Kaupunginhallituksen listalla tällä viikolla kunnan asukkaan aloitteita, startup-pöhinää Marian sairala-alueelle, Vuosaaren alueen kouluverkon uudistaminen ja lausuntoja lakiesityksistä.
Koko lista liitteineen löytyy täältä.
Kunnan asukkaan aloitteisiin on vastauksen antanut jo kaupunginjohtaja Pajunen ja mahdollisuudet vaikuttaa valtuustossa rajautuvat ponsiin. Aiheet sinällään tuttuja – samoista kohdista ollaan usein väännetty myös budjettineuvotteluissa.
1 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite taloudellisten resurssien osoittamisesta koululiikunnan lisäämiseen
ok. Helsinkiläisten urheiluseurojen edunvalvontajärjestö Helsingin seuraparlamentti on tehnyt kuntalaisaloitteen, jossa esitetään, että kaupunki osoittaisi joko opetus- tai liikuntatoimelle 500 000 euron lisärahan koululiikunnan lisäämiseen ja velvoittaa asianomaisia virastoja lisäämään aktivoivaa koululiikuntaa.
Opetus- ja liikuntalautakunta ovat todenneet että tavoitteesta ollaan samaa mieltä ja että mm. avustuksissa on siirretty painopistettä lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite vaikeavammaisten ihmisten aseman parantamiseksi
ok. Aloitteen tekijät esittävätmm. että ”vaikeavammaisten omaishoitajille maksettaisiin työstä kohtuullista omaishoidon tukea” ja että ”jokaiselle vaikeavammaiselle taattaisiin maksuton liikkuminen kotikunnan julkisilla välineillä ja tarvittaessa taksilla”.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon yhteenveto on että
”Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto järjestää jatkossakin ne palvelut, jotka ovat saajilleen lakisääteisiä tai kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä.
SIVISTYSTOIMI
1 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite veneiden talvisäilytyspaikoista
ok. Pauli Saloranta haluaisi kaavoittaa asuntoja talvisäilytyspaikkojen tilalle! Hyvä!
”Helsingin kaupungin alueella on lähes 15 000 venepaikkaa, joista noin 12 100 on kaupungin hallinnoimissa venesatamissa. Sekä kaupungin venepaikkojen että talvisäilytysalueiden ylläpito kuuluu liikuntaviraston merellisten palvelujen osastolle, ja sen talvisäilytysalueilla on säilytyspaikka noin 6 000 veneelle.”
Virastossa kuitenkin kannetaan syvää huolta siitä että Helsingin kasvaessa myös veneilyn suosio kasvaa ja talvisäilytyspaikkoja tulisi löytää lisää. Kaupunginhallitukselle on tulossa raportti aiheesta. Täytyy sanoa että tässä on yksi asia jota en ole koskaan voinut itse ymmärtää – senhän takia se vene on olemassa että sillä seilataan. Mikä ihmeen ongelma on viedä paatti talvisäilytykseen Espooseen tai Porvooseen? Onko todella tarpeen löytää Helsingistä lisää talvisäilytyspaikkoja veneille?
2 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite sotaorpojen maksuttomista uintilipuista
ok. ”Liikuntaviraston uimahallien sisäänpääsymaksut ovat varsin maltilliset. Vuonna 2015 eläkeläisiltä, joihin sotaorpojen ryhmän voidaan olettaa lukeutuvan, peritään Itäkeskuksen uimahallissa 2,70 euron sisäänpääsymaksu sekä Pirkkolan ja Jakomäen uimahalleissa 2,50 euron sisäänpääsymaksu. Myönteinen kanta aloitteeseen ei liikuntalautakunnan käsityksen mukaan olennaisesti lisäisi eläkeikään kuuluvien helsinkiläisten liikuntamahdollisuuksia tai uimahallien taloudellista saavutettavuutta tässä ryhmässä.”
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite asunnoista ja liiketiloista Puotilan ostoskeskuksen paikalle
Kunnan asukas ehdottaa Puotilan ostarin paikalle asuntokorttelia. Tähän todetaan että ostoskeskuksen omistaa yksityinen yhtiö ja kaupunginmuseon mukaan ostoskeskus kuuluu ”ylimpään suojeluluokkaan” ”kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ostoskeskusten joukossa”. Kuinkahan suuri osa niistä muuten kuuluu tuohon ylimpään luokkaan?
