Ylen vaalikone aiheutti kyllä harmaita hiuksia. Jätin vastaamatta seitsemään kysymykseen mutta kommentoin kaikkia. Erityisesti loppupuolen ”arvoja” mittaavat monivalinnat olivat niin päättömiä että en kyennyt löytämään oikeaa vastausta.
Useimmat kysymykset olivat monivalintoja, joissa vastausvaihtoehdot olivat:
1. Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.
jokseenkin eri mieltä
Julkisen terveydenhuollon tulisi olla kohtuuhintaista ja kaikkien kuntalaisten taloudellisten resurssien rajoissa. Ilmainen terveydenhuolto johtaisi tyhjäkäyntiin.
2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.
Täysin samaa mieltä.
Meillä on oltava varaa pitää huolta vanhuksistamme. Piste. Samalla kuitenkin on mahdollistettava kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Se on sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu.
3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
En osaa sanoa.
Kunnallisten terveyspalveluiden “yksityistämisen” voi tulkita monella eri tavalla. Tärkeintä on se, että kaupunki pitää huolta laadukkaista terveyspalveluista kaikille kuntalaisille joka puolella kaupunkia, ei se, miten ne tuotetaan. Helsinki voisi kokeilla yksityisiä palvelutuottajia joissain paikoissa. Päätöksenteko saatujen kokemusten kautta olisi fiksumpaa kuin pelkkä ennakkoluuloista kumpuava kannatus tai vastustus.
4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.
Jokseenkin eri mieltä.
Terveyskeskusmaksuista päätettiin juuri luopua. Terveyskeskusmaksu on sinällään erinomainen esimerkki kunnallisen päätöksenteon hankaluudesta. Alunperin terveyskeskusmaksu keksittiin koska lääkärit valittivat että vastaanotoilla käy ihmisiä “turhan takia”. Sitten kuitenkin, jotta maksu ei muodostuisi kenellekään kohtuuttomaksi, siihen säädettiin kustannuskatto, joka tuli täyteen jo kolmella käynnillä. Eli terveyskeskusten “vakioasiakkaille” maksusta ei seurannut toivottua vaikutusta, se vaan loi turhan kynnyksen tulla terveyskeskukseen vaikka syytä olisi.
Fiksuin vaihtoehto olisi voinut olla laskea maksu n. 13,8€:n tasosta vaikkapa viiteen euroon, 45€:n vuosikatto säilyttäen. Näin “käyntejä jarruttava” vaikutus olisi toiminut ensimmäiset yhdeksän kertaa, mutta toisaalta 5€ ei karsisi tarpeellisia käyntejä.
5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa.
Valitse kaksi vaihtoehtoa.
sosiaalitoimen palveluihin
lasten päivähoitoon
vanhusten hoitoon
kouluihin
hoitohenkilökunnan palkkoihin
terveyskeskuksiin
erikoissairaanhoitoon
Lakisääteiset palvelut, kuten sosiaalitoimi, tulee saada kuntoon ilman lahjoitusrahaakin. Lahjoitusrahaa ei kannattaisi käyttää myöskään palkkojen kaltaiseen pysyväisluonteiseen menoon.
Syrjäytymistä ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvua ennaltaehkäistään parhaiten koulutuksen ja laadukkaan päivähoidon avulla. Investoisin lahjoitusrahan kouluihin ja sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimessa raha tulisi käyttää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen.
6. Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.
Tosi vähän samaa mieltä
Romanit ovat Helsingissä turisteina. Emme kustanna majoitusta muillekaan EU-maista tulleille matkailijoille. Samalla kuitenkin tulee pitää huolta esim. romanilapsien asemasta ja koulunkäynnistä.
7. Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.
En osaa sanoa
Riippuu kokonaisuudesta. On erittäin tärkeää että erityisesti alaluokilla oma koulu on lähellä kotia – mieluusti kävelyetäisyydellä. Tämä tarkoittaa sitä että koulurakennuksia ja kouluja on oltava joka puolella kaupunkia. Sitten taas yläaste- tai lukioikäinen voi matkustaa kouluun vaikka bussilla, jos vaan koulu sijaitsee hyvän liikenneyhteyden varrella.
8. Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.
Täysin eri mieltä
Ruotsinkielisen kouluverkon auki repiminen ei tuottaisi parempaa tulosta kuin mihin jaosto jo päätyi, mutta pitäisi yllä turhaa kuohuntaa ja epämääräisyyttä.
9. Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.
Täysin eri mieltä.
Kysymyksen suurin ongelma on se, millä perusteilla ja kriteereillä “maahanmuuttajakiintiöt” oikein tehtäisiin. “Maahanmuuttajat” kun eivät ole mikään monoliittinen blokki, vaan löytyy myös ryhmiä, joiden oppimistulokset eivät eroa millään tavalla valtaväestöstä.
