioppilaaksi saakka Savonlinnassa. Etenkin yläaste oli kaltaiselleni ”hikarille” tuskaa; jos koulunkäynti maittoi, sai varmasti osakseen epäsosiaalisen nörtin leiman. Kaikkein eniten olisi ”pitänyt” inhota ruotsin opetusta. Muistikuvieni mukaan peruskoulun läpäisi porukkaa, joiden pakkoruotsin taidoilla jopa lause ”Jag heter Hannu” jäisi ymmärtämättä. Luokaltani noin puolet jatkoi lukioon ja loput amikseen.
Ammatikseni harjoitan ”kansanmusiikkia” jonka piirissä pohjoismainen yhteistyö on tiivistä. Olen käynyt Islantia lukuunottamatta keikalla kaikissa pohjoismaissa ja työskennellyt mm. tanskalaisten ja ruotsalaisten muusikoiden kanssa. Pohjoismaisen kansanmusiikin ”piireissä” keskustelut musiikista käydään kuitenkin yhteisellä lingua francalla, englannilla – eiväthän ruotsia osaa ymmärrettävästi tanskalaiset ja norjalaisetkaan.
Vaikka ”virkamiesruotsin” Sibelius-Akatemiassa suoritinkin, en uskoisi selviäväni haastavista tehtävistä vain ruotsiksi. Jo perusasioiden, esim. kävelyreitin neuvomisessa, voisi tulla nopeasti tänkapå.
Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan venäjä on puhutumpi kieli kuin ruotsi useimmissa kunnissa. Venäjää puhuvien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa n. 50% ja jos kasvu jatkuu nykyisellään on pääkaupunkiseudulla kohta yhtä paljon kuin ruotsia kuin venäjää puhuvia. Miksi vain ruotsin- ja suomenkielisillä on oikeus saada palvelua äidinkielellään?
Lähde: Tilastokeskus
Minun on tilastojen ja omien kokemusteni valossa mahdotonta ymmärtää miksi jokaisen lieksalaisen teinin on pakko opiskella yläasteikäisenä ruotsia eikä venäjää tai jotain muuta vierasta kieltä. Todennäköisesti murrosikäiselle pakolla väännetystä kehnosta kielitaidosta on yhtä paljon käytännön hyötyä kuin vaikkapa muinaisheprean opinnoista.
Pakkoruotsi tulisi poistaa ainakin peruskoulusta. Lukiossa se voisi hyvinkin olla pakollinen kolmas kieli niille, jotka eivät sitä vielä ylä- tai ala-asteella aloittaneet.
Minulla ei ole koskaan ollut ruotsin opiskelua vastaan. Päin vastoin, mielestäni sen hallinta ainakin jollain tasolla kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Samaan tapaan pitäisi yleissivistykseen toisaalta kuulua myös venäjän alkeet. Itänaapurissa en osaa edes aakkosia – hävettää.
Venäjän kielen asemaa Suomessa kannattaisi pohtia laajemminkin. Tilastokeskus toteaa aivan oikein että venäjänkielisille ohjelmille olisi katsojia. Haluammeko ylipäätään venäjänkielisen vähemmistömme hankkivan uutisensa pääosin venäläisestä mediasta? Luotettaville ja poliittisesti neutraaleille uutisille olisi varmasti tilausta myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Suomen ja Venäjän välinen raja on yhä yksi maailman jyrkimmistä elintasokuiluista. Aktiivinen venäjän asemaa edistävä politiikka estäisi tehokkaasti myös maidemme välisen poliittisen ja kulttuurisen kuilun syventymistä sekä poistaisi turhia ennakkoluuloja.
Kaksikielisyydestä pitää siirtyä moderniin monikielisyyteen. Pakkoruotsia ei pidä korvata pakkovenäjällä vaan vapaavalintaisen kielen opinnoilla. Kahden vieraan kielen opiskelu on joka tapauksessa hyvä pitää myös peruskoulun opinto-ohjelmassa.
Mitä hyötyä on pakkoliikunnasta? Pakkomatematiikasta? Muhun on koulussa käytetty tolkuton määrä resursseja matikan opetukseen enkä osaa ratkaista edes toisen asteen yhtälöä. Puhumattakaan siitä että tätä taitoa olisi koskaan tarvittu- silti mun mielestä matikan osaaminenkin on osa sivistystä. Ei siitä mitään hyötyä ole, mutta jos aletaan perustelemaan hyödyllä niin koko koulujärjestelmä on aika heikoilla.
