Ystävänpäivää voi viettää vaikkapa Kulttuuri- ja kirjastolautakunnankokouksessa.
Listalla on viime vuoden tilinpäätökset ja läjä lausuntoja, joista merkittävimmät kaupungin kulttuurihallinnon uudelleenorganisoinnista ja Guggenheim-selvityksestä.
VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT
1 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2011
ok.
Kaupunginkirjaston toimintatuotot vuonna 2011 olivat 3 735 828 euroa ja toimintakulut 36 653 632 euroa. Toimintakate oli – 32 917 803 euroa, käyttöomaisuuden poistoja kertyi 1 254 170 euroa ja tilikauden tulos oli – 34 171 973 euroa. Asukasta kohden laskettuna käyttö-menot olivat 61,55 euroa (61,44 euroa vuonna 2010) ja tulot 6,27 euroa (6,00 euroa vuonna 2010).
Mielenkiintoista sinällään että ”lainojen määrä nousi 3,7 % edellisvuoden 9,2 miljoonasta 9,5 miljoonaan”. Ilmeisesti digitaalisen kirjan vallankumous ei ihan vielä alkanutkaan.
2 Hankintaoikaisuvaatimus kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmän hankinnan keskeytyksestä
ok.
Prosessi kuvaa aika hyvin julkisten hankintojen hankaluutta. Miten mahdottomia nämä mahtavatkaan olla pienemmissä kunnissa, joissa ei ole yhtä hyvää osto-osaamista kuin Helsingissä? (Toisaalta summatkin ovat pienempiä, joten päätöksiä ei ehkä riitauteta yhtä hanakasti.)
KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto keskustakirjaston toteutusta koskevaan toivomusponteen
ok. Joo. Halutaan sekä lähikirjastot että keskustakirjasto.
YHTEISPALVELUT
1 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 tilinpäätös
Kulttuurikeskuksen käyttömenojen toteutuma oli 12 993 792 euroa (TA 12 717 000 euroa).
Käyttötuloja kertyi 1 378 871 euroa (TA 1 164 000 euroa). Toimintakate oli – 11 614 921 euroa. Poistoja maksettiin 573 099 euroa.
Joskus aiemmin jaksoin nillittää siitä että Kulken sitova toiminnallinen tavoite (1200 tapahtumaa) on hiukan päätön kun tilaisuus voi olla joko runonlausuntaa viidelle hengelle tai suurkonsertti Savoyssa lähes tuhannelle hengelle. Mutta ei kai sitten parempaakaan oikein ole olemassa – kyllä se jotain mittaa.
2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2012 talouden käyttösuunnitelma
ok.
KULTTUURIPALVELUT
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta etnisten ja eksoottisten tuotteiden kauppahallin perustamisesta Itäkeskukseen
ok. Suhtaudutaan positiivisesti.
KULTTUURIPOLITIIKKA
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisointiselvityksestä
Asia jäi viime kerralla pöydälle sosiaalidemokraattien edustajan, Risto Kolasen, pyynnöstä. Risto halusi saada lisävalaistusta muutamiin seikkoihin, mm. mahdollisen tulevan ”superkulttuurilautakunnan” kokoon. Tällä kertaa näihin kysymyksiin sitten vastataan. (11 lautakuntalaista olis vissiin hyvä.)
Itseäni harmittaa lautakunnan tehtävänannossa se, että lautakunta ei tässä ”organisaatioselvityksessä” lausu mitään suuresta virtahevosta lautakunnan kokoushuoneessa; kaupunginteatterin asemasta Helsingissä. Kirjoitin aiheesta kuukausi sitten myös.
Toivoisin että lautakunta keräisi rohkeutta lausua myös siitä. Aion ehdottaa huomenna jo aiemmin kirjoittamaani lisäystä:
Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.
2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia ja museon toimintaa koskevasta konsepti- ja kehitysselvityksestä Helsingissä
Kulken valmistelema ehdotus löytyy täältä. Huomenna sitten päästetään poliitikot haaskalle.
Esitys on mielestäni ihan hyvä ja sellaista laadukasta virkamiesvalmistelua, jota olen Kulkelta tottunut saamaan. Aivan eri luokkaa kuin OKM:n ”selvitys”.
Ainoa kohta, johon aion ehdottaa muutosta liittyy yleisömääriin. Ehdotuksessa käydään läpi esimerkkeinä vain muita Helsingin museoita ja matkailukohteita. Toivoisin että huomioon otettaisiin myös n. 320 000 kävijää noin neljässä kuukaudessa kerännyt Ateneumin Picasso-näyttely, joka mielestäni kiinnostavuudeltaan vertautuu paljon esim. Meilahden näyttelyitä paremmin Guggenheimin tarjoamaan näyttelysisältöön.
