Torstai-iltapäivänä YLE uutisoi Keminmaan myyvän konserttiflyygelinsä. Aloitteen tekijöinä Perussuomalaiset ja perusteluina ”säästöt”:
Soittimen myymisestä aloitteen tehneen perussuomalaisten valtuustoryhmän tietojen mukaan flyygelin ylläpidosta aiheutuu noin 200 euron vuotuiset vakuutuskustannukset ja ryhmä huomauttaa flyygelin vaativan myös vuosittaista viritystä.
Olin mykistynyt uutisesta. Perustelu vaikutti niin absurdilta ja epätodelliselta että koko asiaa oli vaikea uskoa todeksi. 200 euron säästöt! Suomalainen kunnallispolitiikka jaksaa yllättää!
Asiallinen konserttiflyygeli maksaa noin satatuhatta euroa. Muutama satanen tai tonni vuodessa on pieni raha siitä että arvosoitin pysyy kunnossa ja konserttien järjestäminen on ylipäätään mahdollista. Ja kun se on kerran hankittu, on pois myyminen vaan yksinkertaisesti vähän tyhmää.
Kuva: Wikimedia Commons, kuvaaja: Alan Levine, cc-lisenssi
Olin sen verran järkyttynyt että päätin soittaa suoraan sylttytehtaalle – Keminmaan sivistyslautakunnan jäsenille.
Ensimmäisenä sain luurin päähän sivistyslautakunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Arto Hakalan. Kysyin miksi ovat flyygelin myyntiä ehdottaneet ja Arto vastasi:
”Meidän mielestä se flyygeli ei siellä varastossa sivistä kettään.”
”Sen jälkeen kun Otto Vallenius -laulukurssien järjestäminen lopetettiin ei sille ole ennää ollut käyttöä kuin kerran tai kaksi vuodessa koulun juhlissa.”
”Siinä meijän aloitteessa oli että käytetään sivistystoimeen ne rahat jotka siitä saadaan.”
Sain yhteyden myös lautakunnan puheenjohtaja Jouni Hastiin. Hänellä tuntui olevan laajempaa ymmärrystä kulttuuripalveluista ja koko YLE:n uutinen flyygelin myynnistä joutui uuteen valoon.
Jounin mukaan tällä viikolla päätettiin vain laittaa flyygeli tarjolle, jotta nähdään paljonko siitä saataisiin. Ja päätökseen lisättiin ehdollinen lause: ”sivistyslautakunta pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä tarjous”. Eli lopullisesta myynnistä päätetään erikseen – eikä instrumenttia olla muutamalla eurolla myymässä, jos ylipäätään myydään. Jouni totesi vielä erikseen että ”ei tällä kunnan taloutta pelasteta”.
Mukavaa että tilanne ei ollut aivan niin pimeä kuin mitä uutisen lukemalla sai ymmärtää.
Puheluiden jälkeen jäin pureksimaan kuulemaani. Arton vastauksessa kun on vissi pointti. Ihan takuulla se flyygeli ei siellä varastossa sivistä ketään. Ja lisäsatsaus sivistykseen olisi varmasti hyvästä. Tästä päästäänkin todella mielenkiintoisen kysymyksen äärelle:
Miksi flyygeliä ei käytetä?
Perussyy löytyy suomalaisesta kulttuuripolitiikasta. Musiikin valtiollinen tukijärjestelmä on luotu ylläpitämään orkestereita. Orkestereita, jotka soittavat kiltisti kotisalissaan konsertteja samalla kokoonpanolla vuodesta ja kuukaudesta toiseen. Keminmaalla tämä valtion vahvasti tukema kulttuuri näkyy Länsi-Pohjan jousikvartetin muodossa, joka näköjään soittaa tänä syksynä kokonaiset kolme konserttia Keminmaalla. Flyygeliä ei jousikvartetti tarvitse.
Klassinen orkesterimusiikki voikin Suomessa hyvin. Yhteensä valtionosuusjärjestelmän 1037:sta henkilötyövuodesta 986 eli 95% on jyvitetty ns. ”klassista musiikkia” esittäville orkestereille.
Eikä tässä sinällään ole mitään pahaa tai väärin, kyllä laadukas klassinen musiikki tukensa ansaitsee. Keminmaan esimerkki kuitenkin nostaa kirkkaasti esiin sen mitä kaikkea jää tukematta – jo klassisen musiikin genressäkin.
Missä on kamarimusiikki? Miksi tuemme miljoonilla suurten kaupunkien sinfoniaorkestereita mutta kamarimusiikkiin Keminmaalla meillä ei ole edes tukijärjestelmää? Ja miksei Keminmaalla soi myös jazz, kansanmusiikki tai rytmimusiikki? Miksi nykyinen kulttuurin tukijärjestelmämme ylipäätään sulkee suuren osan maata tarjonnan ulkopuolelle?
Milla Viljamaa keskittyy, ranskalaiset ihmettelevät kuulemaansa.
Tarvittavat summat eivät ole kummoisia. Koulun konserttikeskus järjestää vuosittain noin 1200 konsertia suoran tuen ollessa 700 000 euron ja kokonaisliikevaihdon noin miljoonan luokkaa. Myös Jazz- ja kansanmusiikkiliiton kiertuetoiminta sekä ns. VAKA-hankkeen esittämät mallit toimivat. Ja löytyy VOS-laitoksen sisältäkin erilaisia toimintatapoja, jotka mahdollistaisivat nykyistä kattavamman ja monipuolisemman tarjonnan.
Muutaman miljoonan euron satsauksella, eli noin 10% orkestereiden tuesta, koko maan kulttuuritarjonta näyttäisi kovin erilaiselta. Ja tarkoitan koko maata. Jokaista yli 300 kuntaa. Jo muutaman kymmenen tuhannen euron tuella valtiolta ja kunnalta Keminmaassa voitaisiin järjestää kuukausittain korkeatasoisia konsertteja, joissa flyygeli saisi arvoistaan kyytiä ja kuntalaiset kulttuuria.
Flyygelin hankinta on vasta puolet kokonaisuudesta, tarvitaan myös soittajia. Keminmaa, teillä on autotallissanne iso Mersu tankki tyhjänä. Ilman bensaa siitä ei ole iloa kellekään. Ostetaan löpöä ja lähdetään kruisailemaan! Soittimet on tehty soitettaviksi.
