Huomenna luvassa lyhyen näköinen valtuusto. Kiinnostavinta lienee (oletettavasti) viimeinen vanhan mallinen kyselytunti ja uuden kyselytuntityöjärjestyksen hyväksyminen. Koko lista liitteineen löytyy täältä

3 Kyselytunti

Kokous alkaa kyselytunnilla. Tällä kertaa käsitellään vain Nina Hurun Vaasankadun kävelykatua koskeva kysymys:

Millä tavoin Helsingin kaupunki varmistaa viranomaistyöskentelyn sujuvuuden kaupunkilaisten vapaasti ideoimien tapahtumien välillä? Mitkä ovat Vaasankadun kävelykatukokeilun kehitysehdotukset?”

Tää on ihan hyvä kysymys – toivottavasti keskustelu pysyy asiassa. Itseänikin kiinnostaa kuulla, miten kaupunki aikoo kerätä palautetta ja kehitysehdotuksia mahdollisia muita kokeiluja silmällä pitäen. Ja eihän tää oo ihan niinku Strömsössä menny. Paljon on opittu – kokeilu voi mennä hyvin tai huonosti, ja myös kokeilun onnistumisen/epäonnistumisen syitä on hyvä pohtia.

Eräs esille noussut syy on ainakin monasti kuultu ”normit”. Ravintoloiden terassien laajentaminen ei onnistunut koska yksi vessa ei riitä jos asiakaspaikkoja tulisi lisää. Vessanormi. Sillä lailla.

Hurun kysymyksen lisäksi valtuutetut ovat esittäneet viisi muuta kysymystä, joihin kaupunki vastaa kirjallisesti kyselytunnin päätyttyä:

1. Halla-Aho, Jussi (PS): Mitä tarkoittaa monikulttuurinen tausta? Miksi ”yksikulttuurisia syrjitään”?

Taustalla siis tapaus, jossa kaupunki on hakenut oppisopimuskoulutettaviksi nuorisonohjaajiksi ”monikulttuurisen taustan omaavia” henkilöitä.

Mietitäänpä yhdessä miksi Helsinki tarvitsisi ”monikulttuurisen taustan omaavia” nuoriso-ohjaajia. Tuleeko mitään syitä mieleen? No olisiko vaikka se että siellä ”monikulttuurisella” puolella olisi kova tarve ohjaajille, jotka ymmärtävät ”monikulttuuristen” nuorten asemaa ja ongelmia, ja joihin ”monikulttuuriset” nuoret voivat samaistua ja luottaa. Kyllä valkoihoista miestä taas sorsitaan. Kauheeta.

2. Hursti, Rene (PS): Miksi en saanut käydä tutustumassa Beissi- ja Tsemppi -nuoriso-osastoihin?

Rene esittää aika voimakkaita syytöksiä kaupungin henkilökuntaa kohtaan kysymyksensä tekstissä. Tähän varmaankin saadaan vastaus. Jos näin on tosiaan käynyt, niin perustelun pitää olla melkoisen voimakas.

3. Jalovaara, Ville (sdp): Mihin toimiin Helsinki aikoo ryhtyä nuorten ja ylipäätänsä kaiken ikäisten asunnottomuusongelman ratkaisemmiseksi?

4. Hakanen, Yrjö (skp): Miten vanhuspalvelulaki toteutetaan Helsingissä?

5. Huru, Nina (PS): Miksei sähköinen nimenhuuto toiminut?

Voisiko tällaisen kysymyksen hoitaa jotenkin toisin kuin kyselytuntikysymyksenä, jossa keskustelun soisi olevan jollain tapaa poliittista.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksessa 26.8..

Näinkin seksikkään oloisen otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoinen muutos. Valtuuston ns. “kyselytunnit” ovat nykyisellään melko jähmeitä – kysymykset pitää esittää viikkoa ennen kokousta ja niihin vastataan kirjallisesti. Kovin keskusteleviksi niitä ei voi kuvata.

Nyt on tarkoitus muuttaa valtuuston pelisääntöjä siten että riittää että kysymys toimitetaan puheenjohtajistolle ennen kokouksen alkua. Lisäksi kysymyksiin vastataan vain suullisesti eikä vastauksista aiota pitää keskustelupöytäkirjaa, joka toivottavasti tekee keskustelusta elävämpää ja ehkä myös ajankohtaisempaa. Lisää popcornia kotikatsomoihin!

5 Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. Ville Kopran tilalle Jouko Sillanpää.

6 Nuorisolautakunnan jäsenen ja varajäsenten valinta

ok. Demarit pyörittelevät nuorisolautakunnan jäseniään. Ulos Susanna Haapalainen, tilalle Aleksej Fedotov. Timo Kontion varajäseneksi Katri Nokela ja Aleksejn varajäseneksi Stella Qinin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

7 Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2012

ok. Kaupunginhallituksessa 26.8..

