Tämän viikon suurin asia on vuoden 2015 raami, mutta siitä ei väännetä peistä kokouksessa vaan erikseen ryhmien välisissä neuvotteluissa, jotka käydään mm. valtuuston kokouksen yhteydessä. Lisäksi listalla mm. lausunnot sote- ja kuntarakennelaista sekä maan hankintaa Östersundomista.
3 Opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan alaisen Stadin aikuisopiston liittyminen Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n varsinaiseksi yhteisöjäseneksi
ok. ”Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n tavoitteena on edistää jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.” Kuulostaa hyvältä. Jäsenmaksu on 1100 euroa, tulee helposti takaisin jos oppisopimuskoulutus etenee.
4 Vaalilautakuntien asettaminen ja jäsenten nimeäminen vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten
ok. Helsingissä on eurovaaleissa 163 vaalilautakuntaa.
5 Vaalivalmistelutoimikunnan esitys kaupungin roolin tehostamiseksi vaaleja järjestettäessä
ok. Pari viikkoa sitten palautettu esitys, josta on nyt sitten valitettavasti poistettu ajatus ”demokratiakylästä”. Julisterumbaan saadaan kuitenkin selvennys: julisteet toimittaa telineisiin jatkossa keskitetysti Stara. Käytännössä samanlainen malli kuin esim. Vantaalla.
6 Kaupunginhallituksen lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain muuttamisesta
Suurien kaupunkiseutujen kuntarakennetta koskeva lakiesitys on lausuntokierroksella. Helsingille lausuntopyyntöä ei ole erikseen lähetetty, mutta lausumme silti koska lain perustelut ovat samankaltaisia kuin Helsingin seutua varten erikseen sorvattavan metropolihallinnonkin.
Esittelijän mielestä lakimuutoksessa ehdotett, mahdollisuus myös ”pakkoliitoksiin” tulisi olla käytössä myös Helsingin seudulla sillä ”Helsingin seutua ja seudun kuntien asukkaita tulee lainsäädännössä kohdella samalla tavalla kuin muitakin suuria kaupunkiseutuja ja niiden asukkaita.”.
Vaikea tästä on eri mieltä olla. Kuntaliitos olisi varmasti selkein tapa toteuttaa pääkaupunkiseudun hallintojärjestelyt.
”Pakkoliitokset” kannattaa laittaa lainausmerkkeihin: niitä saisi toteuttaa vasta jos ”kansanäänestysalueen asukkaiden antamien äänten perusteella määräytyvä enemmistö” olisi niiden kannalla. Jepjep. Semmosta pakkoa meillä Suomessa.
7 Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2015-2017 laatimisohjeet
Kuten aamun Hesarikin jo tiesi kertoa, ”Kaupunginjohtaja piiskaa Helsingin poliitikkoja vyönkiristyksiin”.
Raami on, kuten ryhmäpuheessanikin ennakoin, tiukka. Pääsyy tähän ei ole kuitenkaan vain kaupunginjohtajan ruoska, vaan jo valtuustostrategiassa yhteisesti kaikkien ryhmien kanssa sovittu tuottavuustavoite:
Velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013–2016 ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla.
Korotusta ei ole kuitenkaan raamin pohjaan lisätty, vaan se annetaan meille poliitikoille raami- ja budjettineuvotteluihin.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Käpylän eräiden kortteleiden ja tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 12265, Kisakylän alue)
ok. Kisakylässä valmistellaan (yhä) kaavaa ja rakennuskiellolla varmistetaan suojeluarvojen säilyminen.
Prosessia on pakko sujuvoittaa ja nopeuttaa. Pari päivää sitten Hesari tiesi kertoa käärmetalon rapistuneen suojelua odotellessa ja kustannukset nousevat.