Entä jos rahoituksen noston sijaan lakkautettaisiin osa orkestereista ja laitettaisiin loput kiertämään? Ei tarvitsisi työntää lisää rahaa, kun ei sitä ole, mutta saataisiin silti kulttuuria laajemmalle.
Osut Niko asian ytimeen.
Eihän Etelä-Suomessa se konserttitalolta poistuminen tule kuulonkaan. Rovaniemellä ja Kemi-Tornion alueella sen sijaan on kierretty vuosikaudet! Kuten myös ainakin Kotka-Kouvolassa.
Viime talvena Keminmaan valtuustossa meni läpi perussuomalaisten aloite, jolla kunta irtisanoutuu alueen ainoan ammattiorkesterin rahoituksesta. Länsi- pohjan jousikvartetti soittaa siis tänä syksynä viimeiset keikkansa Keminmaassa.
Kunnassa on kaksi konserttien järjestämiseen soveltuvaa paikkaa. Kirkko ja Kirkonmäen koulun juhlasali. Siis tämä josta flyygeliä ollaan nyt kaupittelemassa pois. Flyygelin myynnin jälkeen kuntaan on todella vaikeaa saada vierailevia esiintyjiä, konsertit karkaavat horisontin taakse Ouluun ja Rovaniemelle.
Konserttien lukumäärä ei pidä paikkaansa. Virallisten konserttien lisäksi kvartetti kiertää säännöllisesti soittamassa kouluissa, laitoksissa, vuodeosastoilla, toimintakeskuksissa jne. Siis siellä mistä ihmiset eivät itse pääse tai kykene lähtemään konsertteihin.
Eikö jousikvartetti tee tuolla alueella juuri sitä mistä täällä unelmoidaan, eli pitää konsertteja syrjäisestä kyläkoulusta kaupungin keskustaan, vie musiikin ihmisten luokse. Ja musiikin eri tyylisuuntia kaihtamatta.
Siis teki myös Keminmaalla, perussuomalaisten aloitteeseen asti.
Voisihan muusikot ja orkesterit laittaa kiertämään jatkuvasti, mutta näillä palkoilla sitä ei kovin moni valitettavasti tekisi. Ja monilla taitaa olla perheitäkin.. Ehkä itäeurooppalaiset lähtisivät.
Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla jokainen paikallinen muusikko tuo yleensä asuinpaikalleen paljon muutakin kuin pelkän virkansa työpanoksen, opetusta, innostusta, esikuvan. Nykypäivän sana tuntuu vain olevan Helsinki, lopulta muusikoita olisi vain Helsingissä, ja he tekisivät kiertueita ympäri Suomen. Onko sekään järkevää?
Sitä paitsi, kuinka moni jaksaisi lähteä katsomaan Kalpan kotipelejä jos ne järjestettäisiin ympäri Suomea? Uutuudenviehätys karisee nopeasti, ehkä joku Suomussalmella, joku Oulussa, joku Närpiössä. Mutta vain kuopiolaisille joukkue merkitsee paljon enemmän, se on se oma joukkue jonka kanssa kuljetaan tappiosta voittoon. Monille orkesteri tai tutut muusikot ovat samalla tavalla se kotijoukkue. Jota lähdetään aina seuraamaan kerrasta toiseen.
Siksi varsinkin pienemmillä paikkakunnilla saattaa käydä niin että joku suomalainenkaan maailmantähti saa hädin tuskin yleisöä yhtään (kokemusta on) kun taas sitä omaa orkesteria saattaa olla kuuntelemassa täysi sali.
Keminmaalle on luotu tällä hetkellä niin negatiivinen ilmapiiri muutamien valtuutettujen ja erään päällikön toimesta, että flyygelille käyttöä suunnittelevat tai haluavat ihmiset osaavat pitää suunsa kiinni. Se varmaan on ollut tarkoituskin. Ja eipä kyseisestä tilasta hallinnollisesti vastaava ihminenkään ole soittimen käyttämiseen juurikaan kannustavasti suhtautunut, vaikka soittimethan ovat soittamista varten eivät varastoa varten. Ja jos ei saa soittaa, minkäs teet.
PS. en ole Keminmaalta
Suomessa on jo koko kansan orkesteri RSO. Tai pitäisi olla, kun kaikki siitä joutuvat kerran pakolla maksamaan. RSO voisi hyvin lähteä kiertämään koko maata, kansa saisi yle-maksulle vastinetta! Jakautumalla kahdeksi pienemmäksi ehtisi vielä useampaan paikkaan.
Täällä pääkaupunkiseudulla tarjontaa on muutenkin riittämiin.
Kannatetaan!!
RSO tekee säännöllisesti Suomen kiertueita. Pohjois- ja itä -Suomessa on käyty ja joulukuussa on vuorossa Länsi-Suomi. Tietenkään n.sadan isolle orkesterille ei löydy monellakaan paikkakunnalla riittävän suurta salia missä soittaa, mutta jokainen kiertue sisältää neljä konserttia. Lisäksi jokainen suomalainen voi kuunnella kaikki RSOn konsertit radiosta, katsoa netistä tai osan näkee jopa ihan televisiosta. Ei voi syyttää etteikö YLE-verolle saisi vastinetta.
Kunnon konserttiflyygeli on monesti se kynnykysymys saada ylipäätään joku alan huippu paikkakunnalle esiintymään. Ihan millä vaan pystypianolla ei ole vetovoimaa lainkaan. Toisaalta hyvä soitin, jos sitä siis pääsee soittamaan, antaa jo oppilasvaiheen muusikoille vähän itsestäänkin. Ikäänkuin pienen vinkin siitä, mitä kaikkea orastava muusikonalku voisi saada aikaan, kunhan jaksaa satsata. Oikeassa paikassa oikein käytettynä tuollainen sadan tonnin soitin on painonsa arvoinen kultaa.
Hyvä ja asiallisin palaute kannanotto, jota asiassa on tullut!
Siitä kiitos!
Etupäässä muu palaute on liittynyt aloitteentekijöiden mielenterveyden arviointiin, julkiseen solvaukseen ja herjaukseen ym.
