Huomisen valtuuston eniten keskustelua herättävä aihe on Jätkäsaaren torni. Syystäkin, merkittävä päätös tulossa.
Yleisesti ottaen suhtaudun torniin neutraalisti – jostain syystä minussa ei ole herännyt kovin kuumia tunteita rakennuksesta suuntaan tai toiseen. Kaupunginhallituksessa kuitenkin äänestin asemakaavan muutoksen puolesta. Miksi? Ajattelin että minunkin olisi hyvä avata kaupunginhallitus-blogauksia laveammin valintani taustoja.
Kuva: Janne Hirvonen
Useimmiten kaavamuutosta on perusteltu enemmän elinkeinopoliittisilla ja vastutettu kaupunkikuvallisilla perusteilla. Otetaan asia kerrallaan.
Kaupunkikuva
Tornia on vastustettu erityisesti kaupunkikuvallisilla perusteilla. Eli mm. siksi että torni on vain halpa kopio Tukholmassa sijaitsevasta, ei sovi Jätkäsaareen, tuhoaa Helsingin siluetin, varjostaa koko kaupungin, asukkaat vastustavat ja että se on vaan yleisesti ottaen susiruma.
En kannattaisi 33-kerroksisen tornin rakentamista vanhaan kantakaupunkiin missään nimessä. Kantakaupungin historiallinen räystäskorkeus ja korttelirakenne luovat sille oman ilmeensä. Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä.
Torni ei myöskään ole arkkitehtuuriltaan Tukholman tornin kopio, korkeintaan serkku. Varjostuksesta puolestaan on tehty tutkimukset ja suurimmaksi osaksi varjot lankeavat risteysalueelle ja mereen. Torni ei varjosta Jätkäsaarta eikä vastapäistä rantaa pahasti.
Kesällä klo 16
Asukaspalautetta olen saanut moneen suuntaan – tiedän asukasyhdistysten kannat, mutta minuun on ottanut yhteyttä myös moni Jätkäsaareen muuttava, jotka nimenomaan toivovat hotellia, mm. parempien palveluiden vuoksi.
Ulkonäkö taas on pitkälti makukysymys: minun mielestäni Kämp Tower näyttää ihan hyvältä.
Kaupunkikuva-keskusteluun haluaisin nostaa kuitenkin kaksi näkökulmaa, joita en ole usein kuullut esitettävän.
1. Torni on osa katurakennetta
Tornit on usein Suomessa haluttu rakentaa kuin avaruusraketeiksi laukaisualustalle – yksinäinen Barad-dûr valtaisan aukion keskelle. Se ei ole hyvää kaupunkia. Tällaista suunnittelua valitettavasti löytyy mm. Keski-Pasilan kaavasta. Paljon fiksumpaa ja ihmislähtöisempää olisi rakentaa tornit osaksi katurakennetta kuten esim. Vancouverissa tehdään. Jätkäsaaren torni on osa katua.
2. Torni ei merkittävästi muuta kantakaupungin katunäkymiä
Jätkäsaaren tornin kerrotaan pilaavan Helsingin siluetin. Kuinka usein kuitenkaan katselemme kaupunkiamme ”siluettiperspektiivistä”, eli esim. tuomiokirkon tornista, mereltä tai helikopterista? Niinpä niin. Ison hankkeen kohdalla kannattaakin tarkastella tornin vaikutuksia nimenomaan katutasoon – siihen sammakkoperspketiiviin, josta jokainen meistä kaupunkiamme päivittäin katselee.
Itse tutustuin tornin vaikutuksiin Google Earth -ohjelman avulla. ”Taloaktiivi” Janne Hirvonen on tehnyt Google Scetchup 3d-mallin, jonka avulla kotikoneella voi katsella tornia mistä tahansa nurkalta vaan haluaa. Ohessa muutamia näkymiä.
Lännestä kaupunkia lähestyttäessä Lauttasaaren silta on lähempänä tornia. Länsiväylältä tullessa torni jää voimalaitosten taakse.
Kaapelitehtaan edustalta tornista erottuu pieni huippu.
