HS uutisoi tänään hallituksen aikeista leikata kilometrikorvausta kaikilta. Kuten arvata saattaa, kommenttipalstat kävivät kuumana. Mielestäni ehdotus on erinomainen ja selvästi ministeri Kyllösen keväistä ajatusta parempi.
Miten muutos vaikuttaisi ja miksi se on perusteltu?
Ehdotus tarkoittaisi yleisen kilometrikorvauksen laskemista 0,45 euroa per kilometri -tasolta kahden sentin verran 0,43 euroa per kilometri -tasolle. Lisäksi yli 15 000km vuodessa ylittävät korvaukset saisivat olla vain 25 senttiä kilometriltä. Muutoksen vaikutus on 15 000km ajavan kohdalla on -300€, korvauksen määrän laskiessa 6750 eurosta 6450 euroon.
Kilometrikorvaus muodostuu yksinkertaistaen kahdesta eri osasta: kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Kiinteillä kustannuksilla tarkoitetaan auton omistamiseen liittyviä pääomakuluja ja muuttuviin kuuluu sitten kaikki käytön määrän mukaan vaihtelevat kustannukset kuten esim. polttoaine, renkaat ja korjauskustannukset.
Näillä kahdella kustannusmuodolla on siis tärkeä ero: kiinteät, eli auton hankintahinta ja vakuutusmaksut, eivät kasva loputtomasti, vaan niiden osuus pienenee, mitä enemmän autolla ajetaan.
Liikenneministeriön laskelman mukaan 25 000 kilometriä vuodessa ajavan kustannus per kilometri on enää vain 37,69s/km. Tällöin nykyinen korvaus on siis jo 7,3 senttiä per kilometri yli kustannusten. Ja ero todellisen kustannuksen ja korvauksen välillä kasvaa mitä enemmän autolla ajaa vuodessa. Tämä ei ole kilometrikorvauksen tarkoitus. Matkakorvaus ei ole verotonta ”palkkiota” auton kustannusten päälle.
Ehdotuksen mukainen kilometrikorvausten leikkuri yli 15 000km ajaville nappaa juuri tämän ylimääräisen osan. 25 senttiä kilometriltä riittää muuttuvien kustannusten (n. 18 senttiä per km) kattamiseen – siitä jää vielä useampia senttejä ylikin.
Lisäksi nykyistä hiukan matalampi yleinen kilometrikorvaus (0,43€/km) on perusteltu – on ihan hyvä että myös matkakorvausten kautta kannustetaan kansalaisia sekä hankkimaan edullisempia (ja vähäpäästöisempiä) ajoneuvoja että ajamaan taloudellisemmin. Jokainen voi omilla valinnoilla vaikuttaa siihen miten pitkälle kilometrikorvaus riittää. Tulevakin taso riittää kattamaan erittäin hyvän uuden auton käyttökustannukset täysmääräisesti. Mersulla päristelyä ei tarvitse muiden veronmaksajien tukea.
Hieman asenteellista puhua ”mersulla päristelystä”. Tämä kuvaa hyvin Vihreissä kytevää viha-asennetta, heidän halua leimata ihmisryhmiä ja perinteistä suomalaista kateutta. Kyseinen populistinen kalastelu varmaan vetoaakin niihin vihreisiin, jotka ovat tunnettuja mersunmerkkien repimisestä ja muusta vastaavasta ilkivallasta. Olisiko Oskalasta asiallista kirjoittaa ”Maahanmuuttajien taulutelevisioita ja filapipoja ei tarvitse muiden veronmaksajien tukea.”?
Hei Matti!
Pitihän se pieni koukku laittaa kirjoitukseen. Ja heti tarttui! :)
Tarkoitan tällä siis sitä että km-korvausten tarkoituksena on kattaa asiallisen (keskimääräien) uuden kulkupelin kustannukset, keskihinnan ylittävältä osalta voidaan hyvin katsoa kulujen olevan henkilökohtainen valinta ”laatuun” tai ”luksukseen”.
”Mersun” voisi tässä yhteydessä kirjoittaa vallan hyvin pienellä alkukirjaimella. Se nyt vaan on kalliin auton helppo symboli.
Myös ensi vuonna km-korvaus kattaa erittäin asiallisen ajopelin kaikki kustannukset.
Löytyisikö sinulla kommenttia sitten tähän pyöräilyn kilometrikorvauksiin? Niissä kun korvaukset kattavat helposti jo Mersun roadsteria vastaavan huippuunsa viritetyn kilpapyörän ja rahaa jää vielä hiilareiden tankkausta varten.
Lisäisin tähän, että myös pyörällä maksettavaa kilometrikorvausta olisi syytä porrastaa. Nykyisellään se on kiinteä 10senttiä/km. Voimme tästä helposti laskea, että 242pvä * 20km * 0.10centtiä = 484euroa vuositasolla. Jos pyörälle lasketaan käyttöiäksi esimerkiksi neljä vuotta, niin se tekee jo yhteensä 1936euroa. Onko oikein, että veronmaksajat joutuvat kustantamaan cityvihreille kalliit fiksipyörät, joita esitellä terasseilla ja hel-looksissa?
Hei,
en vielä vastannut tähän kun ryhdyin selvittämään että kuinka yleistä km-korvausten maksaminen pyöräilijöille on. Esim. pyörälähetit jne.
En nimittäin muista kuulleeni että kukaan olisi saanut pyörällä matkustamisesta km-korvausta. Sitähän ei ole kulkuvälineenä erikseen ao. taulukossa mainittu, vaan tarkoitat kohtaa ”muulla tavalla”. Jos ”muu tapa” tarkoittaa pyörää, niin kai se olisi mahdollista saada sitten 10s/km.