Näitä palauttteita löytyy Pohjolan Sanomien asiaa koskevan uutisoinnin yhteydessä käytävästä keskustelusta ym.
Ongelmana kaikkeen on raha ja erityisesti sen loppuminen!
Aiemmilla valtuustokausilla rahaa on ilmeisesti ollut ja sitä on myös käytetty ilman minkäänlaista tarkoituksenmukaisuus harkintaa?
Keminmaa on osakas 25 % osuudella naapurikunnan jäähallissa, jonka toimintaa on myös tuettu vuosittain merkittävin konserniavustuksin, vaikka keminmaalaisilla koululaisilla ei ole ollut mashdollisuutta edes käyttää jäähallia, koska rahaa liikuntatuntien kuljetuksiin ei ole ollut.
Keminmaa on kokoonsa nähden ollut myös merkittävä nuoriso-, urheilu- ja muiden harrastusjärjestöjen tukija, siitä huolimatta, että kuinkan paljon keminmaalaisia harrastajia noiden järjestöjen toiminnassa on ollut.
Otto Vallenius lauluviikkoista oli muodostunut maksuautomaatti, jonka kunnalle osoittama laskutus ei ollut kenenkään hallinnassa.
Länsi-Pohjan Jousikvartetin toimintaa tuettiin 8.9.1993 solmitun Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien välisen sopimuksen Länsi-Pohjan jousikvartetin hallinnosta ja maksuosuuksista , kunnes se lopetettiin. Vieläkään ei ole saatu tietoja naapurikunnassa toimivan Länsi-Pohjan musiikkiopistossa opiskelevista keminmaalaisista?
Se tietysti hämmentää, jos raha kelpaa, mutta sillä rahalla tuotetuista palveluista ei ole oikeutta saada tietoa?
Samaan aikaan joudutaan keskustelemaan ala-koulun lakkauttamisesta, ryhmäkokojen suurentamisesta yli 25 oppilaan ja kaikista muista perusopetuksen liittyvistä säästötoimista, jotka merkittävisti heikentävät kaikkien ala-koulujen (5) 609 oppilaan oppimisen edellytyksiä.
Sosiaali ja terveyspuolella on piakkoin keskusteltava mm. vanhusten hoidon sijaan vanhusten säilyttämisestä.
Kuntapäättäjänä ei näin ollen ensimmäisenä tule mieleen Panem et Circensis!
Kuntatalouden reaaliteetit lähtevät kuitenkin tästä:
”KEMINMAAN KUNNAN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015 – 2017
Keminmaan kunnan talous on heikentynyt voimakkaasti vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2011 kunnan vuosikate oli vielä 1,3 milj. euroa (161,8 €/as) positiivinen ja tilikaudentulos vain niukasti negatiivinen -35.000 euroa. Kunnan taloustilanne heikkeni tasaisesti vuosina 2012 ja 2013 siten, että vuosikate oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 0,6 milj. euroa (78,5 €/as) negatiivinen. Vuoden 2013 tilinpää-töksen alijäämäksi muodostui 2,4 milj. euroa. Kunnan aiemmista ylijäämäisistä tilinpäätöksistä johtuen, kunnan taseen ylijäämä oli vuoden 2013 tilinpäätökses-sä vielä 3,5 milj. euroa.
Keskeinen syy kunnan talouden heikkenemiseen on ollut käyttötalouden menojen voimakas kasvu. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä toimintakate oli 38,9 milj. euroa, kun se vuoden 2013 tilinpäätöksessä oli 48,3 milj. euroa. Toimintakate kasvoi siis tuona aikana 9,4 milj. euroa eli 24,1 %.
Käyttömenojen kasvu johtuu kunnan oman ja ostopalveluina tuotettujen palvelujen voimakkaasta kasvusta. Kunnan henkilöstömenot kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen 2013 mennessä 3,1 milj. euroa eli 14,0 %. Kunnan ostopalvelumenot kasvoivat samana aikana 6,0 milj. euroa eli 34,5 %. Merkittävin kasvusykäys ostopalvelumenoissa oli sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluissa, jotka kasvoivat vuosien 2010 – 2013 aikana 20,3 milj. eurosta 28,8 milj. euroon eli kasvua oli 8,5 milj. euroa (41,8 %). Merkittävä osuus sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvussa vuosina 2010 – 2013 oli erikoissairaanhoidon menojen kasvu 3,3 milj. euroa sekä muiden sosiaali- ja terveyden huollon lakisääteisten asiakaspalvelujen ostomenojen kasvu 4,6 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostot kohdistuvat lähinnä lastensuojelun, päihdehuollon sekä vanhus- ja vammaishuollon palvelujen hankintaan.
Kunnan verorahoituksen kasvulla ei ole kyetty rahoittamaan voimakasta käyttö-talouden kasvua. Kunnan verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) kasvoivat vuosien 2010 – 2013 aikana 43,2 milj. eurosta 47,6 milj. euroon. Verorahoitus kasvoi tuona aikana 4,4 milj. euroa eli 10,1 %. Verorahoituksen kasvu tuona aikana oli siis 5,0 milj. euroa pienempi kuin toimintakatteen kasvu.
Keminmaan kunnan vuoden 2013 lopulla hyväksymässä kuntastrategiassa vuosille 2014 – 2018 yhdeksi tavoitteeksi on asetettu kunnan talouskehityksen oikaisu siten, että talous on ylijäämäinen viimeistään vuonna 2018. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on Keminmaan kunnanhallitus käynnistänyt talouden tasapainotyön, jonka valmistelusta vastaavat kunnanhallituksen asettamat neljä työryhmää ja ohjausryhmä. Työryhmien alkuvuoden 2014 aikana laatimat toimenpide-esitykset sisältyvät talouden sopeuttamisohjelman toimenpidesuunnitelmaan vuosille 2015 – 2017.”
Rahasummia vältin, asiakirjalainausta lukuunottamatta, tähän laittamasta, kun nuo mittasuhteet Helsingin kaupungin (620 982 asukasta) ja Keminmaan kunnan
(8 528 asukkasta) välillä kaikessa ovat niin ilmeiset!