Parhaiten torni näkyy Mechelininkadulle, jolle se luo maamerkin – ”loppupisteen”,joka on mielestäni ihan onnistunut ajatus. Googlen kuvasta puuttuvat puut:
Marian sairaalan kohdalta ”virallinen” havainnekuva.
Myös Baanalle se näkyisi komeasti Porkkalankadun sillan jälkeen:
Nosturin terassilta ja tulevan Elmun konepajahallin edustalta se näkyy hyvin, mutta istuu mielestäni maisemaan.
Fredan ja Kalevankadun mutkaan nurkka erottuu juuri ja juuri.
Kauppatorille ja ylipäätään Suomenlinnasta pohjoiseen suuntautuvaan kansallismaisemaan tornilla ei ole mitään merkitystä. Torni ei näy.
Ohessa Sampo Honkalan tekemä mallinnos, johon torni on lisätty. Kuva on ilmeisesti otettu satamaan saapuvasta ruotsinlaivasta. Onko maisema pilalla? Ei mielestäni tästäkään kulmasta.
Elinkeinopolitiikka
Entäs sitten se elinkeinopolitiikka? Mitä sillä tarkoitetaan?
Jätkäsaaren torni toisi Helsinkiin taloudellista toimeliaisuutta monella tapaa:
– rakennusvaiheessa noin 1500 henkilötyövuotta työtä
– konferenssihotelli tarjoaisi noin 100 pysyvää työpaikkaa
– maanvuokratuloina hotelli tuottaisi kaupungille noin 800 000 – 900 000 euroa vuodessa tai
– tontin myynti noin 16-18,6 milj. euroa kertaluonteisesti.
– kiinteistöveron tuotto
– työntekijöiden kunnallisverotuotto
– kongressimatkailijoiden kulutuksena muualla Helsingissä
Näitä tuloja ei voi ohittaa olankohautuksella.
Helsingin nykyinen verorahoitus ei riitä peruspalveluiden rahoittamiseen, vaan tulojen ja menojen ero on katettu pääosin Helsingin Energian tuloutuksilla. Kaupungin kasvun vaatimat investoinnit on puolestaan rahoitettu velkarahalla. Näin ei voi toimia ikuisesti, etenkin kun hallitus on suuressa viisaudessaan leikannut kuntien valtionosuuksia, eikä Helsingin Energiastakaan pian voida tulouttaa kaupungin kassaan entiseen malliin.
Valinta
Asiaa monelta kantilta pohdittuani pidän tornin vaikutuksia Helsingin kaupunkikuvaan siedettävinä ja osin jopa positiivisina. Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia. Lisäksi olen hiukan huolissani Helsingin maineesta ja houkuttelevuudesta investointikohteena, kun valtuuston tehtäväksi näyttää muodostuvan kerta toisensa jälkeen torpata hankkeita. Kaiken kieltävällä linjalla emme pidemmän päälle pärjää.
Näistä syistä aion huomenna äänestää kaavamuutoksen puolesta.
Erinomainen perustelu. Meitä on sitten huomenna äänestyksessä ainakin kaksi sanomassa jaa :)
Kiivvostavasti, valaisevasti ja vaivaa nähden perusteltu! Hotellia odotellen, ”lähinaapuri”
Erinomainen kirjoitus Hannu! Hienoa, että näet vaivaa virheellisten käsitysten osoittamisessa vääräksi ja käyt keskustelua rakentavaan tyyliin. Huomenna valtuustossa nähdään!
Sain seuraavanlaisen kommentin oman blogini ”Jätkäsaaren hotellihanke- uusi Stalinin hammas?”Ilmoitan tässä vain vihreiden pitkäaikaisena äänestäjänä, että jos vihreät kannattavat tornitalon rakentamista Jätkäsaareen, minusta tulee välittömästi entinen vihreiden äänestäjä, niin kunnallisvaali- kuin eduskuntavaalitasolla. Jos vihreistä ei löydy järkeä kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkikuvan ymmärtämisessä, en näe järkeä äänestää heitä. Katsotaan, mitä tapahtuu. Kyseessä on Timo von Boehm. Järki käteen hyvät miehet! Silhuettia ei mielestäni katsota sammaakkoperspektiivistä, vaan kyllä kauempaa. Miettikää vielä torneja, joita on saatu Helsinkiin. Ovatko ne kauniita ja maisemaan sopivia. Eivät totisesti ole.
