Rahvaanmusiikin Kerho Tampereella on jo yli kymmenen vuotta järjestänyt Telakka-teatteriravintolassa meille kansanmuusikoille harvinaista herkkua; säännöllistä klubi-toimintaa. Eihän sieltä isoja liksoja ole koskaan saanut, mutta onhan se kiva että edes jossain on kansanmusiikkia kuultavissa! Tampereen kaupunkikin muistaa arvokasta toimintaa antamalla yhdistykselle toiminta-avustusta 1000€ vuodessa. Viime vuonna avustuksen yhteydessä tosin oli ehto:
”avustuksen saaja sitoutuu allekirjoituksellaan palauttamaan jo maksetut avustukset, mikäli avustussummat pienenevät muutoksenhaun tai kaupunginvaltuuston myöhemmin keväällä päättämän säästösuunnitelman vuoksi.”
Eli tuki per klubi oli siis Tampereen kaupungin talousarvion (1,1 miljardia €) romahduttavat 125€. Per klubi.
Riku Kettunen harkitsee seuraavaa säveltä Rahvaanmusiikin pyörteissä.
Joensuussa Mahti ry. järjestää klubeja ja Hippa-festivaalia. Laskeskelivat vuosien aikana organisoineensa noin sata keikkaa. Hakivat tänä vuonna toimintaansa varten 5000€ avustusta Joensuun kaupungilta ja maakuntahallinnolta suurinpiirtein saman verran. Saivat kaupungilta 2000€ ja maakuntahallinnolta 0€. Kuulemma ei ole riittävän innovatiivista jos järjestää vuosittain samoja tapahtumia. Toisaalta taas opetusministeriöstä voi hakea rahoitusta vasta kun toimintaa on ollut noin viiden vuoden ajan. Saanko esitellä; vasen käsi – oikea käsi, oikea käsi – vasen käsi.
Vapaaehtoispohjalta toimivat aktiivit maksoivat sitten festivaalin tappiot omasta pussistaan. Keittiöremontti jäi kuulemma tekemättä. Toivovat saavansa joskus tulevaisuudessa tukea, jolla tappioita voi paikkailla.
Kuopiossa paikallinen jazz- ja blues ry., joka oli tavannut saada kaupungilta 8500€ tappiontakauksen mm. Jazzliiton kiertuekeikkojen järjestämistä varten, ei saanut sitä enää tänä vuonna. Ei euroakaan. Jazzliiton (, jota valtio tukee) vahvasti subventoimat kiertuekeikat ovat vaakalaudalla Kuopiossa.
Samanaikaisesti Tampereen kaupunginorkesterin julkinen tuki oli yli kuusi miljoonaa euroa, Joensuun kaupunginorkesterin noin kaksi miljoonaa (89,2€ per kuulija) ja Kuopion kaupunginorkesterin noin kolme miljoonaa euroa vuodessa (68,1€ per kuulija).
Mutta toki se säästäminen kannattaa aloittaa noista hiluista.
No ei tietenkään kannata. Ei missään nimessä. Erityisesti tuo Kuopion leikkaus on niin syvää, syvää urpoutta että en sanotuksi saa.
Miksi sitten säästäminen aina aloitetaan näistä suhteellisesti äärimmäisen tehokkaasti käytetyistä rahoista? Siksi, että niistä säästäminen on helpompaa tai ylipäätään mahdollista.
Helpompaa se on monestakin syystä. Ensinnäkin laitoksien kuluista suurin osa on henkilöstökuluja ja sellaista poliitikkoa (tai virkamiestä) ei ole keksittykään, joka ehdon tahdoin haluaisi profiloitua henkilökuntaa vähentävänä. Etenkään ennen vaaleja.
Toiseksi valtion kulttuurituki jaetaan reunaehdoilla, joiden mukaan lähestulkoon ainoa mahdollisuus avustukselle on työllistää ihmisiä kuukausipalkkaisiin laitoksiin. Ja kuntataloudellisesti se on itse asiassa kannattavaakin – taidelaitoksia kun voi ajatella myös ikuisina elvytyslaitoksina.
Kolmas ongelma on se, että harkinnanvaraisten apurahojen piirissä ei ole sellaista lobbauskoneistoa, joka esim. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:llä on.
Tästä syystä olen sekä kulttuurilautakunnassa että lautakunnan avustusjaostossa pitänyt harkinnanvaraisten avustusten (mm. kohdeavustukset) puolta osittain kulttuurilaitosten avustusten kustannuksella.
Helpointa tulevien vuosien leikkaukset olisi ottaa harkinnanvaraisista. Samalla se olisi kulttuurin kentällä tuhoisinta ja iskisi rajuimmin niihin tekijöihin, joiden toiminta on jo entuudestaan aliresurssoitua. Esim. vapaalla teatterikentällä jopa 60% työstä on palkatonta.