Poliittiseen päätöksentekoon liittyy kunnissa nuo kuntalain 32 ja 65 §:ien asettamat velvoitteet, joita jokaisen on parhaan kykynsä mukaan yritettävä täyttää.
Mielestäni jäähallin osalta perustelusi ontuvat pahasti. Asian perusteleminen koulutoimen tarpeilla osoittaa, että et ole perillä / kiinnostunut siitä kuinka paljon keminmaalaiset lapset ja nuoret käyttävät Perämeren jäähallin palveluja.
Esimerkiksi 04-syntyneiden joukkueessa on 8 (50% koko joukkueesta) keminmaalaista junioria jotka käyttävät hallia vuodessa n. 800 tuntia. Näillä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lajiaan kotikunnassaan.
Liedakkalan kouluasiassa puhuit kovasti lasten tasavertaisesta kohtelusta. Kuitenkin Jäähalliasiassa mielestäsi on täysin oikein, että tanssijat, jalkapalloilijat, hiihtäjät, yms. nauttivat ilmaisista liikunta-/ vapaa-aikapalveluista, kunnan heidän seuroille osoittamien avustusten lisäksi. Missään nimessä en ole näitä palveluita ja avustuksia vastaan, mutta mielestäni olisi vähintäänkin tarkoituksenmukaista avustaa myös niitä joille kotikunta ei voi liikuntapalveluita tarjota.
Talousalueemme on etäisyyksiltään erittäin tiivis ja jotenkin tuntuisi järkevältä, että esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripaikkojen kustannuksiin osallistuttaisiin kuntarajoista huolimatta, varsinkin lasten ja nuorten kannalta tämä olisi erityisen tärkeää. On ymmärrettävää, että taloudellisesti vaikeina aikoina priorisoidaan m ja leikataan menoja. Jotenkin vain tuntuu, että rahojen leikkaaminen nuorten ja lasten harrastustoiminnasta ei pitkällä tähtäimellä ole kovin järkevää / tarkoituksenmukaista.
Eipä hän taida vastata tähän kysymykseen, ei harrastajamäärällä ole väliä. Tuntuu olevan vain tuo jalkapallo hiihdon lisäksi perussuomalaisten mieleen. Mitäpä muuta armeijassa on aikanaan harrastettu. Onko muuten Keminmaalaisia kaikissa joukkueissa puolet, voisi olla peruste pyytää lisää tukea kunnalta!
Vuosikaudet tällä seudulla on yhdessä luotu parempia mahdollisuuksia harrastaa ja viihtyä, niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla, käyttäjien kotikuntia kyselemättä. Jonain vuonna Keminmaa on ehkä saanut suhteessa enemmän kuin tukenut, toisena vuonna taas mennyt toisinpäin. Mutta kokonaisuutena yhdessä kuitenkin on saatu enemmän, ja tukeminen suurin piirtein asukaslukujen mukaan on täysin perusteltuja ja jopa hyvin lähellä totuutta.
Minkä hintaiseksi tulee valtuusto aloite?Paljonko me kuntalaiset aloitteesta maksamme? Tehdäänkö niitä vain nimen pitämiseksi esillä vai oikeista asioista ?Tuleeko kalliiksi?3000/Aloite?
Helsingissä laskettiin joku vuosi sitten että kustannus jokaista valtuustoaloitetta kohden on useampi tuhatta euroa. Keminmaalla luultavasti vähemmän. Mutta ilmaista ei tälläkään se ole.
Typeryys se tulee kunnalle kaikkein kalleimmaksi, niin Keminmaalla kuin esim. Kittilässäkin. Siellä tosin ei puhuta enää muutamista tuhansista, summat nousevat vielä pilviin vuosien kuluessa. Ainoat kiistan voittajat ovat asianajajat.
Keminmaan sivistystoimenjohtaja on ajanut jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti alas Keminmaan kulttuuritointa, koska se on yksi hänen työsaroistaan ja työtehtävistään ja näin hän saa yhden toiminnon vähemmäksi vastuultaan.
On kuultu hänen sanovan myös Otto Vallenius – laulukurssia elitistiseksi ja kalliiksi puuhasteluksi ja tilalle voitaisiin järjestää vaikka kansan syvien rivien suursuosikkia Jaakko Teppoa, joka kuulemma keräisi salit täyteen. Ja JT:han ei tunnetusti flyygeliä tarvitse,
Määrärahoihin on jäetty kaikki ”pakolliset” joulunavajais-, Itsenäisyyspäivän ja Veteraanipäivän määrärahat. Kaikki muu ns. kulttuuritoiminta on ajettu alas.
Viisailla päätöksillä flyygelissä sijoitetut varat eivät ainakaan hupene, jos hinta nyt ei nousisikaan.
Ja kyllä sitä soitinta on käytetty muissakin juhlissa ja konserteissa kuin OV-viikolla. Kyllä se flyygeli keskimäärin kerran kuussa sieltä ”tallistaan” ulos ajetaan ja päräytetään käyntiin.
Ja tosiaan, voidaan ajatella, että Keminmaa on aikoinaan saanut sadan tonnin soittimen 30 000 eurolla. Tuskin sitä kannattaa ainakaan halvemmalla myydä.
Kun arvostelee Keminmaan sivistystointa, on tietysti muistettava, että Keminmaassa ei ole yhtään päätoimista kulttuurityöntekijää.
Sivistystoimistossa on vain sivistystoimenjohtaja ja toimistosihteeri, joiden työaika on jo tehokkaasti käytössä muissa kuin kulttuurin tehtävissä.
Keminmaassa on muodostunut erikoinen hallintokulttuuri, jonka toistaiseksi surullisin ilmentymä olivat nuo Otto Vallenius laulukurssit.
Niistä vastuussa ollut henkilö kun ei ilmeisesti ollut kuitenkaan kunnan virkamies eikä piikillä ollut mitään kattoa?
Sen olen näistä väännöistä oppinut, että joidenkin henkilöiden mielestä kulttuuri ja sen tukeminen ovat kaikkien talouden tasapainottamistoimien (säästöjen) yläpuolella.
Minun mielestäni mikään kunnan tuottama palvelu ei ole säästöjen yläpuolella!