Kouluissa, joissa on suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria tulee satsata lisäresursseja esim. kieliopintoihin. Laadukas koulutus on avain onnistuneeseen kotoutumiseen.
Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille on työllisyys-, sosiaali – ja kaupunkipoliittinen kysymys, jota ei koulujen ja päiväkotien mekaanisilla maahanmuuttajakiintiöillä ratkaista.
10. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.
Täysin samaa mieltä.
Helsingin tulee kantaa vastuunsa Suomen suurimpana kuntana Suomen kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista velvollisuuksista. Turvapaikanhakijat ovat koko planeetamme päähänpotkituinta joukkoa.
11. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.
Jossain määrin eri mieltä.
Päivähoito on lapsen subjektiivinen oikeus sosiaalisiin suhteisiin, se ei suoraan liity vanhemman työtilanteeseen. Tässäkin asiassa olisi varmaan parasta lisätä joustavuutta erilaisten elämäntilanteiden mukaisesti.
Tilanne koskettaa ylipäätään vain noin 10%:a kokopäivähoidossa olevia lapsia ja suuressa osassa näistä tapauksista kokopäivähoitoon on perusteltu syy.
12. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.
Jokseenkin samaa mieltä.
Syrjäytyminen periytyy, niin vanhempia kuin lapsia tulee tukea kierteen katkaisemikseksi. Valittevasti kaikilla lapsilla ei ole hyvä olla kotona, tätäkin varten tarvitaan lastensuojelua ja nuorisotoimintaa.
Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen tulisi olla nykyistä useamman saavutettavissa. Nykyisin esim. musiikkiopistojen korkeat lukukausimaksut rajaavat suuren joukon pois harrastusten parista.
13. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.
Täysin eri mieltä.
Tukibyrokratia tekee elämiseen välttämättömän rahan saamisesta toivottoman hidasta ja raskasta, sekä estää parantamasta omaa talouttaan itse tekemällä töitä. Tukiviidakkoa tulee yksinkertaistaa perustulon suuntaa.
Varmaan on niitäkin jotka vain käyttävät tukia hyväkseen ja tähän tulee tietenkin puuttua, mutta ei ole inhimillistä eikä järkevää kiusata kaikkia kymmeniä tuhansia tukea tarvitsevia muutaman pummin vuoksi.
14. Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.
Jokseenkin eri mieltä.
“Ei saa laulaa Guggenheimista, Guggenheim on kuallu. Guggenheimin haudalle on marmoripaasi tuatu.”
Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahdessa on homeessa ja uusi pitää rakentaa joka tapauksessa. Samalla voitaisiin taidemuseon toimintakonseptia päivittää. Guggenheim olisi ollut yksi, kansainvälinen vaihtoehto, mutta se on nyt kuollut ja kuopattu. En kaipaa Guggenheim-zombieta. Paljon parempi idea olisi kehittää esim. Helsinki Checkpoint-hanketta.
Blogasin aiheesta: http://hannuoskala.fi/2012/05/checkpoint-helsinki/
15. Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.
Jokseenkin eri mieltä.
Pahin pulma on kaavoituksen hitaus, ei rakentamattomat tontit. Ja kaavoitettujen, mutta rakentamattomien tonttien rakentamiseen voidaan vaikuttaa esim. nostamalla tyhjien tonttien kiinteistöveroa.
16. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.
Jossain määrin samaa mieltä.
Julkisilla paikoilla kierrätys ei välttämättä toimi kun sosiaalinen kontrolli ei sido meitä kaikkia, kuten esim. taloyhtiöiden roskiksissa. Idea on hyvä, mutta sitä pitää testata käytännössä.
17. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.
hiukan samaa mieltä
Rahaa laitetaan teiden kunnossapitoon Helsingissä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa ja sekään ei oikein tunnu riittävän. Yksi ratkaisu on tehdä vähemmän mutta paremmin, esim. tehdään
kunnolliset pyöräkaistat suorille reiteille pääkatujen varsiin eikä kiemurtelevia kevyen liikenteen väyliä sinne minne ne helpoimmalla saa. Tiiviissä kaupungissa katua on vähemmän, ja se on varaa tehdä ja hoitaa paremmin.
Helsingin pitäisi panostaa enemmän polkupyöräväylien rakentamiseen ja ympärivuotiseen kunnossapitoon. Erityisesti kantakaupungissa tulisi rakentaa tasoerotellut pyöräkaistat. Helsinki voisi olla pyöräilyn pääkaupunki – nykyisin Oulussa pyöräillään melkein kaksi kertaa enemmän!
18. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.
Täysin eri mieltä.
