Huomisessa kaupunginhallituksessa ehkä kutkuttavimpana kohtana Hakaniemen jo kertaalleen lautakunnassa kaadettu toriparkki sekä kaupunginjohtajien sidonnaisuudet. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 28.8.2013, Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

Näinkin seksikkään oloisen otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoinen muutos. Valtuuston ns. ”kyselytunnit” ovat nykyisellään melko jähmeitä – kysymykset pitää esittää viikkoa ennen kokousta ja niihin vastataan kirjallisesti. Kovin keskusteleviksi niitä ei voi kuvata.

Nyt on tarkoitus muuttaa valtuuston pelisääntöjä siten että riittää että kysymys toimitetaan puheenjohtajistolle ennen kokouksen alkua. Lisäksi kysymyksiin vastataan vain suullisesti eikä vastauksista aiota pitää keskustelupöytäkirjaa, joka toivottavasti tekee keskustelusta elävämpää ja ehkä myös ajankohtaisempaa. Lisää popcornia kotikatsomoihin!

2 V 28.8.2013, Eron myöntäminen Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen toimitusjohtaja Tuula Jäppiselle

Tuula jää eläkkeelle.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 28.8.2013, Kaarelan tonttien 33316/4 ja 5 sekä katu- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12166, Kuninkaantammen etelärinne)

Alueen pääkatujen, Kuninkaantammenkierron ja Kuninkaantammenrinteen varteen suunnitellaan kerrostaloja ja loivaan etelärinteeseen pientaloja noin 700−750 asukkaalle. Tavoitteena on tutkia monipuolisia puurakentamisen ratkaisuja.

Screenshot_8_11_13_12_36_PM

Kaava vaikuttaa hyvältä ”lähiökaavalta”. Aikanaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta Vihreiden Mikko Särelä kommentoi blogillaan seuraavasti:

Kuninkaantammen etelärinne meni eteenpäin ehdotuksen mukaan ja kiittelyiden kera. Tämä on ainakin omasta mielestäni erinomaisesti onnistunut lähiökaava. Kaava määrää tähän rakennusmateriaaliksi puun, joka on herättänyt närää. Yhtenä syynä on se, että betonirakentaminen aiheuttaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä rakentamisen aikana. Päästöjä, joita pitäisi pyrkiä vähentämään. On silti ihan hyvä kysymys, pitäisikö tällaiset määrittää kaavassa, tontinluovutuksessa vai jossain muualla (missä?). Nyt mennään tällä.

Ja nyt itseasiassa puuvaatimus ollaan kaavasta poistamassa:

”Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esitystä on ehdotuksessa muutettu seuraavilta osin:

Asemakaavamääräyksiin sisältyvä vaatimus, jonka mukaan rakennusten kantava runko ja välipohjat asuinkerrosten välillä tulee rakentaa pääosin puusta, on poistettu, ja määräykseen, jonka mukaan rakennusten tulee olla puurakenteisia, on muutettu kuulumaan ”…tulee olla pääosin puurakenteisia”.

Puun käytön kehittäminen nimenomaan pientalorakentamisessa on kannatettavaa, sillä nykyisissä puutaloissa on usein yllättävän vähän puuta, vaikka materiaalin terveellisyys, kauneus ja kotimaisuusaste on hyvää ja yleisesti tunnettua. Asemakaavassa ei kuitenkaan pitäisi määritellä rakennusten kantavan rungon eikä välipohjien materiaalia, vaan tämä valinta tulisi jättää myöhäisemmässä vaiheessa ratkaistavaksi. Eri materiaalien luonteva käyttö niille parhaiten soveltuviin kohteisiin on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, ekologista ja kaikin puolin järkevämpää kuin ehdoton pyrkimys jonkin tietyn materiaalin valintaan. Asialla ei myöskään ole kaupunkikuvallista merkitystä.

Mielenkiintoista. Tästä on kysyttävä hiukan tarkemmin. Perussyy kaavamääräykseenhän lienee se että puurakentaminen ei ole Suomessa lähtenyt oikein toivotusti käyntiin toisin kuin esim. Ruotsissa. Ei ole osaamista eikä kilpailua – eikä betonia suosivien kaavamääräysten vuoksi myöskään kysyntää.