Pakollisista lakisääteisistä palveluista kuten sosiaali- ja terveys sekä koulutus on vaikea saada tarvittavia säästöjä aikaiseksi, jolloin säästöjen luonnollinen kohde ovat harkinnanvaraiset menot, joista yksi on kulttuuri.
Arvokkaan konserttiflyygelin hinnalla kun palkkaa yhden opettajan vuodeksi!
Ja mie kun olen luullut että peruskouluopettajan palkka on huomattavasti enemmän kuin 1700e/kk. Enempää ei flyygelistä jää palkanmaksuun, edellyttäen tietysti että flyygelistä saadaan edes ostohinta takaisin.
Tämän edellisen herran tarkoitus ei ole suinkaan herättää keskustelua. Ei poliisikaan keskustele, hän määrää mitä muut saavat puhua, ja usein täysin mielivaltaisesti. Keskustelun sijaan hän haluaa lopettaa kaikki kunnan kulttuuritoiminnat täysin, se tehtävä onkin jo lähes suoritettu. Sen jälkeen vielä myydään flyygeli, ettei mitään tapahdu jatkossakaan. Olisi vaan kiva tietää todellinen syy näin suurelle taistelulle kaikkea kulttuuria ja erityisesti musiikkia vastaan. Niin musiikin kuuntelijoita, siitä nauttivia, musiikin tekijöitä ja myös harrastajia vastaan. Rahasta ei ole kyse.
Asia on sama kuin kunnan urheilukenttä jätettäisiin säästöjen takia hoitamatta ja vuoden päästä vielä kynnettäisiin, ettei varmasti tarvitse jatkossakaan hoitaa ja kukaan ei pääsisi pelaamaan.
Keminmaan kunnan talous ei kaadu alle prosentin kulttuurimenoihin. Kuntalaiset kun kuitenkin käyttävät niitä palveluja paljon, jos ei oman kunnan puolella niin Torniossa ja Kemissä. Puolet Keminmaan työvoimasta käy töissä Torniossa ja Kemissä, kumma kun ei verotulot riitä. Keminmaan vetovoima onkin tähän asti perustunut halvempiin veroihin ja naapurikaupungeista haettuihin palveluihin, ehkä se tie on lopussa.
Eikö flyygeliä käytetty viimeksi pari viikkoa sitten humppakonsertissa? Ja syksyllä julkistettiin Keminmaa-kappale, jonka video on vieläkin katsottavissa. Todellista käyttöä on enemmän kuin pelkät koulun juhlat!
Sitä ei vaan kaikki halua myöntää!!
Ja vuoden jälkeen säästöt on syöty. Ja opettajakin työtön? Kuin se kuuluisa housuun pissiminen olisi tämä flyygelinmyynti…Palkattaisiko sillä rahalla opettaja Liedakkalaan? :D Liedakkalan kevään kuluihin flyygelin myynnistä saataisiin alle puolet. sillä edellytyksellä, että flyygelistä saataisiin edes sama kun ostohinta on.
Luulen, että kulttuuripiireissä kieltäydytään ostamasta nimenomaan Keminmaan flyygeliä, joten sen myynnistä ei sinänsä niin suurta pelkoa ole.
ps. Sivistystoimenjohtajan toimenkuvaan kuuluu kulttuuri, joten hän on KULTTUURItyöntekijä, kun varsinainen kulttuurisihteeri sai kenkää jo edellisissä tasapainottamistoimenpiteissä. Se, ettei olisi edes työntekijää, ei silti välttämättä tarkoita, että kunnasta pitää haudata kokonainen työsarka. Kuntalaisille vielä jopa olennaisen tärkeä. Ja nyt se työntekijä kuitenkin on, vaikkakin vastahankainen asian suhteen.
Ja sivistystoimeen kuuluu käsittääkseni nykyään 1.5 toimistosihteeriä ellen aivan väärin kokouspöytäkirjoja ole lukenut.
Juupas…Eipäs
Kunnan rahat on loppu!
Keminmaan kunnan kaikkien päättäjien olisi se ymmärrettävä!
Säästöistä rakentavasta keskusteleminen ei vain riitä!
Pitäisi kyetä tekemään konkreettisia päätöksiä,
siihen ei toistaiseksi ole löytynyt rohkeutta!
Keminmaan tilanne kuvaa hyvin Suomen tilannetta,
jotain pitäisi tehdä, mutta rohkeutta siihen ei löydy!
Uskon, että ennenkuin Suomi ja Keminmaa tästä selviävät,
joudutaan tekemään vielä paljon kipeämpiä päätöksiä, pakon edessä.
Jos ei ole omaa kulttuurityöntekijää, eikö sitä suuremmalla syyllä kannattaisi pitää kiinni monikunnallisista yhteistyömuodoista, kun rahat menevät hallintohenkilökunnan sijaan aitoon työhön!!!
Ellei se tavoite sitten todella ole kaiken kulttuuritoiminnan hävittäminen.
Moni kulttuurin puolustaja haluaa näköjään nautintonsa muiden maksamana?
Halu käydä kuntalaisten kukkarolla on sama, omasta varallisuusasemasta riippumatta.
Pitäisikö kunnan varojen ehtyessä pohtia lippujen hintojen nostamista ja kulttuuripalvelujen tarjonnan keskittämistä, ainakin harvaan asutuilla alueilla, isompiin keskuksiin?
Erityinen piirre tässä keskustelussa on ollut se, että muutaman keminmaalaisen kulttuurifanaatikon lisäksi keskustelua keminmaalaisten verorahojen käyttämisestä käyvät erityisen aktiivisesti naapurikunnan edustajat.
Saadun tiedon mukaan heillä kuitenkin uskoisin olevan taloudellisia huolia ihan omasta takaa?
En todellakaan kannata minkään kunnallisen palvelun ylläpitämistä velkarahoituksella, se on kuin varastaisi tulevilta sukupolvilta?
Velkarahoitusta siedän investoinneissa, mutta tässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa, niidenkin suhteen tulisi olla erityisen pidyttyväinen, me kun emme juuri nyt tiedä, että mikä on julkisten tilojen tarve,
ennenkuin sote-uudistus, kuntajakouudistus ja 2. asteen koulu-uudistus ovat ratkaistu.
E-J:lle ja muille nimeltä mainitsemattomille terveisiä,!
