Kaupunginhallituksen kokouksessa tänään käsittelyssä talousarvioehdostus 2014. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
1 V 6.11.2013, Kaupungin talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014–2016
Tässä on koko vuoden isoin asia, ensi vuoden talousarvio. Kuten lehtitiedoistakin on voinut päätellä, emme ole tyytyväisiä tapaan, jolla investointiosio on valmisteltu. Ja käyttötalouteenkin on huomauttamista.
Ketään yksittäistä syyllistä tilanteeseen on turha nimetä: 10 vuoden investointisuunnitelma ja 435 miljoonan euron investointikatto ovat molemmat uusia työkaluja Helsingissä, joiden käyttöönotto vaatii totuttelua niin politiikoilta kuin valmistelevilta virkamiehiltäkin. Prosessin kulku ja ohjaustavat eivät olleet vielä valmiit.
Suureen dramatiikkaan ei siis ole syytä. Käyttötalouden osalta ryhmät neuvottelevat noin 0,5% osuudesta ja investoinneissakin kyse on muutamien prosenttien mielipide-eroista. Kyllä tästä vielä valmista saadaan! Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku!
Pahimmat madonluvut saanemmekin yleisen taloustilanteen esittelyssä. Talousarvion yleisen taloustilanteen ja toimintaympäristön esittely on kylmäävää luettavaa:
– Helsingissä oli vuoden 2013 heinäkuun lopussa 33 779 työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 21 %. Työttömyysaste oli heinäkuussa 10,6 %. Vastaava luku edellisvuoden heinäkuussa oli 8,9 %.
– Heinäkuun lopussa Helsingissä oli 7 315 pitkäaikaistyötöntä, joka oli 24 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 heinäkuussa 25 % enemmän kuin vuosi sitten.
– Helsingin saamien yhteisöverotulojen pudotus oli -21,3 prosenttia.
– Kaupungin palvelutuotannon toimintamenojen kasvu vauhdittui 4,8 prosenttiin edellisen vuoden 2,5 prosentista.
– Vuodesta 2008 Helsingin lainakanta on lähes kaksinkertaistunut nykyiseen noin 1,2 miljardiin euroon.
– Vuoden 2012 tilinpäätöksessä investointien tulorahoitusprosentti oli ilman liikelaitoksia tarkastellen 33 % ja koko kaupunki huomioiden 68 %. Tuoreimmassa ennusteessa vastaavan luvun arvioidaan ilman liikelaitoksia tarkastellen olevan vain 6 % ja koko kaupunki huomioiden 44 %.
Helsinki on omalla toiminnallaan pitänyt yllä koko alueen taloutta – taantumassa hallittu velkaantuminen on jopa suotavaa. Loputtomiin tällä tiellä ei voida kuitenkaan jatkaa, etenkin jos alkaa yhä voimakkaammin vaikuttaa siltä että heikentynyt talouskasvu ei ole kiinni vain suhdanteista, vaan on osin myös rakenteellista.
Ainoa tapa saada talouttamme tällä valtuustokaudella parempaan kuosiin rajusti palveluista leikkaamatta on toteuttaa rakenteellisia muutoksia. Näitä ei oikein talousarviolla voi ohjata. Toisinaan jopa päin vastoin – talousarviossa säästöltä näyttävä sarake voi aiheuttaa käytännön tasolla jopa lisäkustannuksia. Näin on ilmeisesti esim. varhaiskasvatuksen laita: tiukka raami johtaa kalliisiin ratkaisuihin.
2 V 23.10.2013, Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013–2022 ja toiminta-alue 2014
Lausunnoilla tämä kävi kaupunginhallituksessa jo keväällä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 23.10.2013, Oulunkylän tontin 28026/2 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12201, Jokiniementie 11)
ok.
2 V 23.10.2013, Haagan tontin 29049/3 asemakaavan muuttaminen (nro 12184, Mäkipellontie 15)
ok. Pöydältä. Pyysin tämän viime viikolla pöydälle ja pyysin lisätietoja siitä että johtaako suunniteltujen rakennusten madaltaminen kerroksella siihen että niitä ei enää kannata toteuttaa. Saimme erittäin hyvän lisäselvityksen sähköpostitse, kiitos siitä.
Ratkaisua hiottiin yhdessä hakijan kanssa kaavatyön aikana niin, että kerroskorkeutta pudotettiin ja rakennusrunkoja levennettiin, mikä tarkoittaa kerrosalan vähennyksenä 4-kerroksiseen vaihtoehtoon verrattuna vain noin 300 k-m2. Tätä ei voi pitää kovin merkittävänä muihin arvioitaviin vaikutuksiin verrattuna. Matalammat rakennukset sopivat ympäristöön paremmin. Hakija piti kaavaehdotuksen ratkaisua taloudellisesti toteuttamiskelpoisena.
