Vaalihulluus jäytää suurinta osaa kaupunginhallituksesta ja lista on maanantaina armollisen kevyt. Kiinnostavimpina asioina Helsingin uusi tietotekniikkaohjelma, jonka eteen Otso on tehnyt paljon töitä ja Leonard ja Katarina Bäcksbackan taidekokoelman sijoittamista Tennispalatsiin. Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 22.4.2015, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) seurantaraportti 2015
Tämän seurantaraportin tiimoilta valtuusto pitää lähetekeskustelun uuden ohjelman valmistelua varten. Uusi ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi 2016.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Kaupunginhallituksen edustajan valinta kiinteistölautakuntaan sekä edustajan ja varaedustajan valinta taidemuseon johtokuntaan
ok. Kh-paikkojen muuttumisesta seurannut Vihreä tuolileikki jatkuu yhä. Tuuli siirtyy seuraamaan Taidemuseon johtokuntaa ja Tuomas Rantanen kiinteistölautakuntaa, jossa hän oli aiemmin jäsenenä. Tuomaksen asiantuntemus kiinteistöasioissa on valtuuston kovinta, hyvä että hän on resurssina käytettävissä lautakunnassa, vaikkakin nyt vain valvojan roolissa.
4 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Oulussa 26.-27.5.2015
ok. Vihreiltä matkaan taitaa lähteä vain minä. Pari viikkoa sitten Reykjavikiin oli jostain syystä enemmän lähtijöitä…
5 Tietotekniikkaohjelma 2015–2017
Mainiota. Uusi tietotekniikkaohjelma sisältää muutamia merkittäviä muutoksia edelliseen. Ja vaikuttaa ylipäätään otteeltaan paremmalta. Helsinki on selvästi ottamassa avoimet lähdekoodit ja datan tosissaan. Ehkäpä tärkeimpänä linjauksena:
Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.”
, jota kiiteltiin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostossa yli puoluerajojen.
Tämän lisäksi ainakin seuraavat linjaukset hyppäsivät silmiin ja lämmittivät:
– Palvelujen yhteentoimivuutta, tiedon saatavuutta ja avointa kehitystä tuetaan lisäämällä digitaalisten tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen saatavuutta. Julkisesti tuotettu tieto on mahdollisimman kattavasti, laajasti ja maksutta käytettävissä. Tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan.
– Kaupunki kehittää omaa ICT-ostokäyttäytymistään ja toimeenpanee ohjelmakauden aikana toimittajariippuvuuden keventämiseen liittyviä toimenpiteitä.
– Helsingin kaupunki laajentaa avoimen datan tarjontaansa (HRI), järjestää säännöllisiä kehittäjäyhteisötapaamisia (Helsinki Loves Developers), osallistaa aloittelevia yrittäjiä ja yrityksiä hyödyntämään saatavilla olevaa dataa ja ideoimaan uusia digitaalisia palveluita.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
Lausunto Etelä – Suomen aluehallintovirastolle Helen Oy:n hakemuksesta Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta
ok. Ympäristölautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti. Ympäristölupamääräyksiä päivitetään. Vuoden 2006 ympäristöluvan myöntämisen jälkeen laitoksella on muutettu kolme raskasöljykattilaa maakaasukäyttöisiksi. Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus päästöjä saada madallettua.
Huippulämpökeskus käynnistetään kun kaukolämmön tarve nousee niin paljon että peruslaitosten teho ei riitä. Ensin poltetaan maakaasua ja viimeisenä käynnistetään raskasta polttoöljyä käyttävät kattilat. Patolan huippulämpökeskuksen käyttömäärät ovat olleet vuosina 2006-2012 keskimäärin 460 tuntia vuodessa.
3 Lausunto Etelä – Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Satama Oy:n hakemuksesta Ruusuniemen kanavan rakentamisajan pidentämisestä
ok. Ruusuniemen kanavan rakennustyöt keskeytyivät vuonna 2009 ja luvan mukaisesti rakennustyöt olisi pitänyt saada valmiiksi 20.2.2015 mennessä. Esitämme aikaa pidennettäväksi viidellä vuodella jotta hanke voidaan saattaa loppuun. Ympäristölautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti.
4 Lausunto Helsingin Satama Oy:n ja Liikenneviraston hakemuksesta Pihlajasaaren itäpuolen väylämuutokseen sekä ruoppaus- ja louhintatöihin
ok. Lausumme että töissä pitää otta huomioon silakan kutu ja lintujen pesiminen. Eikä roskatakaan saa – paukkulangat mainitaan erikseen.
SIVISTYSTOIMI
1 Leonard ja Katarina Bäcksbackan taidekokoelman sijoittamista Tennispalatsiin koskevan sopimuksen hyväksyminen
Vuonna 1976 taiteen kerääjä Leonard Bäcksbacka vaimoineen lahjoittivat mittavan taidekokoelmansa Helsingin kaupungille. Kokoelman ympärille syntyi Helsingin Taidemuseo rakennuksineen. Lahjoituksen ehtona oli ”taidekokoelman säilyttäminen yhdessä paikassa, ja niin, että suurin osa kokoelmaa olisi esillä pysyvästi.”
Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1972 ottaa lahjoituksen vastaan ja sitoutui täyttämään lahjakirjan ehdot, mm. rakentamaan kokoelmaa varten tilan. Meilahden taidemuseo valmistuikin vuonna 1976 tätä tarkoitusta varten. No, se rakennus suljettiin männä vuonna kosteusvaurioiden vuoksi.
Nyt kaupunginmuseolle remontoidaan laajempia tiloja Tennispalatsista ja tällä sopimuksella sovitaan kokoelman asemasta alkuperäisestä muuttuneissa olosuhteissa. Ilmeisesti kaikki ovat lopputulokseen tyytyväisiä:
”Bäcksbackan kokoelmalle varataan pysyvä tila Tennispalatsin 2. kerroksessa, taidemuseon sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Taidemuseo tuo Bäcksbackan kokoelmaa esille Tennispalatsissa arvokkaalla ja kiinnostavalla tavalla. Lahjoittajan edustajan, FT Christina Bäcksbackan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä Tennispalatsin yhden avajaisnäyttelyn, Taidesalonki 100 vuotta -juhlanäyttelyn toteuttamisesta. Juhlanäyttelyn jälkeen Tennispalatsissa tulee olemaan esillä kokonaisuus, johon valitaan Bäcksbackan kokoelmasta merkittäviä teoksia. Näyttelykokonaisuus on pysyväisluonteinen ja siihen tehtävistä muutoksista sovitaan Christina Bäcksbackan kanssa.”
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Lausunto ympäristöministeriölle Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeista ja mahdollisuuksista
ok. Suhtaudumme myönteisesti Porkkalan alueelle suunniteltuun kansallispuistoon. Helsinki omistaa Porkkalaniemellä maa-alueita 134 hehtaaria ja merta 992 hehtaaria. Nämä on hankittu 70-luvun taitteessa ulkoilu- ja virkistysalueiksi.
Porkkalassa on sijainnut Etelä-Suomen ensimmäinen kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1938. Kun Neuvostoliitto palautti alueen 1956, arvioitiin että linnoitustyöt olivat muuttaneet luontoa liikaa ja kansallispuisto lakkautettiin. Sittemmin puiston perustamista uudelleen on haikailtu jo 1970-luvun lopulta lähtien. Nyt, puolustusvoimien luopuessa rannikkolinnakkeista, kansallispuiston perustaminen on muuttumassa mahdolliseksi. Hienoa. Perustamiskustannuksiksi arvioidaan noin miljoona euroa ja vuotuisiksi kuluiksi 80 000 euroa.