Kannattaisi välttää keskustelun henkilöimistä, se kun syö omaa uskottavuutta!
Lääkäritkään eivät tiettävästi tee mielenterveysdiagnooseja pelkästään asiakirjojen ja mielipiteiden perusteella!
Hyvä Jyrki Savikuja, viittaat edellisessä minuun. En ole ottanut tähän käytävään keskusteluun toistaiseksi yhdelläkään rivillä kantaa. Ainoa lausuntoni asiasta on Pohjolan Sanomien toimituksen pyytämä. Mutta annas olla, saatan vielä avata sanallisen arkkuni tässä aiheuttamassasi farssissa. Ps. kirjoitan aina omalla nimelläni.
Hyvä Jyrki!
Mm. Kelan lääkärit juuri tekevät diagnoosinsa pelkkien papereiden ja lausuntojen perusteella näkemättä potilasta.
Mitä tulee kulttuuriin ja siihen satsattavaan rahoitukseen, on nimenomaan tutkittu, että kulttuuriin laitettu euro säästää muualta mm.mielenterveys- ja terveys- sekä sosiaalipalveluista useamman euron. Tämä olisi vain saatava taotuksi myös kovapäisimpien poliitikkojen päihin.
Perussuomalaiset ainakin Keminmaassa ajavat siis luokkayhteiskuntaa sekä palvelujen keskittämistä suurempiin keskuksiin, esim Ouluun. Oman kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja lähipalveluiden sijaan.
Se on aivan jotain muuta kun puolueen vaaliohjelmassa kerrottiin. Huijauksen maku, niin kuin tovereiden pakonomaisessa yrityksessä saada kohu aikaan Kemissä.
Liberalismin tavoitteita perussuomalaiset noudattavat Keminmaalla tosin hieman valikoiden, heidän käyttämänsä palvelut kyllä kuuluu toisten maksaa. Itsekkyyden periaatteiden mukaan.
PS. Ei kannata syyttää ilman perusteita, minua et tiedä ainakaan edes nimeltä. Keminmaalla on paljon kulttuurin ja yhteisen hyvän ystäviä. Jotka eivät pidä itsestään ja tekemisistään meteliä.
Moni on unohtanut kokonaan ratkaisevia tosiasioita!
Kuntavaaleissa 2012 valitussa uudessa Keminmaan valtuustossa ovat voimasuhteet tällä hetkellä seuraavat:
Suomen Keskusta 17 – 43,2 % – ääniä 1878
Keminmaalaisten Parhaaksi 7 – 21,5 % – ääniä 932
Vasemmistoliitto 5 – 15,9 % – ääniä 691
Perussuomalaiset 3 – 8,1 % – ääniä 354
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 – 5,9 % – ääniä 255
Itsenäisyyspuolue 1 (siirtyi KemPar ryhmästä)
Kansallinen Kokoomus (1, joka paikkakunnalta poismuuton vuoksi siirtyi vaaliliiton vuoksi Suoken Keskustalle) – 3,9 % – ääniä 170
Kahtena edellisenä vaalikautena Suomen Keskustalla ja Kansallisella Kokoomuksella oli yksinkertainen enemmistö.
Niinpä Perussuomalaiset eivät ole voineet aiheuttaa Keminmaan kunnan nykyistä talousahdinkoa, koska ensimmäinen talousarvio, josta he ovat olleet päättämässä on syksyllä 2013 päätetty tämän kuluvan vuoden 2014 talousarvio.
Syntipukkia kunnan talousahdinkoon pitäisi siis alkaa etsimään muualta?
Näinhän se päätöksenteko asiassa on edennyt!
Keminmaan kunnanhallituksen 10 jäsenistä 1 on perussuomalainen.
HAL: 646 /2014
457 § VALTUUSTOALOITE NRO 19/2014 KEMINMAAN KUNNAN TARPEETTOMAKSI KÄYNEEN FLYYGELIN MYYMINEN / PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ
KV § 91/02.10.2014
Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen:
Saadun tiedon mukaan Keminmaan kulttuurilautakunta on 24.2.2005 § 9 päättänyt hankkia kunnalle flyygelin.
Vaasan Violin Shop Oy:ltä on hankittu 30.000 € hintaan (ALV 0%) saksalainen Grotrian Steinweg konserttiflyygeli, koko 275 cm, jossa on norsunluu / ebenholz koskettimisto.
Hintaan on sisältynyt flyygelinpenkki ja flyygelin peitto. Flyygeli on saadun tiedon mukaan käytetty, mutta teknisesti uutta vastaavassa kunnossa. Saadun tiedon mukaan flyygelistä aiheutuu noin 200 € vuotuiset vakuutuskustannukset ja flyygeli olisi myös vuosittain viritettävä.
Otto Vallenius lauluviikkojen siirryttyä Kemiin on flyygeli käynyt tarpeettomaksi, eikä sillä tiettävästi ole enää muuta käyttöä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että flyygeli myydään ja siitä kertyneet varat käytetään sivistystoimessa.
Valtuuston päätös:
Aloite lähetetään kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
– – – – –
KH § 457/14.10.2014
Kunnanjohtajan esitys:
Kunnanhallitus siirtää asian sivistyslautakunnan ratkaistavaksi.
Kunnanhallituksen päätös:
Esitys hyväksyttiin.
* * *
Keminmaan sivistyslautakunnan 13 jäsenestä 1 on perussuomalainen.
SIV § 202/19.11.2014
Keminmaan kunnan taloussäännön (KV 22.5.2014 § 37) kohdan 6.5. mukaan käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan kunnanhallitus. Irtaimen omaisuuden myynnissä kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille tai viranhaltijoille. Kunnanhallitus on kokouksessaan 14.10.2014 § 457 siirtänyt konserttiflyygelin myymisestä päättämisen sivistyslautakunnan ratkaistavaksi.
Konserttiflyygelin käyttö on käynyt yhä vähäisemmäksi. Kirkonmäen koulun rehtorin mukaan flyygeliä käytetään koulujuhlissa kerrasta kahteen kertaan vuodessa.
