Tänään kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee telakkarannan asemakaavaa. Kuten olen jo aiemmin todennut, kaavahan on upea ja suunnitellut uudisrakennukset näyttävät todella hienoilta. Tyylikästä uutta vanhan kantakaupungin kylkeen. Hyvä.
Nyt käsittelyssä olevassa kaavamuutoksessa on kuitenkin asia, joka hiertää: Elmun ns. konepajahallin tilanne.
Elmuhan on siis vuonna 1978 perustettu yhdistys, jonka tehtävä on ”musiikkikulttuurin ja nuorison hyvinvoinnin edistäminen”. Tätä tarkoitusta Elmu on sitten toteuttanut järjestämällä tapahtumia, mm. Kaivo- ja Alppipuiston kansanjuhlia. 1979 elmulaiset valtasivat Ruoholahdesta Lepakon, jossa Elmu toimikin aina vuoteen 1999, josta sitten toiminta siirtyi Nosturiin Telakkarantaan. Nyt tämän kaavan myötä sitten Nosturin paikalle haluttaisiin rakentaan vähintään 10-, toivottavasti ainakin 12 -kerroksinen asuintalo.
Aluetta gryndaava Skanska sopikin alunperin kaupungin kanssa luovan ratkaisun: Elmu luopuu Nosturista ja saavat tilalle läheisen ja alueeseen kuuluvan sekä suojellun Konepajahallin, jonka Skanska sitten maanvaihtosopimuksen kautta remontoi. Win-win-win. Kaikki voittavat, Helsinkiin tulee upea sali ja asuinalue! Tällä puheella kaava myös valtuustoryhmille myytiin.
No ei vaikuta menevän ihan kuten Strömsössä. Nyt kaavamerkintää ollaan muuttamassa ja konepajahallin alue haluttaisiin muuttaa merkinnästä ”Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas julkisten rakennusten korttelialue” (Y/s) merkintään ”Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas palvelu-, liike- ja toimitila rakennusten korttelialue (PK/s). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että Skanska voisi rakentaa tilaan Elmun salin sijaan varmasti kannattavamman konttorihotellin tai jotain muita liiketiloja.
Ongelman ydin on hankkeen hinta. Alkuperäinen arvio korjauskustannuksista on moninkertaistunut. Osasyy tähän on kuitenkin myös prosessi ja kiinteistöviraston toimintatapa. Elmunkin laskelmien mukaan 25 miljoonan hanke on kallis. Siksi Elmu on ehdottanut budjetin avaamista säästökohteiden löytämiseksi. Kiinteistövirasto ei ole kuitenkaan neuvotellut asiasta vaan ehdottanut Elmulle Suvilahdesta nykyisen Nosturin kokoisia tiloja, joiden vuokra olisi moninkertainen. Lisäksi Suvilahdessa on jo vastaavia toimijoita aivan riittämiin. Yhtälö ei toimi.
25m€ kokonaisuus pitää sisällään konepajahallin lisäksi myös kaksi muuta rakennusta. Varsinaisen Konepajan korjauskustannus olisi noin 19m€. Ja se tarkoittaa siis nykyisten suojelumääräysten mukaista korjausta lattiasta kattoon.
Tila on mahtava!
Olisi hyvä että tätä erinomaista hanketta ei nyt haudata. Tila ja paikka on upea! Konserttisali toisi myös koko alueelle elämää ja palveluita muulloinkin kuin toimistoaikaan. Eikä hanke nykyiselläänkään mitenkään täysin tappiollinen meille olisi. Elmun mukaan:
”Vuoden 2012 hankesuunnitelman pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan Elmu pystyy maksamaan kaupungille vuokrana 17,4 miljoonaa euroa 30 vuoden sopimuskauden aikana. Lisäksi Konepajan työntekijöiden kunnallisverotus, Elmu-konsernin ja alihankkijoiden maksamat yhteisöverot sekä matkailutuotot kartuttavat kaupungin kassaa 23,5 miljoonalla.
Konepaja tuo siis Helsingille sopimuskauden aikana yli 40 miljoonaa euroa, joten kaupunki saa sijoitukselleen tuottoa vähintään 15 miljoonaa euroa.Lisäksi kiinteistön ja tontin arvo nousevat.”
Tämän lisäksi tietenkin Helsingistä tulee hauskempi tapahtumakaupunki, joka on kirjattu strategiaankin tavoitteeksi.
Mitä sitten tulisi tehdä? Jos olisin diktaattori etenisin seuraavasti:
1. Säilyttäisin nykyisen kaavamerkinnän, jotta hanke pidetään suunnitelmissa.
2. Tutkitaan mahdollisuudet löysentää suojeluvaatimuksia siten että korjauskustannukset alenevat. Hyvä esimerkki ovat ikkunat, jotka nykyisellä suojelumerkinnällä on korjattava käsin ruutu kerrallaan. Turun Logomossa, joka on vastaava kohde, toteutettiin kunnostus huomattavasti kustannustehokkaammin siten että sisäpuolen ikkunat käännettiin ulospäin ja sisäpuolelle laitettiin koko ikkuna-aukon peittävä lasi, joka eristää myös ääntä ja lämpöä hyvin. Edullisempi ja parempi ratkaisu. Näyttää ulospäin täsmälleen samalta kuin alkuperäinen.
3. Avataan hankkeen budjetti siten että se voitaisiin pilkkoa. Halli saataisiin peruskäyttökuntoon kohtuullisen nopeastikin selvästi 19 miljoonaa pienemmällä summalla. Peruskuluja on mm. myrkkyjen poisto, joka maksaisi noin 3,3m€. Sitten pala ja kerros kerrallaan lisää.
4. Tutkitaan myös muut mahdolliset rahoittajat. Olen antanut kertoa itselleni että valtiokin voisi perusinvestointiin jollain summalla osallistua.