2 Määräalan ostaminen Östersundomista (Immersby, Bertas RN:o 2:99)
ok. Ostetaan maata Östersundomista kolmella miljoonalla.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Valtuutettu Ville Jalovaaran toivomusponsi sosiaali- ja terveysviraston aluetyöstä vuonna 2014
ok. Ville Jalovaaran ponsi:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään miten Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston aluetyö voidaan säilyttää vuonna 2014 nykyisellä tasolla (Ville Jalovaara)”.
Esittelijä viittaa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoon ja toteaa, että vuonna 2014 sosiaali- ja terveysviraston asukastalotoiminta jatkuu kuten tähänkin asti. Mahdolliset muutokset asukastalotoiminnassa toteutetaan aikaisintaan vuoden 2015 alusta lukien.
2 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
ok. Esittelijä ehdottaa että Helsinki lausuu kriittisesti sote-lain luonnoksesta. Muutamia poimintoja:
Terveydenhuollon hallintorakenne monimutkaistuu nykyisestään ja hallinnontasot lisääntyvät, kun perustason alue, sosiaali- ja terveysalue sekä erityisvastuualue vaativat kaikki oman valmistelu- ja päätöksentekokoneistonsa. Sekavuutta aiheuttaa näiden eri hallinnontasojen toimivaltasuhteet ja työnjako sekä näiden suhde kunnalliseen päätöksentekoon. Malli on hallinnollisesti monimutkainen, sekava ja juridisesti epäselvä.
…
Esityksen keskeinen heikkous on mahdollisuus perustason sosiaali- ja terveysalueen muodostamiseen. Tämä tekee hallintorakenteesta monimutkaisen ja sekavan, lisää hallinnon tasoja eikä edistä lain tavoitteena olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota vaan esimerkiksi Uudellamaalla pikemminkin heikentää sitä.
Me toivomme esitämme pientä lisäystä YTHS:n asemasta. Aidosti yksikanavaista rahoitusmallia odotellessa ”It ain’t broken, don’t fix it”.
Hei !
Raamista. Helsingillä pitäisi olla malttia myös vaurastua.
Tuotamme (tonttiosasto) jo vuonna 2015 yli 300 milj. euroa ulkoisia tuloja kaupungille maasta, jos meille annetaan siihen mahdollisuus. Kaikkia ei voida käsitellä käyttömenojen osalta samoilla periaatteilla. Jos me saamme vaikka 100 000 euroa lisää käyttömenoihin, voimme tuottaa ne monin kertaisesti takaisin. Tällä hetkellä olemme työpaineiden osalta aivan kestämättömässä tilanteeessa. Tarvitsemme lisää rahaa sekä henkilökunnan palkkoihin että konsulttiselvityksiin. Viime vuonna tuottavuutemme nousi noin 8 % !!! Ja suuri osuus tästä oli motivoitunut ja osaava henkilöstö.
En ole eri mieltä.
Aika kalliiksi tulee tämä kaupungin leviäminen, kun ensin maksetaan tonteista miljoonia, sitten rakennetaan infraa miljoonilla ja lopulta tehdään joku pikkulähiö, joka tuottaa rahat takaisin 300 vuoden kuluttua, jolloin paikalla on tosin enää varmaan joku radioaktiivinen torakka. Samalla moni puunhalaaja menettää puunsa. Jos asiaa katsoo talouden tai luonnon kannalta, niin hirveetä paskaa, kuten polvistani nuorempi sanoisi.
Samaan tulokseen voisi tulla myös tuosta investointikatosta, joka ei tunnista investoinnin luonnetta. Kun vielä tonteistakaan ei osata repiä rahaa kaupungille, niin olen yhä enemmän samaa mieltä polveni kanssa. Kyllä sitä ollaan huolissaan leikkauksista, mutta sitten raha ei kelpaa kun sitä saisi.
Varmaan tuttua settiä, mutta jos ei, niin alla olevassa on koottuna se, miksi Aallon perintö tulee kalliiksi:
http://thecostofsprawl.com/