Talojen madaltuminen kaavavalmistelussa on kuitenkin laajempi ongelma, johon toivottavasti kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää huomiota – jos jokaista kaavaa madalletaan lähes säännönmukaisesti, seuraa siitä vuositasolla jo erittäin merkittävä vaikutus rakentamiseen Helsinkiin.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Tunturituuli Oy:n omistuksesta luopuminen
ok. Tunturituuli on Fortumin tytäryhtiö, josta Helsinki omistaa 3,5 %, jonka tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan omistajat saavat sähköä omistusosuuksiensa mukaisesti. Tunturituulen hallitus on valmistellut koko yhtiön myyntiä. Esitys on että myydään Helsingin omistamat 141 osaketta sillä edellytyksellä, että myös muut osakkeenomistajat myyvät.
Tunturituuli Oy:n tuottaman tuulisähkön määrä on Helsingin kaupungin/Helsingin Energian kannalta erittäin pieni, ja koska Helsingin Energia on ilmoittanut keskittyvänsä ja kasvattavansa tuulivoimakapasiteettia määrätietoisesti Oy Mankala Ab:n kautta Suomen Hyötytuuli Oy:n ja Suomen Merituuli Oy:n osakkaana, ei Helsingin Energian toiminnan kannalta ole tarpeen jatkaa Tunturituuli Oy:n omistusta, jos yhtiö saadaan vastuineen myytyä.
4 Valtuutettu Sara Paavolaisen toivomusponsi: Selvitys lapsiin kohdistuvan mielikuvamainonnan rajoittamisesta
5 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi: Selvitys alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi kaupungin julkisissa tiloissa
6 Valtuutettu Julia Virkkusen toivomusponsi: Lastensuojelulain hengen vastaisille mainoksille ei tule myydä mainostilaa
ok. Seuraavaksi kolme toivomuspontta Thomas Wallgrenin viime vuonna tekemään aloitteeseen.
Kaupunki noudattaa mainospaikkojen tarjonnassa ja niitä koskevissa sopimuksissa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä noudattaa omassa toiminnassaan eettisiä linjauksia, joiden voidaan katsoa olevan yleisesti hyväksyttyjä. Mikäli kaupunki soveltaisi lainsäädäntöä tiukempaa sääntelyä, edellyttäisi se kaupungilta myös ko. sääntelyn valvontaa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaksinkertaisen sääntelyn ja sen myötä kaupungin tehtävien lisääminen ei on perusteltua.
Kansallisen alkoholilainsäädännön mahdollisten muutosten ja tiukennusten myötä alkoholin mielikuvamainonta saattaa olennaisesti vähentyä tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa kaupungin tulisi aktiivisesti seurata lainsäädännön mahdollisia muutoksia ja toteuttaa tarvittavia muutoksia sen jälkeen.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Lausunnon antaminen ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kohtuuhintaisen valtion tukeman asuntotuotannon edellytysten parantamista koskevaksi lainsäädännöksi
ok. Lausunnossa keskitytään kommentoimaan erityisesti uutta 20 vuoden korkotukimallia ja yleishyödyllisyyssäännösten muuttamista.
On myös hyvä, että yleishyödyllisten vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden vuokrien ja vastikkeiden tasauksissa Helsinki muodostaa oman alueensa, jolloin helsinkiläisten asumiskustannuksiin ei sisällytetä muiden kuntien alueilla sijaitsevien asuntokohteiden kustannuksia.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että koko asuntorahoitusjärjestelmän toimivuus arvioidaan. Näiden nyt tehtävien uudistusten toteutumista tulisi systemaattisesti seurata ja arvioida niiden vaikutus sekä asuntotuotantoon että markkinoille tulevien uusien asuntojen vuokratasoon. Asuntomarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta tarvitaan läpinäkyvä ja helposti ennustettava rahoitusjärjestelmä sekä selkeä valtion tuki.
2 Kolmen Hitas-yhtiön hakemukset järjestelmästä irtautumiseksi, otto-oikeuden käyttäminen
Tämä on myös iso asia. Jää pöydälle. Taustalla kiinteistölautakunnan keväinen päätös ”tarkistaa Hitas-järjestelmän sovellutusohjetta”, jonka seurauksena nyt sitten käytännössä kaikki 30 vuotta vanhat Hitas-yhtiöt irtautuvat hintasäännöstelystä. Nyt sitten keskustellaan että yrittääkö kaupunki vielä jotenkin vaikuttaa jo tehtyyn päätökseen. Ja ylipäätään että pystyykö kaupunki vaikuttamaan.
Päätöksen tyylipisteet vähenevät vielä lisäksi siitä että kevään kokouksessa päätös tehtiin todella tilapäisen enemmistön turvin.
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 Suomenkielisen työväenopiston hallinto-osaston osastopäällikön viran väliaikainen hoito
ok.