Tällä viikolla kaupunginhallituksen listalla isoja asioita: MAL-sopimus, AM-ohjelma ja Helsingin brändityö sekä lausunto liikennekaaresta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 8.6.2016, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016
Iso iso asia. AM-ohjelma jää pöydälle ryhmien neuvottelujen ajaksi.
4 V 8.6.2016, Helsingin kielilukion perusparannuksen hankesuunnitelma
ok. 12,35 miljoonaa. Lukio sijaitsee Puotinharjussa.
2 V 8.6.2016, Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma
3 V 8.6.2016, Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma
ok. Kaksi liikennesuunnitelmaa kasvavalle kantakaupungille. Hietalahdenrannan suunnitelmasta on tullut jonkin verran palautetta, mutta suunnitelma hyvä; ratikat, autot ja pyörät omilla kaistoillaan.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Yritysvaikutusten arviointi ja laajojen taloudellisten vaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa
ok. Kaupungin Strategiassa on pitkälti Kokoomuksen toiveesta idea ”yritysvaikutusten arvioinnista”. Nyt tällaista arviointitapaa on sitten kehitetty ja kokemukset ovat esittelijän mukaan hyviä:
”Valmistelijoilta saadun palautteen mukaan arviointi mm. helpottaa valmistelutyötä, tekee työstä laadukkaampaa ja vahvistaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Yritysnäkökulman pohtiminen asioita valmisteltaessa auttaa myös ymmärtämään yritysten tarpeita ja siten kehittämään Helsingistä entistä yritysystävällisempi kaupunki. Mukana olleilta elinkeinoelämän edustajilta sekä kehittämistyöstä että valmiista arvioinneista saatu palaute oli niin ikään erittäin myönteistä.
Lisäksi on tutkittu ”laajojen taloudellisten vaikutusten arviointia” isojen investointihankkeiden kohdalla kuten Kruunusillat ja Raide-Jokeri. Niiden osalta todetaan että ”ei ole mahdollista luoda yhtä yleispätevää vaikutusarviointimallia” hankkeiden suurten erojen vuoksi.
5 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
ok. LVM:n esityksessä on paljon hyvää. Liikenteen säätelyä puretaan ja markkinaehtoisuutta lisätään. Pääkaupunkiseudun ja julkisen liikenteen osalta ongelmallisinta on palvelusopimusasetuksen tulkinnanvaraisuus. Tämä voisi johtaa esim.. siihen että Länsimetron rinnalle tulisi kilpaileva bussilinja kermaa kuorimaan. HSL:n mahdollisuus päättää julkisen liikenteen palveluista aluelelaan tulisi säilyttää. Lausunto sanookin asiasta erittäin selvästi ja perustelee hyvin:
Helsinki ja muut pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä valtion kanssa ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteen kehittämiseen (mm. Länsimetro, Kehärata). Myös lähitulevaisuudessa on suunnitteilla useita merkittäviä joukkoliikenneinvestointeja (mm. Raide-Jokeri, Kruunusillat). Nämä panostukset mahdollistavat kaupunkien kasvun ja seudulle tavoitellun asuntotuotannon.
Esitetyllä lakimuutoksella ei tulisi mahdollistaa tilannetta, jossa yksityiset liikenteen harjoittajat kilpailisivat jo kertaalleen kilpailutettujen sopimusliikenteen toimijoiden kanssa samoista matkustajista vain suurten matkustajakysynnän reiteillä ja ruuhka-aikaan siten, että HSL:n ja kuntien vastuulle jäisi-vät edelleen vähäisen matkakysynnän reitit. Kysyttyjen reittien lipputulojen jakaantuminen useammalle liikenteen harjoittajalle nostaisi joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia. Samalla suurten, jo tehtyjen joukkoliikenneinvestointien kannattavuus ja rahoituspohja heikentyisi, mikä olisi kansantaloudellisestikin epäsuotuisaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että esitettyä jälkikäteiskontrollia yksinoikeuden vastaisen toiminnan puuttumiseen tulisi harkita täydennettävän esimerkiksi ilmoitusvelvollisuudella, mikä mahdollistaisi ennakoinnin liikenteen hallinnan osalta.
Nykyisin joukkoliikennelinjojen kilpailutuksessa huomioidaan mm. liikennöitävän kaluston vähäpäästöisyys ja kaluston soveltuvuus liikuntaesteisille matkustajille. Markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä ei välttämättä ole riittävää kannustetta kehittää kulkumuotoja liikenteen ulkoisvaikutusten ja esteettömyyden näkökulmasta.
Kaupunginhallitus toteaa, että luonnosta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi tulisi jatkovalmistelussa tarkentaa joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvien asioiden osalta siten, että pääkaupunkiseudun liikenneverkon ja joukkoliikenteen pitkäjänteinen suunnittelu yhdessä tiivistyvän maankäytön, asumisen ja palvelurakenteen kehittämisen kanssa on edelleen mahdollista. Samassa yhteydessä tulisi tehdä vaikutusten arviointi, jossa tarkastellaan kaupunkiseutujen mahdollisuuksia järjestää liikenne tehokkaasti, ympäristöystävällisesti, esteettömästi ja tasapuolisesti liikenteen tekninen kehitys huomioiden.
