Huomenna luvassa lyhyt kokous. Hyvä, sieltä ehtii sitten rientää Allotriaan erinomaista kansanmusiikkia kuulemaan. Koko lista liitteineen löytyy täältä. Kokouksen jälkeen ryhmät aloittavat budjettineuvotteluväännön.
3 Lainan myöntäminen Pallo-Pojat Juniorit ry:n perustettavalle yhtiölle
ok. Kaupunginhallituksessa 7.10..
Pallo-Pojat Juniorit ry on Helsingin piirin kolmanneksi suurin jalkapalloseura ja toimii kantakaupungin alueella keskittyen etenkin lasten ja nuorten toimintaan. Pelailivat aiemmin Jätkäsaaressa, mutta joutuivat sieltä siirtymään rakennustöiden vuoksi. Ovat perustamassa kentän Hernesaareen ja kaupunki tukee 500 000 euron hanketta myöntämällä 200 000 euron lainan.
4 Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013–2022 ja toiminta-alue 2014
Tämä oli kaupunginhallituksesta 14.10., josta suunnitelma eteni nuijan kopautuksella eteenpäin.
Sen jälkeen on valitettavasti tullut uutta tietoa Seurasaaren vesijohtoverkon tilasta. Sieltä on löydetty vesihometta ja sädesientä, ja vesijohtoverkko onkin nyt asetettu käyttökieltoon.
Seurasaaressa vierailee vuosittain 600 000 – 800 000 ihmistä, heidän joukossa kymmeniä tuhansia turisteja. He kaikki käyttävät vessoja ja kahviloita, joiden vesihuolto on nyt puutteellista. Seurasaaressa työskentelee ympärivuotisesti toistakymmentä henkilöä, jotka eivät saa puhdasta kraanavettä eivätkä voi peseytyä. Kirvesmiehet eivät pääse suihkuun. Kahviloiden vesi tuodaan säiliöillä.
Tämä ei voi olla kaupungin edun mukaista. Seurasaari on koko maamme historiaa kuvaava ainutlaatuinen ulkoilmamuseo, josta tulee pitää huolta ja puhdas vesi lienee aikalailla peruasioita.
Nyt tarkkaavainen lukija toki huomauttaa että Seurasaareen vesijohtoverkko ei ole HSY:n alainen, vaan Helsingin Rakennusviraston, jonka investointibudjetti ensi vuodeksi puolestaan on jo lyöty lukkoon. Mielestäni Seurasaaren vesijohtoverkon kannattaisi kuitenkin olla HSY:n hallinnossa ja kehittämissuunnitelmassa – muutkin virkistyssaaret ovat, miksei sitten Seurasaari, johon yhteyden toteuttaminen on jopa helpompaa?
Tutkin vielä huomenna voiko asialle tehdä jotain tässä yhteydessä, vai onko raha ”vaan löydettävä jostain” valmiiksi tiukan investointiraamin sisällä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
5 Taka-Töölön tontin 484/4 osan asemakaavan muuttaminen (nro 12193, Taivallahden kasarmin alueen itäosa)
ok. Kaupunginhallituksessa 7.10..
Tää on mahtava juttu. Hienoa että upeat funkkisrakennukset saadaan vihdoin käyttöön ja kuntoon.
Lisäksi alueelle rakennetaan uusi asuinrakennus ja suunnitelmakin on ollut valmiina jo vuodesta 2009 lähtien. Sen takana on kuulu arkkitehti Steven Holl, ja ainakaan tylsäksi ei tätä taloa voi moittia. Toivottavasti valmis rakennus on edes jotain suunnitelman näköistä…
Tästä asiasta minä olen Kokoomuksen Matti Niirasen kanssa samaa mieltä! :)
6 Oulunkylän tontin 28026/2 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12201, Jokiniementie 11)
ok. Kaupunginhallituksesta 14.10.. Todella pieni lisärakennuskaava. Välillä sitä miettii että onko nämä kaikki todellakin pakko käyttää valtuustossa tai edes kaupunginhallituksessa asti? Tässä ei kovin monesta neliömetristä ole kyse.
7 Haagan tontin 29049/3 asemakaavan muuttaminen (nro 12184, Mäkipellontie 15)
ok. Kaupunginhallituksesta 14.10..
Tiedustelin kaupunginhallitusvaiheessa onko kaava yhä taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaikka taloa prosessin aikana madallettiin. Sain tähän huoleeni myös vastauksen.
Ratkaisua hiottiin yhdessä hakijan kanssa kaavatyön aikana niin, että kerroskorkeutta pudotettiin ja rakennusrunkoja levennettiin, mikä tarkoittaa kerrosalan vähennyksenä 4-kerroksiseen vaihtoehtoon verrattuna vain noin 300 k-m2. Tätä ei voi pitää kovin merkittävänä muihin arvioitaviin vaikutuksiin verrattuna. Matalammat rakennukset sopivat ympäristöön paremmin. Hakija piti kaavaehdotuksen ratkaisua taloudellisesti toteuttamiskelpoisena.
Talojen madaltuminen kaavavalmistelussa on kuitenkin laajempi ongelma, johon toivottavasti kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää huomiota – jos jokaista kaavaa säännönmukaisesti madalletaan, seuraa siitä vuositasolla jo erittäin merkittävä vaikutus rakentamiseen Helsinkiin.
Tein kohdassa 4, HSY:n kehittämissuunnitelma, seuraavan ponnen:
”Hyväksyessään vesihuollon kehittämisssuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet siirtää Seurasaaren vesijohtoverkon ylläpitovastuu HSY:lle.”
Valtuusto hyväksyi ponnen 45:llä puoltavalla äänellä. Sali jakautui keskeltä aika selvästi kahtia.