En Mikon tavoin ole 100% varma onko kaava paras tapa vaatia puurakentamista, mutta haluan kuulla hyvän perustelun sille miksi velvoittavasta määräyksestä oltaisiin luopumassa. Käytännössähän tuo tulee tarkoittamaan sitä että puurakenteista ei tehdä. Ja kun puurakenteen pointti ei ole ”kaupunkikuvallinen” on vähän hassua perustella luopumista noin…

2 V 28.8.2013, Hakaniemen Toriparkin toteuttaminen ja torialueen kunnostus

Viikon mediaseksikkäin asia. Rakentaako Hakaniemeen toriparkki vai ei? Keväällä kiinteistölautakunta jo torppasi hankkeen kertaalleen ja se on nyt listallamme vain sosiaalidemokraattitaustaisen apulaiskaupunginjohtajan, Hannu Penttilän, halusta.

Me Vihreät olemme tätä hanketta vastaan ryhmänä ja Emma Kari kertaa blogillaan perustelut parkkia vastaan.

Eniten tässä koko jutussa ihmetetyttää kuitenkin se että miten vahvasti käärmettä pyssyyn ajetaan. Kun parkki ei syntynyt yksityisellä rahalla, niin nyt haluttaisiin veronmaksajien rahaa 400 pysäköintipaikkaan yli 13 miljoonaa euroa. Käytännössä Helsinki alentaa yksityisten sijoittajien investointia noin 20 000€ per parkkipaikka ja lisäksi vielä Helsinki hankkisi noin 100 parkkipaikkaa kokonaan kappalehintaan 70 000€. Aivan pimeää.

Jos halutaan ”elävöittää” Hakaniemeä, asiaa pitäisi lähestyä kokonaisuutena. Pitää tuoda keskusteltavaksi ehdotus, joka sisältää mm. muutoksia alueen liikennejärjestelyissä, lisää asumista, lisää palveluita jne. Yksi parkkihalli ei ihmeitä tee – etenkin kun Hakaniemessä on jo parkkihalli, jonka paikkojen kysyntä vaan oli niin heikkoa että nykyisin siellä pelataan sählyä, hikoillaan kuntosalilla ja pompitaan pomppulinnassa autojen säilyttämisen sijaan.

Pisara-aseman myötä Hakaniemen läpi tulee kaupunkisuunnitteluviraston omienkin laskelmien mukaan kulkemaan noin 80000 henkeä päivässä. Sieltä se elämä tulee – ihmisistä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 28.8.2013, Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Muutetaan johtosääntö vastaamaan palvelusetelien vakinaistamista.

2 V 28.8.2013, Varhaiskasvatustoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Muutetaan johtosääntö vastaamaan palvelusetelien vakinaistamista ja annetaan lautakunnalle lupa ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sivutoimet

Kaupunginjohtajien sidonnaisuudet. Hesarikin ehti jo aiheesta uutisoida.

Kaksi huomiota:

1. Monet näistä sivutoimista ovat viran mukanaan tuomia. Esim. ei Ritva Viljanen sattumalta ole Musiikkitalon säätiön puheenjohtaja tai Hannu Penttilä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Nämä eivät ole vahinkoja, eikä näistä oikein jaksa otsikkoja repiä.

2. Itse olin yllättyneempi siitä miten paljon puoluesidonnaisia luottamustoimia kaupunginjohtajillamme on.

Helsingin johtamismallihan on nykyisen kuntalain silmissä vähän erikoinen olio: se on varmaankin lain kirjaimen, mutta ei hengen mukainen. Kuntalain mukaan meillä pitäisi olla joko pätevyyden mukaan valittuja virkamiehiä tai sitten avoimen poliittisesti nimettyjä apulaispormestareita.

Meillä Helsingissä on avoimen poliittisesti nimettyjä epäpoliittisia poliittisia virkamiehiä. Ja vaikka apulaiskaupunginjohtajien ei puoluekirjastaan tarvitsekaan luopua, niin kyllä minä vähän kyseenalaisena pidän sitä että Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on samalla myös Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginjohtajamme mm. ”Kansallissäätiön” isännistön* jäsen ja ”Kansallisen Kokoomuspuolueen säätiön” hallituksen jäsen.