Se on ihan totta että kouluissa pitäisi satsasta entistä enemmän kielten opetukseen. Niillä valmiuksilla joita koulusta saa ei pysty keskustelemaan sujuvasti yhtään millään kielellä. En tiedä onko se niinkään edes rahakysymys, vaan koko kieltenopiskelu pitäisi organisoida uusiksi. Ei siinä ole mitän laitaa että ihmisiä istuteen minkään kielen tunneilla monta vuotta ja sitten ne ei saa kahvia tilattua kahvilassa.
Pakkoruotsille ei ole pedagogisia perusteita, on vain poliittis-ideologisia syitä.
Tarvitaanko Suomen kouluissa ideologiaoppiaineita ?
Kiinassa ja Pohjois-Koreassa niitä on, mutta että Suomessakin..
Kaikki kouluaineet on ideologiaoppiaineita. Ihan kaikki.
Kevyesti provoava kanta Tuomas… :)
Mutta vaikka hyväksyisi tuonkin näkökannan niin eikö silloin pitäisi tarkastella asiaa siten että kieliopinnot on se ideologinen valinta ja sen ideologisen viitekehyksen sisällä pitäisi sitten pyrkiä tuottamaan mahdollisimman tarpeellisia sisältöjä?
Pakkoliikunnasta on muuten jopa kansantaloudellisia hyötyjä kun teinit eivät ole sitten niin läskejä.
Jaa että 2 tunnin liikunnalla viikossa ehkäistään läskiä ja elintapasairauksia? No ei ehkäistä. Sillä saadaan ainoastaan tapettua kaikenlainen motivaatio liikuntaan pitkäksi aikaa, ja kerrannaisvaikutukset ovat varmasti negatiivisen puolella. Itse avauduin tuosta joskus muinoin http://weblog.siba.fi/kopo/2009/01/29/hiihtotaito-ja-koululiikunta/ tuolla.
Jos halutaan tuottaa tarpeellisia sisältöjä niin ehdotan että Pähkinäsaaren 1323 rauhan rajaa myöten vedetään linja, jonka itäpuolella opiskellaan ruotsin sijasta kiinaa, kun niitä on niin pirusti, eteläpuolella taas espanjaa koska espanjaa puhuviakin on äidinkielenään ihan pirusti. Tämä olisi mun mielestä ihan looginen jatkumo jos halutaan mennä opetussuunnitelmien alueellistamiseen, mikä on muuten sekin sellainen myrkky että siihen ei pidä mennä.
Eli kaikenlainen hyötyargumentointi loppuu aina siinä vaiheessa kun huomataan että koko koulutuksen sisältö on ideologiaa. Sitä mikä on hyödyllistä kenellekin ei kukaan voi tietää. Mun luokkakaverini opikselee teoreettista fysiikkaa ja sille oli varmasti aivan vitaalisen tärkeää opiskella matematiikkaa, mikä oli taas mulle aivan hukkaan kaadettuja resursseja.Sitten meidän luokalla oli yksi luuseri jolle ainoa syy käydä koulua olivat liikuntatunnit- jotka taas itselleni olivat sanan kaikissa merkityksissä tuskaa ja kidutusta. Itse taas digailen siitä että voin lukea Ny Tidin (sillä kielitaidolla jonka myöhemmin rakensin kouluruotsin päälle!) ja kommunikoida ruotsalaisten kanssa- se on ollut joskus muusikkopiireissä jos nyt ei suorastaan välttämöntä niin ainakin helpottanut elämää kummasti. Fyysikkoystäväni kirjoittaa väitöskirjaansa enganniksi ja urheilijapoju ei osannut kirjoittaa edes nimeään. Että tasaselta pitää saada kaikkien lähteä. Jos hyötyä ajateltais niin meidän kaikkien kannattais opetella kiinaa. Itseasiassa kannatan kyllä pakkovenäjänkin lisäämistä opetussuunnitelmaan.
Mitä tulee tuohon opetussuunnitelmien aluellistamiseen niin älä herranjumala edes puhu sellaisia. Jos tällainen mahdollisuus avautuu niin kaikki persaukiset itä-Suomen kunnat toteuttavat keskisen slogania ja sitten ”sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan”. Ja sitten kun se on saatu ruotsiin, niin kyllä sitä pitäisi saada englannin kieleenkin sovelletua kun se on niin kallistakin ja täällävaan tota venäjää, ja ei ne täällä kyllä tartte kun lyhyen matikan, kun työllistyvät matkailualalle kuitenkin. Että se siitä tasa-arvoisesta ja tasamatkalta lähtevästä peruskoulutuksesta.
http://gumenttia.blogspot.com/2009/10/toisen-kotimaisen-kielen-ja.html