Kysyntää tilalle Helsingissä olisi. 1000-3000 hengen salia ei oikein löydy ja siihen rakoon suuri osa maailmaa kiertävistä artisteista kuitenkin loksahtaa. Elmun mukaan viikottain joutuu tarjoamaan ”eiootaa”. Maailmalta löytyy vastaavia vanhoja tiloja, jotka on remontoitu konserttikäytttöön. Toivottavasti Helsinkiinkin saataisiin tällainen.
Tän lisäksi pakko todeta ihan vaan fiiliksellä että tila on todella upea. Ja olisi todella todella todella sääli jos se vajoaisi vain toimistohotelliksi.
Lisäksi Helsingillä on mielestäni erikoissuhde Elmuun. Ensin vietiin Lepakko, nyt jyrätään Nosturi – ei me voida jättää Elmua tyhjän päälle. Kyse on myös kaupungin uskottavuudesta sopimuskumppanina.
Vaihtoehtona maalailemassasi mallissa, jossa tilaan tulisi toimistohotelli tms., työntekijät varmaan maksaisivat kunnallisveroa myös – ehkä jopa enemmän. Firmat ja niiden yhteistyökumppanit varmaan maksaisivat enemmän yhteisöveroa. Toimistohotelli myös elävöittäisi aluetta kivasti, kun toimistojen työntekijät kävisivät lounastamassa lähialueen ravintoloissa ja käyttäisivät ehkä muitakin palveluita.
Ei minulla mitään erityisempää ole sitäkään vastaan, että Elmu pysyisi näillä kulmilla, mutta ei tuo toimistohotellikaan nyt niin erityisen huonolta vaihtoehdolta kuulosta.
Tuossa toimistohotelli-vaihtoehdossa on vain se huono puoli, että sellaisia voi tehdä minne vain, mutta tuollaista 1000-3000 katsojaa vetävää keikkaipaikkaa ei voi rakentaa juuri minnekään.
Tuo hahmoteltu etenemisjärjestys kuulostaa hyvältä, toivottavasti onnistuu!
Niko: Telakkakadun toisella puolella on jo nyt tuhansia neliömetrejä valmista toimistoa tai toimistoksi helposti pintaremontoitavaa tilaa tyhjillään Merikorttelissa ja Mestaritalossa – lisäksi tuo Punavuoren alue on etäisyytensä (Asema-aukiolta pääsee yhtä nopeasti mm. Etelä-Haagaan ja Käpylään kuin Pursimiehenkadun loppupäähän) ja liikennerajoitteidensa vuoksi varsin ei-houkutteleva toimiston sijoituspaikkana ellei samalla rakenneta lisää pysäköintitiloja yritysten käyttöön.
Tunne kyllä kulmat (asun täällä). Kuten sanottua, ei minulla mitään Elmua vastaan ole, mutta onhan tuo aika kallista. Ehkä vähän liiankin kallista.
Mitä yhteyksiin Asema-aukiolle tulee, niin nehän paranevat sitten, kun kutonen vedetään Telakkakatua pitkin Hernesaareen, kuten suunnitelmat ovat. Vielä kun saisi jatkettua 1A:n samoja kiskoja pitkin Ruoholahteen, niin paranisivat poikittaisetkin yhteydet, mutta se on jo eri juttu sitten se.
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Miksi_Helsingin_seudulla_niin_moni_toimi(17032)
Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 950 000 m2 tyhjää toimistotilaa, josta Helsingissä 575 000 m2.
Josko joku etsisi noille tiloille ensin käyttäjän ja sitten tekisi lisää toimistoa.
Tuollaiselle n.3000 hengen esiintymistilalle on ollut huutava tarve jo 10 vuotta.
Laskelmasta puuttuvat saneerauksen tuomat verotulot ja mm. konsertteihin muualta saapuvien ihmisten Helsinkiin tuomasta rahasta verojen muodossa kaupungille saatava tulo.
Helsingissähän on huomattava määrä toimistotilaa tyhjillään, se on huono idea.
Joskus aikoja sitten puhuttiin, että siihen olisi ollut tulossa kauppakeskus. Ei hassumpi ajatus sekään, kun lähiseudulle on tulossa kovasti lisää asuntoja. Tämä kulma Helsingistä on ihan liikaa S-ryhmän piirittämä, joten olisi hyvä saada vähän kilpailua. Jo K-ryhmän isompi kauppa olisi plussaa (sic!), mutta miksei vaikka Lidl kävisi myös. Ja jotain pienempiä liikkeitä siihen viereen. Tulisi varmasti käytyä siellä useammin kuin konserteissa.
Voisitte siellä kulttuuripuolellakin joskus miettiä muitakin rahoituskeinoja jutuillenne kuin verovarojen vinkumisen.
Elmun toiminnasta 95% omarahoituksella, 5% julkisella tuella. Ja Elmun toimijoiden mukaan Konepajan kautta omarahoitusosuus itseasiassa tulisi kasvamaan. Että se siitä vinkumisesta. (Ja siis toteuttavat yhdistyksenä varmasti tuon 5%:n edestä yleishyödyllistä toimintaa.)
Päivittäistavarakauppa tuosta kiinteistöstä olisi kielletty myös ehdotetulla asemakaavamuutoksella.:
Eli kaupungilta tarvittaisiin rahoitusta tuohonkin hankkeeseen vain viiden prosentin edestä ja loput Elmu maksaisi itse? Ei se sitten niin huonolta diililtä kuulosta.
Päivittäistavarakaupan sijoittuminen on turhan rajoitettua. Pitää yllä S- ja K -duopolia, kun pihdataan kauppapaikkojen kanssa.
Vous publiez sans cesse des postes passionnants