(*isännistö? Oikeesti. Kokoomus, saanko esitellä 2000-luku, 2000-luku – Kokoomus.)

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Innovaatiorahastosta rahoitettavat hankkeet vuonna 2013

Helsingillä on oma ”innovaatiorahasto”, jonka tarkoituksena on ”Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa”. Jassoo. Hankkeet vaikuttavat kyllä ihan hyviltä.

Myönnämme tälle vuodelle uusiin hankkeisiin 799 301 euroa, jatkorahoitusta 1 081 904 euroa ja sidomme vuosille 2014-2016 yhteensä 1 136 933 euroa.

Melko mielenkiintoista on se että tämän vuoden rahat jaetaan vasta nyt kun hakemukset on pitänyt jättää helmikuun loppuun mennessä ja ensimmäinen puolivuotisraporrtikin on toimitettava 31.8.2013 mennessä. Tästä aikataulusta pitää kysyä. Ei ole varmaankaan helppoa hoitaa hankkeita jos rahoitus roikkuu. Eikö päätöstä voisi tehdä jo esim. huhtikuussa?

4 Lähiörahastosta vuonna 2013 rahoitettavat hankkeet

ok.

Lähiöprojekti on kaupungin hallintokuntien yhteistyöprojekti, jonka toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi kaupunginosien vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia, edistää monipuolisten uusien asuntojen rakentamista, palvelujen pysymistä ja uusien syntymistä sekä kaupunkilaisten toimintaedellytyksiä omalla asuinalueellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Hyviä tavoitteita siis. Ja nyt jaetaan:

Kaupunginhallitus päättänee myöntää yhteensä 4 988 290 euroa vuoden 2013 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

kaupunginkirjastolle 45 000 euroa
liikuntavirastolle 130 000 euroa
nuorisoasiainkeskukselle 266 560 euroa
opetusvirastolle 210 000 euroa
rakennusvirastolle 3 590 000 euroa
sosiaali- ja terveysvirastolle 746 730 euroa

Kirjaston osalta ”Olkkari”-projekti, jossa mukana Malminkartanon, Herttoniemen, Pitäjänmäen ja Laajasalon kirjastot.

Uudenlaiset toimintamuodot ja yhteistyökuviot edellyttävät suunnitelmallisuutta ja kartoituksen tekemistä. Kartoituksessa selvitetään mm. eri toimijoiden tarpeita, tilan edellytyksiä ja sitä mitä kirjaston asukastilamainen käyttö edellyttää asukkailta.

Liikuntavirasto suunnittelee määrärahallaan liikuntapuiston Lassilaan ja Kannelmäkeen ja tekee ”yleissuunnitelman” Vuosaaren keskuspuistoon.

Nuorisoasiainkeskus hankkii ”liikuteltava katutaidekärryn”, peruskorjaa Pihlajamäen freestyleparkin, parantaa Roihuvuoren nuorisotaloa ja kehittää skeittipuistoa Tapulikaupungissa.

Opetusvirasto puolestaan aikoo ”luoda toimivia koulujen piharatkaisuja iltapäivätoiminnassa olevien lasten vapaan ja ohjatun ulkoliikunnan edistämiseksi”.

Rakennusviraston hankkeita on monta. Viime viikkojen keskustelu Rakennusviraston budjetointiepäselvyyksistä liittyen mm. pyöräteiden rakentamiseen saa kyllä miettimään, miten tarkkaan nämä rahat nyt sitten menevät sinne minne on tarkoitus. Ja eikö Rakennusviraston hommiin pitäisi kuulua esim. puistojen rakentaminen ja kunnossapito ilman erillistä rahastoakin? Ovatko nämä projekteja?

Sosiaali- ja terveysviraston hankkeista löytyy niin kesäkanoja, ”sensomotorinen pienpuisto” kuin lähidemokratiaakin. Mukana useampia asukastilahankkeita. Tällainen tapa jakaa rahaa ei kyllä vahvista kokonaisuuden hallintaa.

Kaikkien hankkeiden esittely löytyy täältä (pdf).

