Huomisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan asiat. Koko esityslista löytyy täältä

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 tulosbudjetti

ok.

Tässä siis määritellään mm. kuinka paljon tänä vuonna pitäisi ihmisten unohtaa palauttaa kirjoja ajoissa (1m€) ja maksaa palvelumaksuja että kirjasto pysyisi budjetissaan. Edellisten vuosien sabluunalla mennään.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ehdotus kirjastotoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi 2013 – 2017

ok.

Kirjaston ehdotus näyttää hyvältä: vuosina 2013-2017 Helsingissä rakennettaisiin Maunulaan ja Herttoniemeen kirjastot, perusparannettaisiin Töölön, Roihuvuoren, Laajasalon ja Jätkäsaaren (uusi!) kirjastot ja toteutettaisiin koko joukko pienempiä korjaushankkeita. Koko lista tässä.

Erinomaista. Tämä kannattaa pitää mielessä jos pelkää keskustakirjaston olevan lähikirjastojen vihollinen – Helsinki pystyy samanaikaisesti tekemään useita asioita yhtä aikaa. Me voimme yhtäaikaisesti sekä pitää huolta lähikirjastoista ja jopa laajentaa lähikirjastoverkkoa että rakentaa keskustakirjaston. Yes we can.

4 Kaupunginkirjaston toimintakertomus 2011

ok.

Koko toimintakertomus löytyy täältä

Kertomusvuonna valmisteltiin kaupunginkirjastolle uusi toiminta-ajatus ja visio sekä strategia näiden toteuttamiseksi. Valmistelutyö tehtiin yhdessä henkilöstön kanssa.

Vuotta leimasivat erityisesti myös runsas tapahtumatuotanto, valmistautuminen Helsingin 200-vuotispääkaupunkimerkkivuoteen ja maailman design pääkaupunki, World Design Capital –vuoteen. Lisäksi eri yksiköissä tehtiin työtä Helsingissä elokuussa 2012 pidettävää kirjastoalan tärkeintä kansainvälistä kongressia, IFLAa, silmällä pitäen.

Vuoden 2011 tulos oli hyvä: kirjaston käyttö nousi sekä lainojen, kirjastokäyntien että verkkokäyntien osalta. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos nousi entisestään ja on huipputasolla 4,6 (maksimi 5).

Kirjaston tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 206 000 euroa (6 %) ja menot 486 000 euroa (1 %). Tuottavuus kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä.

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen toimintakertomus 2011

ok.

Helsingin kulttuurikeskuksessa valmisteltiin toimintavuonna Helsingin kulttuuristrategiaa. Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa.

Keväällä Virasto teetti tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksen. Sen mukaan kulttuurikeskuksen ja sen toimipaikkojen tunnettuus on vähintään kaksinkertaistunut, tietyillä toimipaikoilla jopa kolminkertaistunut. Kunnallisia tai kunnan tukemia palveluita tärkeänä tai erittäin tärkeänä pitää noin 80 prosenttia helsinkiläisistä.

Palveluita parannettiin edelleen vuonna 2011. Uusina toimintoina ja kolmen viraston välisenä yhteistyönä käynnistettiin kulttuurisen vanhustyön ja koulujen taidekasvatuksen lisäämiseen tähtäävät työt. Toteutuksista vastaa kaksi työntekijää, joista toinen toimii kulttuurikeskuksen lisäksi opetusvirastossa ja toinen sosiaalivirastossa. Sähköiset palvelut paranivat puolestaan kulttuurikeskuksen toimipaikkojen internet-uudistuksen myötä.

Vuonna 2011 kulttuuri- ja kirjastolautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen lähes 14,7 miljoonaa euroa. Summasta 65 prosenttia jaettiin yhteisöjen tukemiseen, 21 prosenttia teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille ja 14 prosenttia harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Kulttuurikeskuksen toimipaikkojen saleissa järjestettiin vuoden aikana 1 381 esitystä, joissa oli yleisöä 188 000. Taidekursseja järjestettiin 1 634, opetukseen osallistui 13 700 lasta ja nuorta. Näyttelyitä oli yhteensä 114, ja niissä kävi 172 500 vierasta.

Koko toimintakertomus löytyy täältä.

Täytyy kysyä (kun en muista) miksi tapahtumien ja katsojien pysyi matalana 2011. Savoyn ja Kanneltalon remontti (2010) varmasti vaikutti asiaan, mutta olisi luullut lukujen palaavan paremmiksi viime vuonna.

2 Kulttuurikeskuksen liittyminen hankintakeskuksen Microsoft-lisenssien yhteishankintapäätökseen

ok.