6 Määrärahan myöntäminen tilakeskukselle keskustakirjastohankkeen asemakaavan edellyttämään keskustatunneliin varautumiseen
Ja näin keskustatunneli maksaa suoraan kaksi miljoonaa euroa vaikkei sitä koskaan rakennetakaan. Todellisuudessahan keskustakirjaston kustannukset nousevat tunnelivarauksen vuoksi merkittävästi enemmän kuin tämän kaksi miljoona – koko talon rakenteessa kun on otettava huomioon että toinen pääty on tunnelin päällä.
7 Helsingin kaupungin brändikonsepti ja markkinointistrategia
#BrandNewHelsinki
Varmasti tarpeellinen ja pohdinta vaikuttaa laadukkaalta. Itselleni vaan brändikieli aiheuttaa todella helposti hylkimisrefleksiä. Markkinointistrategiset linjaukset ovatkin sitten askeleen verran konkreettisempia. Fiksulta vaikuttaa se että ”Kaupunkimarkkinointia ei kannata perustaa mainoskampanjoihin, vaan tunnettuutta rakennetaan erityisesti ansaitun median, ainutlaatuisten tapahtumien, brändilähettiläiden ja suositusten kautta. Yhteismarkkinointi sidosryhmien kanssa on avainasemassa markkinoinnin toteuttamisessa.”. Toki taannoinen MTVPushkin istuisi tuohon määritelmään…
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan raportti 2016
”Esittelijä toteaa, että Helsingin julkisten alueiden ja rakennusten esteettömyys on edennyt hyvin ja aikaisempaa ripeämmin. Keskeisimmät esteettömyyttä koskevat ohjeet ovat valmistuneet ja niiden soveltaminen ja kytkeminen normaaliin toimintaan on edennyt hyvin eri hallintokunnissa. Hallintokuntien yhteistyö on myös parantunut.”
3 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016-2021
Kaupunkisuunnittelulautakunta korosti yksimielisessä lausunnossaan tarvetta nostaa ”neljän ja viiden tähden palvelutasomitoitusten” vaatimustasoa. Tähän pyrimme myös kaupunginhallituksessa.
SIVISTYSTOIMI
2 Pelaajien palkitseminen Yhdysvalloissa järjestettyjen jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailujen kultamitalista
Vaikka kolmois-kultaa ei tullutkaan, niin alle 18-vuotiaiden joukkueen helsinkiläisille jäsenille, Niilo Haloselle, Juha Jääskälle ja Kristian Vesalaiselle, myönnetään 1 850 euron suuruiset tunnustuspalkinnot.
3 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut 1.1.2017 alkaen
ok. Lakimuutos mahdollistaisi aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksun noston aina 160 euroon kuukaudessa. Esittelijä ehdottaa maksun nostamista 80:sta 100 euroon. Opetuslautakunta oli esityksen takana yksimielisesti. 80 euron maksu on päätetty vuonna 2007, tuosta ajasta inflaatio on laukannut kuitenkin sen verran että 80€ (2007) vastaa noin 92 euroa (2015).
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus 2016-2019
Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus. Kunnat sitoutuvat kaavoittamaan ja valtio vastaavasti tukee tavoitetta mm. osallistumalla isoihin infrahankkeisiin:
Helsinki sitoutuu:
– Helsingin tavoite on 597 000 kerrosalaneliömetriä vuodessa sopimuskaudella, mikä kokonaiskerrosalana olisi 2 390 000 k-m2.
– Ja ko. tavoitteesta noin 20 prosenttia on valtion tukemaa tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa.
Valtio puolestaan:
– osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille 10 000 euron asuntokohtaisia käynnistysavustuksia yhteensä vähintään 10 milj. euroa/vuosi sopimuksessa osoitetuille asumisen ensisijaisille kohdealueille rakennettaville asunnoille.
– Valtio osoittaa kunnallistekniikka-avustusta vähintään 8 milj. euroa/vuosi sopimuksessa osoitetuille asumisen ensisijaisille kohdealueille.
– Valtio osoittaa Raide-Jokerin toteuttamiseen vuosina 2017–2019 yhteensä 84 miljoonaa euroa, mikä vastaa 30 prosenttia varsinaisen radan hankesuunnitelman alkuperäisestä kustannusarviosta. Hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja siihen sisältyvästä Kehä I:n tasauksen kustannusjaosta (kustannusarvio 12 M€) sovitaan erikseen.
– Pisara-radan suunnitelmien valmistuttua (alkuvuosi 2017) tehdään arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta. Rahoituksen osalta hyödynnetään syksyllä 2014 tehtyä työtä (Pisararadan rahoitusmallityöryhmä).
– pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 15 milj. euroa
– Valtio osoittaa seudulle suurten kaupunkien joukkoliikennetukea 19 milj. euroa koko sopimuskaudella.
2 Määräalan ostaminen Östersundomista
ok. Jälleen 11 hehtaaria Östersundomia kaupungin haltuun. Helsinki omistaa Östersundomin maa-alasta nyt 59 %. Tämä tonttihankinta kannattaisi valtuustossakin muistaa aina kun yksittäisten tonttien myynnistä valitetaan.