Kulttuuripalvelujen talousraami on pienentynyt aiemmista vuosista, ja tuleva talouskehitys osoittaa, että kulttuuripalveluihin ei voitane osoittaa tulevinakaan vuosina määrärahaa, jolla voitaisiin ostaa korkeatasoisia konserttitapahtumia, joissa flyygeli on olennainen osa konserttia.
Otto Vallenius –taidetapahtuman yhteydessä on järjestetty laulukurssille osallistuvien konsertteja, joita on säestetty flyygelillä. Kun Kivalo- opisto ryhtyi kuluvanan vuonna järjestämään ko. kurssin yhteistyössä Otto Vallenius – oopperayhdistys ry:n kanssa, myös laulukurssilaisten konsertit jakaantuivat Kemissä ja Keminmaassa Pohjanrannassa pidettäviksi. Kunnan omistamissa tiloissa ei konsertteja ollut, eikä näin ollen myöskään flyygeli ollut käytössä.
Flyygeli on vakuutettu ja vuosittainen vakuutusmaksu on noin 200 euroa. Lisäksi flyygeli viritetään vähintään kerran vuodessa, jonka kustannus on noin 500 euroa. Teknisen toimen henkilöstö pitää flyygelin pinnat puhtaina ja kosteina. Flyygeliä varten on rakennettu varastotila Kirkonmäen koulun ala-aulaan.
Arvokas flyygeli ei ole sille tarkoitetussa käytössä alkuperäisen ajatuksen mukaista määrää, koska konsertteja ei ole ostettu, eikä kyetä lähivuosina ostamaankaan, eikä omaa konserttiosaamista ole. Kallisarvoista soitinta ei ole vuokrattu tai lainattu muualle.
Sivistyspalvelujen vuoden 2015 talousarvioesityksen ja suunnitteluvuosien talousarvioraamin toteuttaminen on erittäin vaikeaa. Sivistyspalveluiden päävastuualueella ei tuloja ole mahdollista lisätä, sillä palvelutuotanto on kuntalaisille pääosin maksutonta ja käyttö- yms. maksut pienestä osasta palveluja eivät ole sellaisia, joilla tuloja voidaan kerätä, vaan niillä katetaan osa palkkakuluista tai perittävät maksut määräytyvät lainsäädännöstä.
Suunnittelukauden raamin toteuttamiseksi sivistyspalveluissa tarvitaan kaikki tulot, jotka voidaan saada mm. myymällä käyttämätöntä tai vain vähän käytössä olevaa käyttöomaisuutta, jolla on myyntiarvo.
Soitinten arvo ei näytä nopeasti laskevan, ja siten voidaan olettaa flyygelistä saatavan kohtuullinen myyntihinta.
Sivistystoimenjohtajan esitys:
Sivistyslautakunta päättää myydä kulttuuripalvelujen tulosalueelta Grotrian Steinweg konserttiflyygelin siihen kuuluvine tarvikkeineen.
Sivistyslautakunnan päätös:
Sivistyslautakunta päätti asettaa konserttiflyygelin myyntiin tarjousten perusteella ja pidättää itsellään oikeuden hyväksyä ja hylätä tarjoukset.
Helka Laiti-Perttula jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Taito puhua asioiden vierestä on ihailtavaa. Kuten myös taito olla vastaamatta kysymyksiin.
Ajaako perussuomalaiset luokkayhteiskuntaa, se maksaa joka käyttää? (Heidän käyttämiään palveluja lukuun ottamatta)
Onko tarkoitus lähipalveluiden sijaan palvelujen keskittämiseen, esim Ouluun?
Onko tarkoitus ajaa nuoret kadulle eri harrastuksia arvottamalla? (Esim jääkiekko vs jalkapallo)Ja sitten palkata kunnalle työntekijöitä jotta nuoret saadaan pois kadulta!!
Onko tavoite hävittää kaikki kulttuuritoiminta, kuten täällä on jo aiemmin kysytty?
Kyllä jalkapallokentän tarve vähenee nopeasti, kun sitä ei enää ole.
Kuntatalous ja johtaminen murroksesa – aluetilaisuuden tänään ke 26.11.2014 Oulussa toistaiseksi tärkein lainattu lause:
”Ylellisyyspalveluihin on vain hyvin harvoilla varaa – ja niistäkin pitäisi periä maksu”.
Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä
Tämä tarkoittaa mm. Pieniä kyläkouluja ja kulttuuria.
https://www.kuntarakenne.fi/kao-wiki/fi/kuntalain-aluetilaisuudet/oulun-aluetilaisuus
YLE Uutiset 22.11.2014: ”Oppositiopuolue keskusta lähtee kohti kevään eduskuntavaaleja teemalla ”Suomi kuntoon”. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä muistutti tänään puoluevaltuuston kokouksessa Porissa, että edessä on vaikeat talkoot.
Sipilän mukaan menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole.
– Sellaisia odotuksia ei saa olla kenelläkään, Sipilä sanoi.”
Kaikki lähtee tosiasioiden tunnustamisesta!
Silloin kun tulee ristiriita jonkun puolueohjelman ja kuntalain välillä.
Pyrin toteuttamaan kuntalain velvoitetta:
5 luku Luottamushenkilöt
32 § Kunnan luottamushenkilöt
Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. ..
Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. ..
Kunnan ja sen asukkaiden parhaan edistäminen toeutuu siten, että pyritään pitämään kunnan talous tasapainosssa ja ensisijaisesti turvaamaan lakisääteiset peruspalvelut. Suurin säätövara on harkinnanvaraisissa palveluissa, joita keskustelumme nyt sivuavat.
Kunnan talouden tasapainottamistoimissa kulttuuri ei minun mielestäni nauti erityissuojelua.
Hei!
Sie kun luulet olevasi niin fiksu, kannattaisiko lopettaa äkkiä lukiokin, juuri sieltä tulevat yleensä ne kuntalaiset jotka näitä ”ylellisyyspalveluja” haluavat?
Kaikki lähtee tosiasioiden tunnustamisesta! Luottamushenkilön tulisi toimia kaikkien kuntalaisten hyväksi, ei vain omien rajoittuneiden ennakkoluulojensa mukaan. Ystävä istuu pyörätuolissa, ja vanhat sukulaiset eivät jaksa enää harrastaa liikuntaa. Hiihtolatu ja muut urheilupaikat ovat heille täysin turhia ylellisyyspalveluja, miksi he joutuvat niistä maksamaan? Yhtä vähän he niitä tarvitsevat kuin juntti taidetta. Harmi vain että juntit osaavat pitää itsestään meteliä.