Microsoft-lisenssit maksavat kulttuurikeskukselle vuosittain 43 790€ mutta tälle ei lautakuntatasolla oikein mitään voida tehdä. Eikä tulla tekemään lähivuosina tekemään valtuustotasollakaan kun it-strategia, jossa asiaan olisi voinut vaikuttaa hyväksyttiin jo. Kyl mä tästä vähän nalkutan silti. Ihan vaan periaatteesta.

3 Oikaisuvaatimus koskien kulttuurikeskuksen virkasuhteen irtisanomista

ok.

Johanna Maula on valittanut päätöksestämme. Lautakunta pysyy kannassaan.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportista

ok.

Esitys on hyvä. Koulutilojen yhteiskäytön kehittäminen kulttuurikantilta erityisen tärkeää.

Mielenkiintoinen selvitys – en ole liikaa tuohon liikuntapuoleen perehtynyt. Tiesittekö että esim. Sonera Stadium (jalkapallostadioni) saa kaupungilta ”vaihtovelkakirjalainan koron, tontin vuokran, kiinteistöveron ja hallintokulujen suuruisen avustuksen. Vuonna 2010 Helsinki Stadion Oy sai kaupungin avustusta 235 000 euroa ja vuonna 2011 177 000 euroa.”. Minä en tiennyt. Nyt tiedän.

Melkoinen himmeli

Siitä sitten seuraa:

Konsernirakenteelta puuttuu käytännössä näkemysten mukaan kokonaisvaltainen omistajaohjauksellinen ote eivätkä keskeisten ohjaavien tahojen (liikuntalautakunta, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja, liikuntavirasto, talous- ja suunnittelukeskus) roolit ole järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kannattaa tsekata ”johtopäätökset ja kehittämissuositukset” sivulta 18. Minä suomentaisin tuon siten että oikein kukaan ei tiedä mitä kaikki kaupungin toimijat puuhaavat ja vaikka tietäisikin, ei voisi ohjata niitä mihinkään suuntaan. Tarvitaan siis selkeämpää organisaatiota. Selvitys puhuu ”substanssiin perustuvasta konserniohjauksesta”. Sitä kai se tarkoittaa sitten. Kuulostaa tutulta…

Liikuntaa myös tuetaan monella eri tavalla:

Vuonna 2010 avustuksia jaettiin yhteensä noin 15,2 miljoonaa euroa. Valtaosa avustuksista (n. 55 prosenttia) liikuntaviraston avustuspotista suuntautui laitoksille, joille jaetaan vuosittain noin 8,5 miljoonaa euroa erilaisina laitosavustuksina. Laitosavustuksia saivat Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy, Helsingin Halli Oy, Jääkenttäsäätiö, Vuosaaren urheilutalo, Urheiluhallit Oy, Mäkelänrinteen uintikeskus Oy, Stadion-säätiö, Nuorisojääkenttä Oy, Tapanilan urheilusäätiö, Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö ja Lauttasaaren yhteiskoulujen kannatusyhdistys ry.

Tukimuodoista ”ongelmallisin” lienee ”välivuokraussubventio”, joka tarkoittaa seuraavaa:

Helsingin kaupunki tukee kaupungissa toimivia liikuntayrittäjiä subventoimalla liikuntapaikkojen vuokria. Liikuntavirasto perii liikuntayrittäjiltä pääsääntöisesti vain puolet kiinteistöviraston tonttiosaston asettamasta sisäisestä vuokrasta. Lopun puolikkaan maksaa liikuntavirasto nk. välivuokraussubventiona. Välivuokraussubvention on tarkoitus ylläpitää ja helpottaa liikuntayrittämistä Helsingissä, jonka lisäksi sen toivotaan kannustavan uusien yksityisten liikuntapaikkojen syntymistä.

Ko. subventio nimittäin suuntautuu melko mielenkiintoisesti:

Suurin yksittäinen välivuokraussubvention saaja on Talin golfkeskusta pyörittävä Helsingin Golfkubi Ry, joka saa vuonna 2011 noin 570 000 euron välivuokraussubvention.

Toki golf tarvitsee paljon tilaa, mutta eikö tonttivuokran tarkoituksena olisi juuri ohjata tilasyöppöä lajia sinne missä tilaa on? Eli jonnekin junaradan varteen. ”Lähigolf” ei voi olla perusoikeus. Golfaamisen subventio ei tunnu kovin fiksulta sijoitukselta etenkin kun Tali ei ole kaikelle kansalle avoin kenttä vaan tuemme siis 570 000€ suljettua golfklubia. Toiset vaan on tasa-arvoisempia kuin toiset.

Sinällään esim. Talin golf-kenttä on hieno puistomainen alue ja ”kaiken kansan” käytettävänä mm. hiihtomaastona talvisin. Suomen vanhimpana golf-kenttänä sillä on myös kaupunkikuvallisia ja kulttuurillisia arvoja.