Ympäristönsuojelu on peruslähtökohta, ei mikään luksus, jota voidaan harrastella, jos aikaa ja rahaa sattuu jäämään. Ilman puhdasta vettä, ilmaa ja luontoa meillä ei ole enää mitään.
19. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.
Täysin samaa mieltä.
Kiinteistöveron nostaminen on paljon kunnallisveroäyrin korottamista parempi vaihtoehto kun kunnan talous on tiukilla.
Helsingissä kiinteistöverot ovat lähempänä lain sallimia minimejä kuin maksimeja: yleinen 0,80, asuinrakennusten 0,32 ja rakentamattoman rakennuspaikan 1,80. Korotusvaraa siis on.
(Vuoden 2012 verotuksessa kiinteistöveroveroprosenttien rajat ovat:
yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60–1,35, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32–0,75, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00–3,00. )
20. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.
Täysin samaa mieltä.
Pähkinänkuoressa: ruuhkamaksut toimivat. Esim. Tukholmassa järjestelmä maksoi itse itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja liikenne on vähentynyt vain 20%, mutta ruuhkat jopa 30-50%!
Sen sijaan että laittaisimme veroeuroja kalliisiin lisäkaistoihin ja monitasoliittymiin, voimme perustaa järjestelmän, joka vähentäisi ruuhkia, sujuvoittaisi autoliikennettä ja toisi rahaa myös julkisen liikenteen investointeihin. Kaikki voittaisivat, sekä autoilijat että julkisen liikenteen käyttäjät.
Olen blogannut aiheesta useasti: http://hannuoskala.fi/tag/ruuhkamaksut/
21. Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.
Jossain määrin samaa mieltä.
Aivan varmasti Helsingissä on paikkoja, joihin tornitkin sopivat. Esim. Kalasatama ja Keski-Pasila ovat hyviä esimerkkejä alueista, joilla korkea rakentaminen on ok! Vanhan kantakaupungin siluetin ja kulttuurimaiseman kanssa tulee olla paljon varovaisempi.
Korkean rakentamisen yhteydessä täytyy katusuunnittelun kanssa olla todella tarkkana – esim. tällä hetkellä Keski-Pasilan asemakaava luo tornitalojen ympärille ankeaa kävely-ympäristöjä. Katutilan pitää olla ihmisen kokoista!
22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.
Jossain määrin eri mieltä.
Helsinki on kasvanut liian isoksi nykyiselle hallintomallilleen. Lähidemokratia on kadonnut virastojen syövereihin, ja kaupungin johto valitaan vuosikymmeniä hallinneen aseveliakselin kabinettipäätöksillä.
Mutta toisaalta mistä kunnanosavaltuustot päättäisivät? Helsingin seudun suurin ongelma tällä hetkellä on se, että seudullinen päätöksenteko ei toimi. Ensin kunnat yhteen ja metropolihallinto, sen jälkeen voidaan miettiä, millä tavoin lähidemokratiaa tulisi parantaa.
Useimmiten “lähimpänä” oleva päätöksenteko on todella konkreettista: pitää saada aita korjattua tai tukea kyläjuhlan järjestämiseen. Kumpaankaan näistä paras ratkaisu ei ole välttämättä kaupunginosavaltuusto – emme me tarvitse lisää turhia kahvittelukerhoja. Parempi ja reagoivampi julkinen hallinto voisi ajaa saman asian. Esim. rakennusvirastolla voisi olla kaupunginosa tai jopa kortteli-talkkareita, jotta ongelmille olisi vastuullinen nimi ja naama!
23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani
Täysin samaa mieltä.
Julkisen lippujen hintojen tulisi olla nykyistä edullisempia, mutta ei täysin ilmaisia. Nykyinen opiskelijalipun kuukausihinta (25€/kk) voisi olla hyvä taso kaikille. Tämä lisäisi julkisen liikenteen houkuttelevuutta.
Kannattaa kuitenkin muistaa että julkisen liikenteen lippujen reaalihinta on laskenut viime valtuustokaudella. Suurin kiitos tästä kuuluu Vihreille.
Olen blogannut aiheesta: http://hannuoskala.fi/2012/03/ilmaista-joukkoliikennetta-helsinkiin/
24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.
Täysin samaa mieltä.
Erityisesti kantakaupungin alueelle pitää rakentaa yhtenäiset ja selkeät pyöräkaistat. Pääpyöräväylien kunnossapidosta on huolehdittava ympäri vuoden. Liityntäpysäköinnissä täytyy panostaa erityisesti fillariparkkeihin, ja pyöräilyn osuuden Helsingin liikenteestä tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.
asunnottomien yömaja
huumeruiskujen vaihtopiste
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
ongelmanuorten hoitokoti
päihtyneiden katkaisuasema
Kilometrin säteellä kodistani on jo listasta muutama. En näe näitä palveluja ongelmana, mutta silti monivalinta on täysin päätön. Jonnekin kaupungissa nämä kaikki tarpeelliset palvelut tulee sijoittaa. Ja silloin on tärkeintä että pidetään huolta siitä että ne sijoittuvat kaupunkirakenteessa tasaisesti.
26. Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.
Täysin samaa mieltä.
Pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään, vaikka todellinen kilpailu on muita Itämeren metropoli-alueita vastaan. Helsinki ei siinä skabassa pärjää jos omat kaverit puukottavat selkään.
Helsingissä voisi Tukholman kaltainen hallintomalli. Ainakin kaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain. Kannatan ns. pormestarimallia: http://hannuoskala.fi/2012/09/pormestarimalli-helsinkiin/
27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.
Jossain määrin samaa mieltä.
Kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää nykyistä useammin.
28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.
Jossain määrin eri mieltä.
Mielestäni nykyinen ikäraja on ihan toimiva. Nuoria voidaan osallistaa päätöksentekoon myös muuten kuin äänestämisoikeuden kautta.
29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.
karsittava palveluja
korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
korotettava veroja
myytävä kunnan omaisuutta
kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
otettava lisää velkaa
Listasta puuttuu tärkein vaihtoehto: “Kehitettävä kunnan palveluja tehokkaammiksi.” Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan samat palvelut tuottaa edullisemmin ja talous tasapainottuu eikä palvelutasosta tarvitse karsia.
30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.
Jossain määrin eri mieltä.
Kuntapalveluista ei saa maksuja korottamalla tehdä vain pienituloisempien palveluja. Se johtaisi vain palvelujen kurjistumiseen.
Lisäksi verotuksen progressiivisuus, joka on erinomainen asia, kannattaa järjestää vain yhden menetelmän (tulovero) kautta. Mitä monimutkaisempi järjestelmä meillä on, sitä enemmän siihen syntyy tuloloukkkuja.
31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Jossain määrin samaa mieltä.
Suomalaisen poliittisen järjestelmän erikoispiirteitä on se, että puoluejohtajia myöten kansanedustajien on osallistuttava myös kuntatason päätöksentekoon. Täytyykö valtakunnallisessa liigassa pelaavien poliitikkojen todella osallistua myös puulaakisarjan matseihin? Mielestäni ei.
Toinen tärkeä asia on se, että sekä valtuutetuilla että kansanedustajilla tulisi olla rotaatio – kaksi kautta peräkkäin ja sen jälkeen yksi kausi jäähyllä. Tämä tervehdyttäisi koko poliittista järjestelmää.
Blogasin aiheesta pari vuotta sitten: http://hannuoskala.fi/2010/05/rotaatiosaanto-eduskuntaan/
32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.
Täysin samaa mieltä.
Viiden vuoden irtisanomisaika koko kunnan hallinnolle on aivan järjettömän pitkä. Vaikeus syntyy siitä että kyse on samojen ihmisten työpaikoista, jotka joutuvat yhdistymisprosessin vetämään.
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että irtisanomissuojan tulisi olla erilainen organisaation eri tasoilla: johtajien pallien tulisi olla nykyistä kiikkerämpiä, mutta “perusduunarin” irtisanomissuojaan ei pidä puuttua.
33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.
Jossain määrin samaa mieltä.
Kunnan työntekijöillä on samanlainen järjestäytymisoikeus ja vapaus kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. Ei kuitenkaan ole kovin hygieenistä jos kunnan johtavat virkamiehet osallistuvat myös poliittisen johtamiseen. Tämä ei ole ongelma Helsingissä.
34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?
Leikkaan lapsilta.
Leikkaan vanhuksilta.
Yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin.
On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.
Monivalinnan vaihtoehdot ovat kehnot. Ja paras vaihtoehto, “etsitään rakenteellisia uudistuksia”, ei ole päässyt joukkoon mukaan lainkaan.
35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?
– Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
– Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
– On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen. – Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
– Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.
Suomen rakennuskannasta noin 90% on rakennettu viimeisen 60 vuoden aikana. Se 10%, joka meillä on vanhempaa rakennuskantaa vielä jäljellä, ansaitsee pääosin tulla suojelluksi.
36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?
– Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.
– Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
– Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
– Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.
Vaihtoehdot ovat päättömät ja ne sisältävät aivan käsittämättömiä asenteita. Kai ehdotukseen voisi suhtautua positiivisesti ilman nenäkästä ylimielisyyttä muita kohtaan? En suostu vastaamaan.
37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?
– Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
– Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
– Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa. – Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.
38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?
– Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.
– Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
– Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
– Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
– Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.