Jos kunnan talous on miljoonia miinuksella, tämä ”säätövara” muutaman kymmenen tuhannen takia on aivan naurettava. Sillehän nauraa tälläkin hetkellä puoli valtakuntaa. Ehkä perussuomalaisten pitäisi mennä takaisin koulun penkille, ai niin ei se käy, sen jälkeenhän voi ylellisyyspalvelut alkaa kiinnostamaan!! Oikeasti ei kyse ole edes säätövarasta, tarkoitus on vain lopettaa kaikki eikä säästää kaikilta hallintokunnilta yhtä paljon .
Taistelusi tätä ylellisyyspalveluista nauttivaa eliittiä vastaan on muuten aika säälittävää, eliittiä jota ei edes ole olemassa. Taiteesta nauttivat kaikki, vauvasta vaariin. Muutamaa junttia lukuun ottamatta. Meneppä joskus taiteen pariin, jos vain voit voittaa ennakkoluulosi. Kyllä siunkin elämänlaatu paranisi ja turha riidanhaastaminen vähenisi!
PS. Teatteriin, konserttiin ja museoon kannattaa pukeutua tällä seudulla parhaimpiinsa, frakki ja lakerikengät, kaikki kalliit kultakorut ja käädyt mukaan, minkkiturkki rouvalle päälle, ja omat samppanjat mukaan. Ja vielä taksilla etuoven eteen. Että kaikki varmasti huomaavat!! Kysehän on eliitin huveista. Ja muista myös mainita siitä sille vieressä istuvalle Keminmaan isännälle joka on suvainnut tulla paikalle farkuissa ja saappaissa!!
Ja kunniamerkit rintaan, jos niitä löytyy!
Juuri niin! Taide ja kulttuuri ei ole pelkästään eliitin harrastus, siitä nauttivat työttömät, eläkeläiset, lapset, tavalliset duunarit, ja myös ne hyvätuloiset. Siis koko kansan kirjo. Suotakoon heille myös oikeus nauttia. Mikäs sen paremmin ihmisiä eri tuloluokista tai lähtökohdista yhdistääkään kuin yhteiset hienot kokemukset ja elämykset eri taidemuotojen parissa. Niiden arvoa ei voi rahalla mitata.
Thanks for the tutorial! This is my first time to your blog, so I’m very happy I found something that worked out so well for me! I just made one, a bit larger, with handles to use as a laundry hamper (for the outside fabric I patchworked together from some partial fat quarters and remnants I had laying around). It came out so pretty and your tutorial was very easy to follow!One quew-iontshere do you get your fabric? It’s so gosh-darn cute! And I love the way you paired the different fabrics together.
Tarve talouden tasapainottamiseen on tunnustettu myös Valtioneuvostossa!
”Lisätukea 28 kunnalle: Nämä Lapin kunnat saivat 140 euroa asukasta kohden
Valtioneuvosto myöntää harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta tänä vuonna 28 kunnalle, kun viime vuonna kuntia oli 29. Tuki on yhteensä 20 miljoonaa euroa, mikä on samaa tasoa kuin viime vuosina.
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan antaa, jos kunta kärsii tilapäisistä tai poikkeuksellisista vaikeuksista.
—
Tukea saavalla kunnalla pitää olla suunnitelma taloutensa tasapainottamiseksi.
Keminmaa haki 2 000 000, sai 1 200 000 per kuntalainen 140”
http://www.pohjolansanomat.fi/Kotimaa/1194943662962/artikkeli/lisatukea+28+kunnalle+nama+lapin+kunnat+saivat+140+euroa+asukasta+kohden.html
” Kymmenen viime vuoden aikana esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa on tehty talouden säästösyihin vedoten isoja kulttuuriremontteja. Rakenteita on uudistettu ja taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on keskusteltu.
Tuo keskustelu on meillä todennäköisesti edessä.”
Suomen Kuvalehti 47 – 21.11.2014
”Voi ei, kulttuuria!”
s. 27 – 31
Pitää muistaa, että ainoa lakisääteinen kulttuuritoiminto ovat kirjastot!
Rakenteita ja hallintoa kannattaisikin uudistaa, jotta nyt jo vähäiset kulttuuriin kuluvat sentin puolikkaat voitaisiin käyttää entistä enemmän tekijöihin, ei paperin pyörittelyyn. Helpoin tapa on kuntaliitokset!
Eli vähemmän hallintoa, enemmän taiteilijoita. Kuntalaisetkin hyötyvät!
http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=173069&utm_source=Sote-tasaus+jatkuu+viel%C3%A4+vuoden+2020+j%C3%A4lkeen&utm_medium=email&utm_campaign=Kuntalehti+uutiskirje+49%2F2014
”Kunnat eivät ole karsineet kulttuurista, toistaiseksi
Suurimpien kaupunkien kulttuuriin käyttämä rahamäärä on pysynyt suurin piirtein ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana. – Menot euromääräisesti ovat hieman kasvaneet, mutta ostovoimalla mitattuna hieman supistuneet, sanoo Cuporen johtaja Pasi Saukkonen. Hänen mukaansa Suomi ja muut Pohjoismaat poikkeavat monista muista Euroopan maista, missä on tehty suuriakin leikkauksia kulttuurimenoihin.”
Flyygeli on pelastettu, ja Keminmaan talous sen myötä tuhottu. http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194946584112/artikkeli/keminmaa+saa+pitaa+flyygelinsa.html
Savikujan suunnaton viha kaikkea taidetta kohtaan on säälittävää. Onkohan hänet jätetty nuorena pois kansakoulun lapsikuorosta vai mistä se viha kumpuaa?
Kävisi joskus vaikka teatterissa, vai onko pelkona että oma ego häviää suuren ihmisjoukon seassa olemattomiin. Kun siellä ei kehtaa huudella älyttömyyksiä toisin kuin nimettömänä (tällä foorumilla kylläkin poikkeuksellisesti nimen kanssa) tietokoneen äärestä.