Huhhei! Kaupunginhallituksen 45 ja viimeinen kokous tänä vuonna! Listalla isoja asioita. Koivusaaren yleiskaava ja Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma ehkäpä kärjessä. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 14.1.2015, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
3 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
4 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen johtamisen jaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
5 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
6 V 14.1.2015, Rakennuslautakunnan varajäsenen valinta

ok.

Anni Sinnemäen siirtyessä apulaiskaupunginjohtajaksi nousee Sirkku Ingervo varsinaiseksi valtuutetuksi.

Kaupunginhallituksen kokoonpano muuttuu 2012 vaalien jälkeisten paikkaneuvotteluiden mukaisesti. Meiltä vihreiltä kaupunginhallituksessa jatkamme minä, Emma Kari ja Otso Kivekäs, varajäseninä Tuuli Kousa, Tuomas Rantanen ja Hannu Tuominen.

Konsernijaostossa puolestaan jatkavat Tuuli Kousa ja Tuomas Rantanen (varalla Kari&Oskala), johtamisen jaostossa Erkki Perälä ja Emma Kari (varalla Ylikahri&Kousa) ja tietotekniikkajaostoa puheenjohtaa Otso Kivekäs ja toinen jäsen on Suzan Ikävalko (varalla Tamminen&Moliis).

7 V 14.1.2015, Lainan myöntäminen Stiftelsen Arcada -säätiölle Arcadahallen -liikuntahallin rakentamiseen

ok. Myönnämme 2,9 miljoonan euron lainan Arcadalle urheiluhallia varten. Nousee Arabianrantaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Koivusaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12180)

Koivusaaren osayleiskaava alkaa lähestyä päätöstä. Monta palasta, osin ideologisia valintoja ja monta ihan hienoakin juttua.

Koivusaaren osayleiskaava-alueen toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan kaupungille noin 155-168 miljoonan euron kustannukset. Tuloiksi puolestaan arvioidaan 500-540€/kem2 -tasolla noin 220 miljoonaa euroa. Tällöin oltaisiin 52-65 miljoonaa euroa voitolla.

Tämä oletuksella että ns. ”Katajaharjun kantta”, eli Länsiväylän ylittävää betonikantta jolle on mahdollista rakentaa työpaikka- ja keskustatoimintoja, ei toteutettaisi. Tämä puolestaan maksaa arviolta 57 miljoonaa euroa, tuloja tulisi noin 6 miljoonaa ja lisäksi kaupunkikuvallisia hyötyjä alueen yhdistyessä.

Tuotoksi kokonaisuudessaan arvioidaan siis noin 1-14 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi arvioidaan että ”uudesta vesi- ja energiahuollosta sekä olemassa olevasta jätetäytöstä aiheutuu kustannuksia”. Suunnitelma vaikuttaa kuitenkin muuttuneen taloudellisesti järkevämmän oloiseen suuntaan viime vuodesta.

Lokakuussa kaavaa käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunta esitti että alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon riittävät aluevaraukset palveluille, kuten kouluille ja myös lisääntyvän liikenteen haittoja minimoidaan.

Mielestäni myös pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiin tulisi kiinnittää jatkossa parempaa huomiota. Hyvä esimerkki on karttakuva, jossa näkyvät mahdolliset pyöräilyn pääreitit itä-länsisuunnassa. Verratkaapa tätä spagettia Länsiväylän viivoittimella vedettyyn linjaukseen!
Erityisesti vaaleanvihreällä piirretty linjaus on kyllä jo aivan absurdi jos pyöräilyn edistämisen kanssa ollaan tosissaan.

Myös parkkipaikkanormin vaikutukset kannattaa huomioida, vaikkei niihin tässä voidakaan suuresti vaikuttaa. Koivusaari saa oman metroaseman, silti parkkipaikkoja rakennetaan 1 autopaikka per 120k-m2. Ja huomatkaa, parkkimitoituksessa on jo käytetty joustavuutta Metroon vedoten. Asemakaavoitusvaiheessa suunnitteluratkaisuja ”tarkennetaan”, eli voidaan käyttää mm. vuorottaispysäköintiä laitoksissa jne.

Mutta katsokaapa karttaa. Punaisella on merkitty maanalainen pysäköinti ja sinisellä pysäköintilaitokset. Vihreällä maanpäällistä pysäköintiä ja oranssilla kadunvarsipysäköintiä.

Me olemme suunnittelemassa kaupunginosaa täyttömaalle metroaseman ympärille ja silti nähdään tarkoituksenmukaiseksi rakentaa lähes koko saaren kokoinen pysäköintilaitos. Ei ole halpaa kuulkaa tämä. Maksajina toki tulevat asukkaat kunnan sijaan, mutta on tämä silti aika hurja vaatimustaso. Eikö markkinoiden voisi antaa toimia vapaammin? Olisiko tämä markkinatalouden ratkaisu?