Liikuntaviraston tukimuotona on myös edullisten lainojen myöntäminen liikuntapaikkojen rakentamiselle. Tätä tukimuotoa voisi ehkä harkita myös kulttuuripuolelle?

Selvitys toteaakin Liikuntaviraston tukipolitiikasta seuraavasti: ”Viraston ulkopuoliselle monikanavainen avustusjärjestelmä aukeaa kuitenkin huonosti. Järjestelmä, jossa yksi toimija saa erilaisia tukia useita kanavia pitkin näyttäytyy epämääräisenä ja herättää kysymyksiä järjestelmän oikeudenmukaisuudesta sekä siitä, jaetaanko kaupungin avustuksia kunnan perustehtävän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.”

Tukimuotoja koskevat toimenpide-ehdotukset kannattaa lukaista sivulta 29. Mielestäni ehdotukset veisivät liikuntalautakunnan toimintaa avoimempaan ja helpommin ymmärrettävään suuntaan. Hyviä tavoitteita.

Itseasiassa olen hiukan pettynyt että kulttuurialan organisaatiotarkastelua ei teetetty ulkopuolisella taholla liikuntatoimen tapaan. Olisi voitu saada ehkä terävämpiä huomioita organisaatiorakenteesta kuin mitä nyt saatiin.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta Sibelius-konserttien järjestämiseksi kesällä Sibelius-monumentilla

ok.

Tämä Juho Romakkaniemen joulukuun valtuustossa tekemä aloite on mielestäni hiukan huvittava. Hän nimittäin teki aloitteensa kulttuuristrategian käsittelyn yhteydessä.

Kulttuuristrategiassa linjataan juuri siten kuin kulttuurikeskus vastaa: ”Konsertit keskeisellä turistikohteella ovat sinänsä kannatettavaa toimintaa, kun oikea järjestäjä ja rahoitus löytyvät. Helsingin kulttuurikeskus ei voi ottaa konserteista tuotannollista vastuuta, mutta järjestävällä taholla, esim. Sibelius-Seuralla, on mahdollisuus hakea avustusta konserttisarjalle, jolloin kaupungin rooli on harkita avustuksen myöntämistä tapauskohtaisesti.”

Täsmälleen samalla tavalla Helsinki toimii esim. Etno-Espa ja Jazz-Espa tapahtumasarjojen yhteydessä. Kaupunki tukee, mutta ei osallistu tuotantoon. Tämä on strateginen linjaus.

Juho! Kakkua ei voi sekä syödä että säästää! Ei kun kulttuuriyhdistystä perustamaan ja apurahaa hakemaan.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta Pukinmäen Taidetalon toiminta-avustuksen korottamiseksti

ok. Tuki on noussut.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta kulttuurilaitosten ja -toimijoiden mahdollisuudesta tarjota vapaalippuja esim. joululahjoina toimeentuloasiakkaille, syrjäytymisvaarassa eläville ym.

ok. Sinällään kohdennetut tuet ovat yleisesti ottaen parempi idea kuin ”yleisalennus”.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa kehotetaan selvittämään mahdollisuus valmistella yhdistelmälippujen käyttöönottoa

ok.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 3. jako

Muutamia huomioita:

Hiukan harmittaa Suomen Bluegrass-Musiikin yhdistys ry:n jääminen tuetta. Avustussäännöissä lukee selvästi että kaupunki ei tue yksittäisiä konsertteja. Tässä tapauksessa kyseessä oli varsinainen massaspektaakkeli, 14 bändiä! Sisältö siis vastasi ”konserttisarjaa”. Ja tukea olisikin tullut jos olisivat järjestäneet neljä iltaa yhden sijaan.

Rajaus on ikävä mutta välttämätön jaettavan tuen rajallisuuden vuoksi.

Käpylän kyläjuhlien avustussummasta täytyy kysyä. Se vaikuttaa yllättävän pieneltä ottaen huomioon tapahtuman laajuden. Mielestäni Käpylän kyläjuhlat vertautuvat merkitykseltään esim. Alppipuiston tapahtumiin, joita tuetaan 12500€ per ”festivaali”. Sama tuki voisi tulla mielestäni kyseeseen myös Käpylän kohdalla.

Minkähän takia Elementti ry:lle ehdotetaan enemmän tukea kuin muille Alppipuiston festivaaleille? Sama tuki kaikille, sanoisin.

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 3. jako

Ihanaa että tänä vuonna on vähän enemmän rahaa jaettavaksi tälle tukimuodolle.

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

8 Snack & Pack – kokeellinen katukeittö -hankkeen oikaisuvaatimus

ok.