Olen syksyllä muttamassa siihen viereen ja ainakin minusta 30-kerroksinen hotelli on parempi kuin kaksi 16-kerroksista. En sitten tiedä niistä, joiden merinäköalan hotelli peittää. Ehkä he pelaavat upporikasta ja rutiköyhää.
Kaikkein säälittävin lopputulos on, jos hotellia ei rakenneta ollenkaan. Nytkin Herttoniemenrannassa on hotellitontti parkkipaikkana ja joutomaana kasvamassa koivua. No, autolla on hyvät merinäköalat, Jätkäsaaressa joutuu piiloon kannen alle…
Projektin pahin virhe on, ettei sen teennäisen moderni arkkitehtuuri tule kestämään aikaa. Rakennus seisoo paikallaan 100 vuotta ja aluksi jotenkin hienona pidetty arkkitehtuuri tulee joutumaan kaupungin vihatuimpien joukkoon kuuluisan Sokerikuution kanssa.
Jos tämä rakennus jonnekin pitäisi Helsingissä sijoittaa niin Kalasatamaan. Jätkäsaaressa paikka on täysin väärä.
Blogikirjoituksen kuvat lienevät tarkoituksella postimerkin kokoisia (myös suurennettuna), ettei nyt suunniteltava torahammas vain erottuisi kaupunkikuvassa. Totuus tulee olemaan jotain aivan muuta. Ruma rakennus ja tuleva helsinkiläisten inhokki. Oiva muistomerkki nykyisen valtuuston ”saavutuksille”.
Hei,
rajaan kuvat 640 pikselin levyisiksi sivujeni teeman vuoksi – lisäksi ne menevät sen levyisinä näppärästi suoraan myös Uuden Suomen blogille. Siinä ei ole sen syvempää salaliittoa.
Google 3d:ssä voit tsekkailla tornia tämän linkin kautta:
http://sketchup.google.com/3dwarehouse/details?mid=72207edcb70312b8c655edfcb51feba1
Olen eri mieltä lähes kaikista perusteluista. Minusta kaupungin reunalla, altaan reunalla yksinään töröttävä torni ei ole osa katurakennetta (no, onhan siinä toki yksi kadunpätkä ratikoille ja busseille…). Minä ja moni muu katsoo kaupungin silhuettia lintuperspektiivistä joka päivä. Jos asuu tavallisen kerrostalossa ylempänä kuin neljännessä kerroksessa näkee esteettä lähes kaikkialle Etelä-Helsingissä. Ainakin jonkin aikaa siis, jos tällaisia keissejä tulee lisää.
Havainnekuvien suhteesta todellisuuteen: tässä iässä sitä on oppinut, että vaikka malli näyttää mainoskuvan mekossa hyvältä, itse ei välttämättä näytä.
Jos rakennusvaiheen työvuosien määrä on yksi perusteluista sitten pitää rakennuttaja siihen sitouttaa, muuten torni rakennetaan niin kuin muutkin tässä kaupungissa, vieraan ja halvemman työvoiman avulla.
Syy miksi mikroskooppiselle pläntille on ”pakko” lytätä kaupunginosaan ja sen tulevaan rakentamiseen sopimaton fallossymboli on selvä, tontti on isolle hotellille liian pieni. Ikään kuin tässä leikittäisiin Vancouveria ja voivoteltaisiin että ”voi että kun nyt pääsi juuri rakentamaton tonttimaa loppumaan niin pakko tässä on vain rakentaa niin ylös että ufot alkavat protestoida”.
Ei ole tosiaan kiva jos ”kaikki” suunnitelmat stadissa torpataan, mutta niin kauan kuin vain odotetaan, että kaupunkikuvaa ja sen sisältöä kehittävät ulkomaiset sijoittajat, voin vannoa että mitään järkevää rakennettavaa tänne tuskin eksyy.