Maailma on muuttunut ja sekä kulttuurin tukijärjestelmien, tuotantomallien että tuettavien sisältöjen tulee muuttua sen mukana.
Omasta kokemuksestani melko toimiva kulttuurin tukijärjestelmä Suomessa on Alueelliset taidetoimikunnat. Parhaimmillaan ne mahdollistavat juuri kuvaamasi kaltaista ruohojuuritason toimintaa. Alueellisia toimikuntia on 13 ja yhteensä he saavat vuosittain reilut 5 Miljoonaa euroa OPM:stä taiteen edistämiseen. (Vuonna 2010 5 120 000 e, http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlanguage_id=fi&strsub_page=org&IntId=5 ) Näillä rahoilla mm. palkataan
määräaikaisiin toimiin läänintaiteilijat (3-4/toimikunta)ja jaetaan apurahoja alueelle.
Tässä mallissa toimivaa on juuri läänintaiteilijoiden ruohonjuuritason toiminta. LT:t omalla työllään ja pienehköllä hankerahoituksella saavat parhaimmillaan paljon aikaan yhdessä alueen yhdistysten ja aktiivisten vapaan kentän toimijoiden kanssa.
Nyt olen kuullut, että myös alueelliset toimikunnat ovat vaarassa menettää jo ennestään pientä rahoitustaan (n.400 000/per toimikunta) ja voi olla jopa, että niiden määrää vähennetään taidetoimikuntia yhdistämällä. Kuvaavaa on, että Taiteen keskustoimikunta kannatti uutta Taiteen edistämiskeskuksen perustamista ja alueelliset ttk:t järjestään vastustivat sitä. Säästetään sieltä mistä helpointa ja pönkitetään keskushallintoa.
Toimittuani 2 vuotta LT:nä Satakunnassa, olen usein ajatellut, miksei tällainen malli ei voisi
toimia pienemmässä mittakaavassa, esim. kuntatasolla. Miksei kunta (tai kunnat yhdessä) voisi palkata taidealan ammattilaista määräaikaiseksi (osa-aikaisiksi) ajaksi tekemään/tuottamaan niitä sisältöjä? Tai miksei ylipäätään valtio/kunnat/aluekeskukset/ eivät voisi toimia yhdessä entistä paremmin alueellisessa taiteen edistämisessä? Tällä hetkellähän alueilla toimii itsenäiset taidetoimikunnat, lastenkulttuurikeskukset, elokuvakeskukset, tanssin keskukset ja mitä kaikkea niitä onkaan. Ja kaikilla oma hallintonsa. Suurin osa rahoista tulee kuitenkin samasta lähteestä, eli OPM:stä.
Olin puoli vuotta sitten työhaastattelussa pienen keski-suomalaisen kunnan kulttuurituottajan määräaikaiseen toimeen. Haettiin innovatiivista uudistavaa toimijaa kulttuuritoimeen. Ehdotin, että toimisin sekä taiteilijana että tuottajana, jolloin saataisin samalla rahalla paljon enemmän aikaan kuin pelkällä virkamiestyöllä. Haastattelussa sivistystoimenjohtajaa kiinnosti kuitenkin eniten, millaiset suhteet minulla on ministeriöön. Eli haettiin henkilöä, joka osaa lypsätä parhaiten ministeriöstä tukia kunnalle. Elvytyspolitiikkaa siis.
Laajennettu LT-järjestelmä ja erilaiset määräaikaiset (3kk-5v) taitelijan toimet voisivat olla mielenkiintoinen tapa kehittää suomalaista taiteen tukipolitiikkaa. Tuon suuntaisia ajatuksia esitti jo Hannu Sahan aikana valmisteltu Musiikin alueellinen tarjonta -selvitys:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/musiikin_alueellinen_tarjonta
Minusta olisi hienoa, jos sen lisäksi että korkalaatuista kansainvälisen tason taidetta olisi monipuolisesti tarjolla kaikkialla maassa (esim. kiertuejärjestelmien avulla), niin voitaisiin kehittää eri alueille myös positiivisesti erilaisia kulttuuri-identiteettejä. Mitä on kainuulaisuus, mitä savolaisuus? Mitä kuopiolaisuus, mäntsäläläisyys?
(On jotensakin hullua että paikallisidentiteetit tuntuvat tätä nykyä muodostuvan lähinnä negaation kautta. Kuntaliitos-keskusteluissa en ole kertaakaan tajunnut, mitä sen kunnan nimen mukana häviää, jos vaan paikallisidentiteetillä on muutakin sisältöä kuin kunnantalo ja vaakuna.)
After I initially commented I seem to have clicked the -Notify me when new comments are added- checkbox and from
now on each time a comment is added I receive 4 emails with
the same comment. Perhaps there is an easy method you are
able to remove me from that service? Many thanks!
my web page :: tatsaechlichen