Esim. seuraavasti ”Kävijämääräennusteen arviointi” -osion loppuun:
On kuitenkin huomattava että Ateneumin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2009 järjestämä Picasso-näyttely keräsi noin neljässä kuukaudessa 314 755 katsojaa, joista suurin osa oli kotimaisia.
3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Demokratia-ryhmän loppuraportista
ok. Kunnallisdemokratian paradokseja: demokratiatyöryhmä. Rapparissa sinällään mielenkiintoisia ajatuksia, joista toivottavasti tulee jotain. Lautakunnan lausunto normikamaa.
Oikeastaan toivoisin että Kulke voisi vähän nostaa tässä yhteydessä lisää omaa häntäänsä ja todeta lisäyksenä esim.:
Kulttuurikeskuksen jakamat lähikulttuuriavustukset mahdollistavat vuosittain lukuisia ruohonjuuritason tapahtumia ja toimivat matalan kynnyksen tukena kansalaisten oma-aloitteeseen kulttuuritoimintaan. Hyvänä esimerkkinä mm. erilaiset kaupunginosajuhlat.
4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta koskien aktiivipassin käyttöönoton selvittämistä & 5 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta koskien työttömien aktiivipassia
Käytännössä sama asia ja sama vastaus. Mun mielestä ihan ok, mutta selvitän vielä Outin kannan asiaan myös.
Aktivointipassi-ajatuksen takana oleva ajatus on kaunis: tarjotaan yli puoli vuotta toimeentulotuen varassa olleille kuntalaisille mm. edullista pääsyä kulttuurin pariin.
Vastauksessa todetaan että kirjasto on jo nyt jo ilmainen ja suuri osa kulttuurikeskuksen tapahtumista myös.
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että mitä kohdennetumpaa ja henkilökohtaisempaa ”aktivointituki” on, sitä tehokkaampaa se on. Tutkimusten mukaan pääsylipun hinta ei ole kynnyskysymys riittävän mielenkiintoiseen tapahtumaan osallistumiselle edes alimmilla tulotasoilla, vaikka toki kipuraja lipusta maksettaessa tulee nopeammin vastaan.
Parempi voisikin olla tarjota ”lisäalennuspassin” (, joka itsessään on myös tuloloukku) sijaan esim. henkilökohtaista kulttuuriseteliä, jonka sitten voisi käyttää valitsemassaan kaupungin järjestämässä/tukemassa tapahtumassa.
(Edelliset pari kappaletta huomattavan keskeneräistä mutu-pohdintaa, sopii argumentoida vastaan.)
6 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2011
ok
7 Kohdeavustusten myöntäminen, 2. jako
ok.
8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 2. jako
ok.
9 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet
ok.
10 Tekniikan museon säätiön oikaisuvaatimus
ok.
Tuskinpa sinne Guggenheimiin mitään lähellekään Picasso-näyttelylle kiinnostavuudessaan pärjäävää saataisiin, joten aika turha siihen on verrata. Eikö juuri Saksasta kuulunut sellaista viestiä, että näyttelyiden tasoon ollaan oltu pettyneitä?
Raikas uusi ulkoasu sinulla täällä blogissa.
Kiitos!
Tai sitten se digitaalisten vallankumous nimenomaan alkoi jo. Jos ihmiset ovat aloittaneet varautumisen digiaikaan, niin ensimmäinen vaihe on tietenkin se, että lopetetaan sellaisten kirjojen ostaminen jota ei ihan täysin varmasti halua katsella kirjahyllyssä koristeena tulevaisuudessa. Kulutuksen voi sitten kompensoida lainaamalla sen kirjastosta.
Koskee niitä ihmisiä, jotka eivät vielä hankkineet e-kirjanlukijaa ja niitä kirjoja, joita ei ole saatavilla lukijan e-kirjaan. Erityisesti siis suomenkielistä kirjallisuutta.
Tunnustan vähentäneeni kirjojen ostoa digiaikaan siirtymisen vuoksi. Kuollutta puuta en halua lisää ja digikirjamarkkinoille lähden sitten, kun pystyy kirjoja ostamaan vailla pelkoa siitä, että joku muu päättää etten pysty kirjaani enää lukemaan.
No, aina aiemmin työttömyysprosentin kasvaessa myös lainaaminen on lisääntynyt. Niin myös nyt. Uskallan väittää että työttömillä ei ehkä prännäreimpiä digikirjalukulaitteita ole.