2 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite suomalaisen muotoilun edistämisestä maankäytön suunnittelun, kaavoituksen sekä rakennushankkeiden luvituksen ja toteutuksen yhteydessä
Todetaan että vain suomalaisen muotoilun edistäminen haasteellista koska rakennusluvan harkinta on oikeusharkintaista viranomaistoimintaa ja kun luvan edellytykset täyttyvät tulee lupa myöntää. Eikä EU:ssa saa diskriminoida muissa maissa tuotettuja tuotteita jne. Vastauksessa todetaan että Helsinki suhtautuu muotoiluun ja palvelumuotoiluun myönteisesti.
3 V 13.4.2016, Kunnan asukkaan aloite alueellisten poikkeamisten menetelmien kehittämiseksi korjausrakentamisen helpottamiseksi
Aloitteessa viitataan Sipilän hallitusohjelman kohtaan, jossa esitetään että ”Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä”. No, siitä seuranneeseen valtioneuvoston esitykseen ei sisälly mainintaa korjausrakentamisesta.
”Päätösvalta alueellisten poikkeamisten osalta siirtyy lainmuutoksen myötä kunnalle. Kaupungin on tarkoitus käyttää lainmuutoksen voimaantulon jälkeen tehtävien alueellisten poikkeamispäätösten valmistelussa hyväksi kaupunkisuunnitteluviraston aikaisemmin hankkimaa kokemusta alueellisen poikkeamisen hakemisessa käytetystä menettelystä.”
SIVISTYSTOIMI
3 V 13.4.2016, Yhtenäisten peruskoulujen muodostaminen Vuosaaren alueelle
ok. Seitsemästä Vuosaaren alueella nykyisin toimivasta koulusta muodostetaan kolme uutta yhtenäistä peruskoulua ja Aurinkolahden peruskoulu säilyy nykyisellään.
Tehtaanpuiston yläasteen tiloista luopuminen tuo säästöjä n. 650 000 euroa, tosin muutostyöt muualla syövät osan säästöstä.
Esitys on ollut yksimielinen niin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa kuin lautakunnassakin. Esityslistan liitteenä olivista seitsemästä koulun johtokunnan lausunnosta vain yksi ei puolla esitettyä mallia.
KAUPUNGINJOHTAJA
4 Yhtiön perustaminen Marian sairaalan alueen startup -keskittymää varten
ok. Mielenkiintoinen suunnitelma Marian sairaala-alueen tulevaisuudelle. Siitä leivotaan ”startup-keskittymää”. Suomeksi kaupunki vuokraa Marian sairaalan yhtiön käyttöön ja ”yhtiö vuokraa tiloja edelleen kasvuyrityksille, kiihdyttämötoimijoille, startup- ja kasvuyritysyhteisöille ja niitä tukeville palveluntarjoajille”. Vuokratason on oltava vähintään 50 % käyvästä vuokrasta, jolloin ”vuokraan sisältyvä valtiontuki on ryhmäpoikkeusasetuksen 28 artiklan mukaista pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea”.
Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen.
Tää voi olla ihan toimiva ajatus. Ja Marian alueelle on hyvä keksiä käyttöä.
Tavallaan huvittavaa vaan että tällainen sisäisen subvention mekanismi leivotaan elinkeinopoliittisena toimenpiteenä nopsasti kun on kyse ”startup-pöhinästä”, mutta esim. Lapinlahden sairaalan ja vähemmän pöhisevä mielenterveys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa vastustus oli kovaa ja pitkäkestoista. Ja ns. tilojen väliaikaiskäytön kehittämistä (, joka usein saattaisi pitää sisällään tämän tapauksen kaltaisen ainakin laskennallisen subventioelementin) ei tunnuta saatavan eteenpäin mitenkään.
5 Smart & Clean -projektia varten perustettavan säätiön toimintaan liittyminen
ok. Annetaanpa perustamiskirjan kertoa mistä on kyse:
”Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää sitä, että pääkaupunkiseudulle ja sen välittömille lähialueille kehitetään ja suunnitellaan vuoteen 2021 mennessä kansainvälisiksi referensseiksi kelpaavia, älykkäitä ja ekologisesti edistyksellisiä, ratkaisuja ja palveluja julkishallinnon, yritystoiminnan ja kansalaisten tarpeisiin, jotka liittyvät liikenteeseen ja liikkumiseen, rakentamiseen, energiaan, jäte- ja vesisektoriin, kiertotalouteen ja kuluttaja- cleantechiin, ja joilla on myös vientipotentiaalia.
Säätiön tarkoituksena on pyrkiä edistämään sitä, että pääkaupunkiseutu olisi vuonna 2021 kansainvälisesti tunnustettu näyteikkuna ja referenssialue mainituille painopistealueille syntyvien ratkaisujen ja palveluiden osalta.