2 V 14.1.2015, Laajasalon Stansvikin alueen asemakaava (nro 11960, Stansvikin alue)

Kruununvuorenrannan rakentuessa läheisten viheralueiden virkistyskäyttö lisääntyy. Nyt valmistelussa olevassa kaavassa on monta osaa: on tarkoitus ennallistaa kartanon puisto ja kartanon kulttuurimaisema. Lisäksi suunnitelmassa on 29 kesämajapaikkaa, muutama (julkinen) rantasauna ja noin 100 viljelyspalstaa.

Suunnitelma on jo kertaalleen vuonna 2011 hyväksytty valtuustossa saakka, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen valitusten johdosta. Perustelut olivat puutteelliset selvitykset asemakaava-aineistossa ja vuorovaikutuksen puute. Valtuusto oli siis tehnyt lainvastaisen päätöksen. Sattuuhan näitä, paremmissakin piireissä.

Nyt sitten uusi yritys. Kaavaa on hiukan viilattu. Eteläisin pysäköintialue on poistettu ja pohjoisempaa palstaviljelyaluetta hiukan supistettu.
Asiaan sisältyy myös ay-poliittisia intohimoja. Stansvikissa on tällä hetkellä Jyty (julkis- ja yksityisalojen toimihenkiöliitto) Helsinki ry:n lomakäyttöä. Joten he ymmärrettävästi suhtautuvat nihkeästi niemen avaamiseen yleisempään käyttöön. Mutta kokonaisuutena paketti näyttää aika hyvältä. Virkistyskäyttöäkin tarvitaan ja tässä suunnitelmassa otetaan huomioon alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Alueen vanhin rakennus, kartanon päärakennus, on vuodelta 1804. Vuonna 2011 kaavoitusta vastusti valtuustossa vain Yrjö Hakanen, mutta palautusesitys kaatui kun kukaan ei sitä kannattanut.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön europarlamenttivaalien laitosäänestyksestä

ok. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Helsinkiä selvittämään laitosäänestyksiä europarlamenttivaaleissa. Todetaan että käytäntö on ollut äänestäjien kannalta yhdenvertainen, sillä ”äänestys on toimeenpantu niissä yksiköissä, missä on ympärivuorokautista hoitoa”.

4 Määrärahan myöntäminen tilakeskukselle käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin ja liikuntavirastolle esirakentamiseen sekä määrärahan siirtäminen

ok. Puretaan ja esirakennetaan.

578 000 € Vuosaaren jätevedenpuhdistamisen purkamiseen.
205 000 € Roihuvuoren ala-asteen piharakennuksen purkamiseen
637 000 € Kalasatamassa satamakäytösä olleiden rakennusten purkamiseen

230 000 € Vuosaaren liikuntapuiston esirakentamista varten.

Vuosaaren liikuntapuiston kohdalla mukava havaita millaisia palapelejä mm. Rakennusvirasto onnistuneesti pyörittelee:

Esirakentamisessa hyödynnetään vuonna 2014 noin 40 000 m3 pilaantumattomia maa-aineksia yleissuunnitelmassa olevan kenttä nro 4:n painopenkereen rakentamiseen. Materiaali on siirretty pysäköintialueen painopenkereestä. Mikäli maa-aineksia ei olisi hyötykäytetty, niistä aiheutuneet kuljetus- ja vastaanottokustannukset olisivat olleet noin 0,6 milj. euroa. Töiden kustannusarvio on
230 000 euroa.

Hyvää työtä Rakennusvirastossa.

5 Eräiden hankkeiden jatkorahoitus innovaatiorahaston varoilla

Hankkeet jäivät pöydälle rkp:n pyynnöstä. Toivomme tällä viikolla saavamme kerralla tarkemman esityksen muuttuvista käytänteistä ja hankkeiden arvioinnista.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Eron myöntäminen rakennusviraston HKR- Rakennuttajan tulosryhmän johtajalle
2 Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtajan viran haettavaksi julistaminen

ok. Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Olavi Tikka jää eläkkeelle ensi syyskuussa. Myönnetään Olaville ero ja laitetaan virka hakuun.

3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle

ok. Espoossa puretaan ydinreaktori, Helsinkikin lausuu koska olemme ”vaikutusalueen kunta”. No lausutaan. Lausunnon YVA on ollut yksityiskohtainen ja keskeiset viranomais- ja sidosryhmätahot ovat olleet mukana.

4 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan päätöksen lupamääräysten muuttamiseksi

ok. Kaupunginhallitus puoltaa lausunnossaan rakennusviraston ympäristölupapäätöksen muuttamista ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti. Kyse mm. sadevesiviemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuuksista ja betoni/tiilimurskeen laadusta.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta Hernesaaren risteilijälaiturin rakentamisesta, merialueen täyttämisestä, ruoppauksesta ja massojen läjityksestä sekä valmiusluvasta

ok. Ympäristölautakunnan huomioin.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Helsingin vesihuollon toiminta-alue 2015

ok. Vuotuinen päätös. Ensi vuoden aikana pientaloalue Kallahdenniemessä liitetään HSY:n verkkoon.