Viime keväänä saimme strategianeuvotteluissa sovittua että Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite ei vaikuta todellakaan mahdottomalta:

Vuonna 2012 Helsingin kokonaispäästöt olivat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2011 ja jo 18 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia syntyi kaukolämmityksestä, 22 prosenttia liikenteestä, 21 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaukolämpöä lukuun ottamatta kaikkien muiden sektoreiden päästöt pienenivät.

Lisäksi vuodesta 2005 lähtien helsinkiläisten energian kokonaiskulutus on säilynyt ennallaan, joten asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt lähes 7%. Ja sama asukaskohtainen lasku on vielä dramaattisempaa kun tarkastellaan kokonaispäästöjä.

kokonaispaastot

Asukaskohtaisesti tuotamme jo nyt yli 30% vähemmän päästöjä kuin vuonna 1990! Mites se menikään? Ilmastonsuojelu tuhoaa hyvinvoinnin ja Vihreät haluavat että me kaikki asuisimme pimeissä maakuopissa? Onko elintasomme yli 30% heikompaa kuin vuonna 1990?

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

8 Talousarvion määrärahan ylittäminen kiinteistöjen vaihtamiseksi Vuosaaressa ja Munkkiniemessä

ok. Kaupunginhallituksessa 2.9.

Kaupunginhallitus pyytää kaupunginvaltuustolta lupaa ylittää talousarvio 2,2 miljoonalla eurolla. Todellisuudessa rahaa kuluu kuitenkin vain 100 000€ kun ”laitamme vaihdossa” 2,1 miljoonan euron arvoisen tontin Vuosaaresta.

Tästä luovutaan:

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-02_Khs_30_El_4955CB8F-87AA-406F-991B-8288CE7AABDC_Liite.pdf

Ja tämä saadaan:

hallkulla

Kaupunki on neuvotellut maanomistajien kanssa Vuosaaren Uutelan Halkullanniemessä sijaitsevien 5,16 hehtaarin tilojen vaihtamisesta kaupungin Munkkiniemessä omistamaan rakennusoikeudeltaan 1 200 k-m²:n suuruiseen rakentamattomaan pientalotonttiin.

Uutelan kiinteistökokonaisuus rajoittuu kaupungin omistamaan Uutelan virkistysalueeseen. Vaihdon jälkeen Halkullanniemi olisi yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Vaihto edistäisi Uutelan virkistysalueen kehittämistä ja muodostaisi Nuottasaaren kanssa maisemallisesti upean retkikohteen hiekka- ja kalliorantoineen.

Mainiota että kaupunki harjoittaa tällaistakin ”luovempaa” työtä omaisuudellaan.

9 Talousarvion määrärahan ylittäminen kiinteistöjen ostamiseksi Östersundomista ja Ulltunasta

ok. Kaupunginhallituksessa 2.9.

Helsinki harjoittaa erittäin järkevää maapolitiikkaa ja ostaa maata Östersundomista. Päätöksessä esitämme kaupunginvaltuustolle että antavat kaupunginhallitukselle oikeuden ylittää vuoden 2013 talousarvion näiden kauppojen arvolla. Yhteensä 11,4 miljoonaa euroa.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-02_Khs_30_El_FA7142EA-C0DD-47FF-8EF0-C0AF779D61E9_Liite.pdf

12,55 euroa/maa-m² ja vastaa kaupungin Östersundomissa noudattamaa hinnoittelua ja toteutuneiden vastaavien kauppojen hintatasoa.

Vuoden 2008 jälkeisten kaupungille hankittujen alueiden keskihinta on noin 26 euroa/m². Kaupan myötä keskihinta laskisi noin 23 euroon/m².

Pinta-alaltaan laaja (yhteensä noin 91 hehtaaria) kauppa täydentää ja yhdistää kaupungin maanomistusta Östersundomin keskiosissa, jossa kaupungin maanomistus vielä on melko vähäistä. Kaupan jälkeen kaupunki omistaisi noin 70 % Porvoonväylän pohjoispuolisista alueista (ilman kansallispuistoaluetta ja Landbon omakotitontteja).

Osa alueista on strategisesti hyvin tärkeitä alueen infrastruktuurin toteuttamisen kannalta. Ne helpottavat Uuden Porvoontien muuttamista alueen pääkaduksi ja mahdollistavat Karhusaaren ja sillä kaupungin maiden kehittämisen vaatiman uuden katu- ja siltayhteyden toteuttamisen. Kaupunki saisi myös Porvoonväylän varrelle kaavaillun energiatuotantoalueen omistukseensa.

10 Vartiokylän tonttien 45196/4, 8 – 11 ja 17 asemakaavan muuttaminen (nro 12153, Roihupellon metrovarikon laajennus)

ok. Kaupunginhallituksessa 26.8..

Luonteeltaan teknisiä muutoksia asemakaavaan. Tonttien rajoja siirretään eri käyttötarkoitusten välillä.