Helsingin vuotuinen satsaus 200 000 euroa projektin rahoituksen ollessa yhteensä 7,5 miljoonaa euroa, josta 1/3 tulee projektissa mukana olevilta kaupungeilta, 1/3 Sitralta ja 1/3 yrityksiltä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa kasvusopimusten kautta rahoitusta Smart & Clean -projektin toteuttamiseen kaupungeille 2,5 miljoonaa euroa.
Eihän näin kerrassaan hyviä asioita voi vastustaakaan, mutta jestas että tällaisten esittelyjen lukeminen tuntuu välillä naurettavalta. Kaikki kuumimmat trendisanat ladataan sisään ja toivotaan parasta. Enkä muista törmänneeni ainoaankaan Sitran proggigseen, joka ei tarvitsisi oheensa höpöhöpö-suomi -tulkkausta.
6 Eron myöntäminen kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäjohtajan virasta ja avoimen viran hoitajan määrääminen
ok. Virkaa ei täytetä koska johtamisjärjestelmäuudistus on käynnissä, vaan tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio määrätään hoitamaan virkaa.
Itse toivon että johtamisjärjestelmäuudistuksen yhteydessä tämä outo hybriditoimi lakkautetaan. Yhdistelmä yleisestikin vähän absurdi ja erityisen hankalaa on rekrytä ketään, joka olisi sekä viestinnän että tietotekniikka-asioiden asiantuntijajohtaja Helsingin vaatimalla tasolla.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Haartmanin sairaalan rakennusluvan mukaisten väestönsuoja/autopaikkojen vuokraaminen
ok. Helsinki vuokraa 63 autopaikkaa aiemmin solmitun maanvuokrasopimuksen mukaisesti nyt valmistuneesta pysäköintilaitoksesta. Autopaikkojen pääomavuokra on 346 920 euroa vuodessa seuraavat 20 vuotta, jolloin pääomavuokra neuvotellaan uudestaan. Tämä vastaa kaupungin maksuosuutta, eli 14 % laitoksen investointikustannuksista.
Mikä parasta, Sosiaali- ja terveysvirasto on ilmoittanut, ettei se tarvitse tällä hetkellä pysäköintilaitoksesta autopaikkoja käyttöönsä.
Tässä tulee jälleen hyvin esille pysäköinnin hinta. Olisi voinut Helsingillä olla muutakin käyttö tuolle 350 000 eurolle vuosittain. Yhden autopaikan pääomavuokra on 5500€ per vuosi eli 460€ kuukaudessa.
2 Lausunto ympäristöministeriölle yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta koskien valtion tukemaa asuntotuotantoa
ok. Hallituksen esitys, joka vaikuttaa ok:lta. Joskus näinkin.
3 Lausunto ympäristöministeriölle esityksestä laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta
Ja sitten hallituksen esitys, johon sisältyy (mahdollisesti) hyvästä tarkoituksesta huolimatta aivan tolkuttoman kokoinen miina. Pyrkimyksenä uudella mallilla on tietenkin saada aikaan kohtuuhintaista vuokra-asuntokantaa keinoina lainojen korkotuki ja valtion takaus.
Ongelmalliseksi esitys muuttuu sen vuoksi että ko. asuntokantaan tulee valita asukkaiksi tulorajoihin mahtuvat kotitaloudet. Ja nämä tulorajat ovat vielä määrittelemättä.
”Valtiovarainministeriö on lausunnossaan näkemyksenään todennut, että ainoastaan 40 prosenttia kotitalouksista tulisi olla oikeutettuja aravuokra-asuntoihin. Tilastojen perusteella on osoitettavissa, että tuolloin Helsingissä kotitalous jonka käytettävissä olevat tulot ovat yli 22 400 euroa vuodessa ei olisi enää oikeutettu ara-vuokra-asuntoon. Nettotuloina se tekee kuukautta kohti noin 1 865 eur/kotitalous.”
Esitetyssä muodossa tämä malli johtaisi Helsingissä siis kaikkien mahdollisten rakentamiseen liittyvien sosiaalipoliittisten tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen – rakennettaisiin todellisia sosiaalisia pommeja. Esittelijä toteaakin kaupungin lausunnossa että ”mikäli tulorajat asetettaisiin näin alhaiselle tasolle on epätodennäköistä, että tämä korkotukimalli osoittautuisi käyttökelpoiseksi tuotteeksi.”