Laskemallasi tavalla, joka on muuten melko optimistinen oletus, summa on toki tuollainen ja siten selvästi kovempi kuin pyörien keskihinta tai huoltokulut. En vaan ehkä pidä tuota laskelmaasi kovin realistisena.
Mutta tosiaan, odottelen muutamalta fillarilähettikaveriltani tietoa että maksetaanko heille km-korvauksia pyörällä ajosta.
Joka tapauksessa tämän ongelman mittakaava ei varmaankaan ole kuin muutamia tuhansia euroja. Henkilöautolla ajosta km-korvauksia maksettiin viime vuonna yli miljardilla. Sieltä se ilma löytyy.
Ei tuo fillarin kilometrikorvaus (0,10 euroa / km) ole mielesti ihan ylimitoitettu.
Jos otetaan tuo Matin pistämä fillaroitsijan esimerkki käsittelyyn, niin korvaus näyttää tosiaan melko suurelta (1936 euroa neljässä vuodessa, kun ajoa kertyy 20 kilometriä 242 päivänä vuodessa). Toisaalta tässä pyörällä poljetaan melko hurja matka eli 19360 kilometriä.
Tällaisessa matkassa fillarin kuluvia osia joututaan uusimaan jo melko monta kertaa. Ketjut 5-10 kertaa. Takapakka 3 kertaa. Etupakka ainakin kerran. Vaijereita ja jarrupaloja kuluu hajalle ja tuollaisella kilometrimäärällä renkaitakin pitää vaihtaan ainakin kerran tai kaksi.
Lisäksi tuollaisella kilometrimäärällä pitää todennäköisesti vanteet uusia ainakin kerran ja lisäksi rihdata (eli oikoa) esim. neljästi.
Otan tässä melko huokeita osia ja oletetaan huollot itse tehdyiksi. Rihtaus on sen verran hankalaa, että sen pistän ostetuksi työksi (25 euroa per rengas).
Ketjut 80 euroa
Takapakka 60 euroa
Etupakka 60 euroa
Jarrupalat ja vaijerit 180 euroa
Öljyt yms. 30 euroa
Vanteet 160 euroa
Rihtaukset 200 euroa
Eli tässä menee nyt huoltoihin 770 euroa.
Tässä on nyt ajeltu myös selvästikin syys- ja talviaikaan, jolloin valoja tarvitaan fillariin. Oletetaan valaisimen kestävän neljä vuotta (erittäin optimistinen arvio päivittäiseen käyttöön, kun Suomessa sää kohtelee melko rankasti).
Valaisimet 80 euroa
Paristot 80 euroa
Valaistus yhteensä 160 euroa.
Fillarointi kuluttaa vaatteita huomattavasti enemmän kuin autoilu. Housujen nivuset ja lahkeet ovat usein melkoisen kulutuksen kohteena. Ympärivuotinen pyöräily vaatii sääolosuhteiden mukaiset vaatteet. Lasken tähän vaatteiden hinnat, mutta jätän pesukulut laskematta.
Lasken tähän mukaan myös kenkäkuluja, koska tavalliset kengät kuluvat päkiästä polkiessa tai sitten pyöräilykengät, jotka kestävät hieman paremmin.
Kesävaatteita (3 settiä) 120 euroa
Kevät- ja syysvaatteita (1 setti) 80 euroa
Talvivaatteita (1 setti) 120 euroa
Kengät (2 paria) 120 euroa
Vaatekulut yhteensä 440 euroa.
Fillarointi lisää ihmisen ravinnon tarvetta. Itselläni lisääntynyt kulutus sadalla kilometrillä on noin 1 kg kaurahiutaleita (6 litraa puuroa) tai 10 hampurilaista. Hampurilaisina voidaan käyttää mäkkärin euron burgereita.
Kaurahiutaleet 190 euroa
tai
Euron burgerit 1900 euroa
Eli fillaroinnista ”polttoainekuluja” tulee helposti melko paljon. Tämä riippuu siitä miten kallista ruokaa syö. Tässä otetut ruokaesimerkit ovat erittäin edullisia, mutta melko huokeilla ruoka-aineksilla voidaan tuon 18000 kilometrin ajamiseen olettaa ruokakustannuksiksi 500 euroa.
Eli vedetään nyt yhteen, että kuinka paljon sitten siitä kilometrikorvauksesta sitten loppujen lopuksi jää itse fillarin hankkimiseen.
Kilometrikorvaukset + 1936 euroa
Huollot – 770 euroa
Valaistus – 160 euroa
Vaatteet – 440 euroa
Ruoka – 500 euroa
Yhteensä + 66 euroa
Tuolla 66 eurolla ei kovin kummoista pyörää osteta. Eli kyllä työfillaroinnilla hyvän fillarin saaminen verorahoilla subventoidusti on paljon haastavampaa kuin auton kilometrikorvauksilla.
Aika erikoista että työnantajan pitäisi maksaa vakuutuksia ja lainakuluja? Mitäpä jos autolla ajaa 0km vuoteen? Joutuu ne samat maksamaan vaikka ei ajaisi yhtään työmatka-ajoja. Ja jos ajaa 10 000km omaa ajoa vuoteen ja 100km työmatka-ajoa, on jotenkin erikoista kuvitella että tuolla 100km ajolla pitäisi koko auto maksaa itselle pois.
Kyllä se km-korvauksen järkevyys pitää lähteä niin laskemaan että ensin lasketaan ne kulut mitä tapahtuu kun ajetaan ne omat ajot, vaikka sitten se 10 000km vuoteen. Sitten mietitään paljonko enemmän tulisi kustannuksia kun ajetaan omat + km-korvatut ajot päälle. Tästä sitten erotuksesta saadaan laskettua ne oikeat km-korvattavat kulut.