5 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi asuntotuotantorahaston käyttämisestä ryhmärakentamishankkeiden edistämiseen

ok.

Esittelijä toteaa lisäksi, ettei asuntolainarahaston varojen käyttäminen yksityishenkilöiden asuntorahoitukseen ole sääntöjen mukaan mahdollista.

—-

Kaupunki pitää kuitenkin ryhmärakentamista yhtenä keinona tukea Helsingin vetovoimaisuutta ja turvata Helsingin houkuttelevuutta seudun omistusasuntomarkkinoilla. Strategiaohjelman toimenpiteisiin sisältyy maininta ryhmärakennuttamishankkeiden priorisoinnista mahdollisuuksien mukaan tontinluovutuksessa. Lisäksi innovaatiorahastosta esitetään rahoitettavaksi hanketta, jonka tavoitteena on aikaansaada ryhmärakennuttamisen opas kokoamalla yksiin kansiin ohjeistusta ja tietoa ryhmärakennuttamisesta.

6 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Töölönlahden alueen esirakentamiseen

ok. Talousarvion mukaisesti 2,8 miljoonaa euroa.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kamppi-Töölönlahti -alueen katujen ja puistojen rakentamiseen

ok. Talousarvion mukaisesti 2 miljoonaa euroa.

”Tämän vuoden puistojen toteutusohjelman sisältyy väliaikaisen puiston suunnittelua sekä rakentamista radan varren korttelien toteutuksen yhteydessä, kukkaryhmän toteuttaminen Musiikkitalon puistoon sekä pyörätie Baanan viimeistely- ja vihertöiden valmiiksi rakentaminen.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusvirastolle Kamppi – Töölönlahti -alueen katujen rakentamiseen 0,52 milj. euroa ja puistojen rakentamiseen 1,5 milj. euroa.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Viikin Infokeskuksen osakkeiden myynti ja tilojen vuokraaminen

ok.

Kaupunki omistaa Viikissä osoitteessa Viikinkaari 1 sijaitsevasta Kiinteistö Oy Viikin Infokeskus -nimisestä yhtiöstä osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan yhteensä 1049 m²:n suuruisia työ- ja kirjastotiloja ja 59 m²:n suuruista teknistä tilaa. Tilakeskus on vuokrannut kaupungin omistuksessa olevat tilat teknistä tilaa lukuun ottamatta kaupunginkirjaston käyttöön.

Ottaen huomioon tilojen käyttötarkoitus tilakeskus pitää hintaa hyväksyttävänä. Lisäksi yhtiötä on helpompi hallita, mikäli se on yhden omistajan omistuksessa.

Ainoa asia jota mietin on se, että kokemuksesta tiedän että sellaisen kirjaston sulkeminen on helpompaa, jonka tilassa Helsinki on vuokralaisena kuin omistajana. Niin se vaan menee. Tosin tässä nyt sitoudutaan joka tapauksessa vähintään 15 vuodeksi, joka lienee riittävä takuu kirjaston säilymiselle.

2 Vasikkaluodon varaaminen Widablickin kannatusyhdistys ry:lle partiokäyttöön kehittämiseksi

Vartiosaaren vieressä olevaa Vasikkaluotoa suunnitellaan ”partiokäyttöön”. Tarkoittaa näköjään koko joukkoa uusia mökkejä. Varmaan ihan hyvä sijainti tuollaiselle toiminnalle.

Screenshot_8_11_13_2_30_PM

3 Tonttien varaaminen Arcada-säätiön toimintaa palvelevan urheilu- ja voimisteluhallin ym. suunnittelemiseksi ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n toimintaa palvelevan toimitilarakennuksen suunnittelemiseksi (Hermanni, suunnitellut tontit 21677/5 ja 6)

ok. Hermannin rantatien varteen ammattikorkeakoululle urheiluhalli ja toimitiloja.

Screenshot_8_11_13_2_34_PM

4 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi pysäköintipaikkojen tehokkaasta käytöstä mm. vuorottaispysäköinnin avulla

ok.

5 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi maanpäällisen pysäköintitilan vapauttamisesta torikäytölle ym. Töölössä

ok.