Jos kaupungissamme on niin huutava pula tämänkokoisesta kongressikeskuksesta kuin rakennuttaja väittää, se kyllä täyttyy asiakkaista vaikka sijaitsisi kauempana kantakaupungista. Muuten perustelu kuulostaa Guggenheim-höyryltä.
En pidä tornin ulkonäöstä, mutta ymmärrän että sen ”muoto” saattaa viehättää joitakin. Lyön vetoa, että lopputulos ei kuitenkaan havainnekuvalta näytä niin kuin ei näytä Kamppikeskuskaan tai moni muu uusi rakennus tässä kaupungissa, syyt ovat aina ne samat: raha, raha ja raha.
Jos taustalla olisi kunnanisien suunnitelmat jonkin tietyn alueen kehittämisestä tornirakentamisen suuntaan tästä plänistä olisi mukavaa keskustella, mutta nyt kaupunkiin uhkaa nousta taas yksi kaupungin kokonaiskuvaan sopimaton moderni rakennus, joka töröttää yksinään vailla mitään esteettisiä ja funktionaalisia säikeitä ympäristöönsä. Se on todella sääli, etenkin meille jotka joudumme näitä työllistämishankkeita sietämään kotikulmillamme joka päivä.
Voitte kuvitella millaisia suunnitelmia ison rahan pojilla on ollut Pariisin ja Rooman keskustan suhteen. Näyttävätkö ne samalta kuin Helsinki? Eivät, ja siihen on tietty syy. On nimittäin muitakin arvoja kuin raha.
Ison rahan pojilla on paljonkin suunnitelmia ja juuri nyt nousemassa hieno sikermä rakennuksia kuten St. George Wharf Tower ja 20 Fenchurch Street.
La Défense ja sen laajentuminen Pariisissa on mies hieno näky livenä.
Jokaisen ajanjaksolla on lupa jättää merkkinsä kaupinkiin ja viimeinen veto olisi jäädyttää koko kaupunkikuva. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että vanhaa puretaan tieltä ja sitähän tämän tornin osalta ei olekaan tapahtumassa vaan tässä rakennetaan uutta kaupunging osaa kalliille tonttimaalle.
No ei tuo katutason ympäristö kovin hääviltä näytä. Tosin tuossa kohtaa katu on niin leveä ja (raskas) autoliikenne sen verran runsasta, että paikka ei varmaan tule olemaan jalakulkijan kannalta hyvä, oli hotellissa sitten kerroksia viisi tai kolmekymmentäviisi.
Usko kyllä argumentin, että torni ei pilaa näkymiä kahden kilometrin tjsp. päässä Kauppatorilla tai Kaapelitehtaalla. Joku voisi tehdä havainnekuvia myös tornin naapurikortteleiden paikoilta. Siellä naapureista poikkeava mittakaava näkyy ja tuntuu.
Toivotaan, että tämä nyt menee läpi. Loisi uskoa myös tulevien rohkeiden hankkeiden läpimenoon(ei välttämättä tornirohkeita). Tsemppiä!
Ihmettelen nettikeskustelujen lähes pelkästään negatiivista sävyä tämän hankkeen kohdalla.Näinköhän pieni porukka spämmää ’siluetti-hysteriaa’ yötä päivää. Ainakin omassa piirissä kannatus tornille on lähes 100%.
Urbaanissa hybriksessään Vihreät ovat löytäneet kaupunkikuvallisen uusliberalismin – Tallinnan malliin. Pariisissa opittiin kerralla Montparnassen tornista. Mikö takaisi sen, että tämä katukuvan kaunistus jäisi yksittäiseksi tapahtumaksi, kun kutsu on kiirinyt maailmalle? Turha perustella maisemakuvilla yhdestä kaupunkiveistoksesta.
Hienoa nähdä kunnon perustelut!
Omasta mielestäni torni näyttää hienolta ja jos Norjalainen haluaa sijoittaa Suomeen niin sehän on vain kotiin päin.