2 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman hyväksyminen

ok. Iso iso asia. Tämä ohjelma tulee ohjaamaan tulevien toimenpideohjelmien valmistelua. Kuulostaa monimutkaiselta – ja sitä se onkin – mutta itse ohjelma näyttää hyvältä.

Päätasollaan se vastaa siihen haasteeseen minkä Helsingin kasvu aiheuttaa. Ilman ohjaavaa liikennepolitiikkaa erityisesti Helsingin niemi ruuhkautuu tyystin. Ja tämä ei ole kenenkään etu, ei kävelijän, pyöräilijän eikä autoilijan. Esittelijä toteaa hyvin:

”Tiivis kaupunkirakenne vaatii tehokkaan liikennejärjestelmän, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Henkilöautolla on tärkeä rooli myös kaupungissa, mutta henkilöautoilun toimivuus suurkaupungissa edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen panostaminen on myös henkilöautoilun ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuudelle välttämätöntä.

Liikkumisen kehittämisohjelma kytkeytyy vahvasti myös käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön ja sen tavoitteisiin.

Lukekaa koko ohjelma! Jos tämä ohjelma lähivuosina ja lähivuosikymmeninä lihallistuu niin Helsingistä tulee paljon parempi kaupunki! Ohjelma on linjassa myös valtuustostrategian tavoitteiden kanssa.

Lähinnä tässä mietityttää miksi päätösesityksen mukaan ohjelman linjaukset tulevat vain ”ohjeellisina noudatettaviksi tulevien liikennesuunnittelua ohjaavien toimenpideohjelmien valmistelussa”. Eikö niitä voisi ryhtyä noudattamaan jo ihan liikennesuunnittelussakin?

3 Östersundom -toimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2015-2016

ok. Helsinkiä edustavat kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho ja hänen varajäseneenään toimii yleiskaavapäällikkö Richard Manninen.

4 Lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksista

ok. Helsingin lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmien luonnoksista kävi pikakierroksella lautakunnissa. Esittelijän mukaan lautakuntien huomiot ovat linjassa kaupunginhallituksessa jo olleen lausuntoesityksen kanssa.

Pakostakin tällaisten dokumenttien toimenpiteet jäävät yleiselle tasolle ja vaikuttavuus osin homeopaattista. Mitä ohjelmissa sitten on?

HLJ 2015:

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka ilmentää Helsingin seudun yhteistä tahtotilaa liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Maankäyttösuunnitelma 2050:

MASU 2050 pyrkii määrittämään seudullisen maankäytön tahtotilan ja tuottamaan tarpeellista taustatietoa paitsi HLJ 2015 -luonnoksen ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun, myös maankuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavatöiden kautta voidaan seudulla yhteisesti merkittäviksi koettuja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin.

Helsingin seudun asuntostrategia 2025:

Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen. Asuntostrategia 2025 asettaa tavoitteita mm. asuntora- kentamisen määrälle ja sijainnille, asuntotuotannon rakenteelle, täydentävälle asuntorakentami- selle ja vanhojen alueiden kehittämiselle.

Ohjelmien sisältöjenkään kanssa on vaikea olla eri mieltä. Tiivistyvää ekokaupunkia joka pohjaa julkiseen liikenteeseen visioidaan. Ja tietenkin asuminen on edullista erityisryhmät huomioiden. Sitten voi mennä vilkaisemaan aamun pendelöintiliikennettä ja miettiä miten ohjelmien todellisuus ja todellisuustodellisuus kohtaavat. Näiden dokumenttien kautta ainakin maakuntakaavoitus kuitenkin hiljalleen nykii eteenpäin.

Konkreettisinta sisältöä löytyy HLJ 2015 –toimenpidekorteista, joissa HSL:n johdolla mm. aikataulutetaan hankkeita joko aikavälille 2016-2025 tai 2026-2040. HSL:n hallituksen pohjaesityksessä monet Helsingin kaavailemat ja investointisuunnitelmassa alustavasti ajoitetut hankkeet ovat joko liian pitkällä tulevaisuudessa (Laajasalon ratikka) tai matalalla priorisoinneissa (Raide-jokeri). Nämä tulisi ehdottomasti saada korjattua, kuten lausuntokin toteaa.

SIVISTYSTOIMI

1 Kaupunginorkesterin visuaalisen ilmeen uudistus

ok. Kaupunginorkesteri uusii ilmettään mutta julkistus ilmeisesti vasta myöhemmin koska liite luottamuksellinen. Sitä kuitenkin tekstissä kuvaillaan seuraavasti: ”Suunnittelutoimisto Bondin luoma visuaalinen konsepti perustuu orkesterimuusikoiden nimistä sekä orkesterin nimestä muodostuvaan visuaaliseen tunnukseen. Eri pituiset nimet muodostavat yhdessä ääniaaltoa muistuttavan muodon. Tunnuksesta voi löytää myös mereen heijastuvan kaupungin siluetin.” Ja täytyy myöntää että ilme on mielestäni hieno ja moderni!