Iltasanomien toimittaja Pasi Jaakkonen kirjoitti viikonvaihteen lehteen pitkän jutun otsikolla ”Entä jos polttomoottori kielletään?”. Viesti oli selvä: jos Vihreät tai SDP pääsevät valtaan koittaa turmio.
Pasi oli löytänyt ensimmäiseksi esimerkiksi Koillis-Lapissa toimivan eläinlääkärin (35 000km/vuosi). Jos tulee sähköautot, lehmät kuolevat, porot jää erottelematta ja miettikää 600 kilometrin matkaa synnytyssairaalaan! Seuraavaksi Pasi kyseli sitten näkökulmia ambulanssikuskilta ja metsäkoneyrittäjältä.
Itse olin Jaakkosen jutusta lähinnä huvittunut. Ja koko tästä keskustelusta. Tällä kun ei ole yhtään mitään väliä. Suomessa ei myydä normaaliin henkilöautokäyttöön polttomoottoriautoja vuonna 2030 kuin erityistapauksissa. Tuli kieltoa tai ei.
Sähköauto ihan puhtaasti keksintönä on ylivertainen polttomoottoriautoon verrattuna. Se on kertaluokkaa yksinkertaisempi ja siten toimintavarmempi. Olen kuullut käytettävän esimerkkinä että polttomoottoriautossa on noin 2000 liikkuvaa osa, joista jokainen siis voi hajota – ja hajoaa – aikanaan. Sähköautossa niitä on 20. Vaikka ero ei olisikaan aivan näin järisyttävä, on se silti selvä sähköauton eduksi.
Jotta sähköautolla päästään noin 300 kilometrin toimintasäteeseen yhdellä latauksella, pitää siihen kasata paljon akkuja. Akusto on sähköauton kallein yksittäinen osa, yhä noin 10 000 euroa.
Mutta akkujen hinta laskee, on laskenut koko tämän vuosituhannen ja jopa yhä kiihtyvällä vauhdilla.
Bloombergin arvion mukaan Tesla saavuttaa akustoissaan 90$/kWh -hintarajan vuonna 2020 ja 60$/kWh saavutettaisiin konservatiivisestikin arvioiden ennen 2020-luvun puoliväliä. Kiinalaisen Envision Energyn toimitusjohtaja Lei Zhang on arvioinut akustojen hinnan tippuvan alle 50$/kWh vuoteen 2025 mennessä. Akkuteknologia kehittyy, mutta erityisesti tuotannon kasvaessa skaalaedut nostavat tehokkuutta.
Mitä tämä tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä että Yhdysvalloissa normaali sähköperheauto on halvempi hankintahinnaltaan edullisempi kuin polttomoottoriversionsa vuonna 2020. Ja noin 2023 polttomoottoriauto on kalliimpi jopa ns. ”budjettiluokassa”. Eli se halpa pikkuauto on halvempi sähköisenä.
Sama kehitys tapahtuu myös Suomessa – etenkin jos verotusta suunnataan yhtään päästöttömän suuntaan. Ja ollaan suuntaamassa – jopa Kokoomuksen ohjelmien mukaan.
Nyt sitten käsi sydämelle myös siellä Suomeen luottavalla puoluetoimistolla. Jos valittavanasi on muutaman vuoden kuluttua 30 000 euron perhe-Skoda tai 30 000 euron täyssähköinen perhe-Skoda, kumman hankit? Tai oikeastaan 30 000 euron polttomoottori-Skoda tai 25 000 euron sähkö-Skoda? Etenkin kun sähköisellä ajaminen on todella paljon halvempaa per kilometri.
Aivan. Hankit sähköauton. Tietenkin. Koska et ole idiootti.
Tätä on disruptio – tekninen muutos, joka voi hävittää vanhoja toimintatapoja hetkessä. Kaikilla meillä oli filmikamera kunnes yhtäkkiä yllättäen kenelläkään ei enää ollut.
Luennoitsija Tony Seban kaksi kalvoa kertovat edellisestä liikenteen disruptiosta noin sata vuotta sitten.
1800-luvun lopussa pelättiin New Yorkin peittyvän hevosenlantaan.
No, näin ei käynytkään. Liikenne tehostui, moninkertaistui ja parani laadultaan. Näin tulee käymään nytkin.
2030-luvulla on henkilöautoja – koko nykyinen yhteiskuntamme on rakennettu henkilöautoliikenteen ympärille. Mutta polttomoottorilla ne eivät kulje kuin poikkeustapauksissa.
Ja poikkeustapauksia voivat hyvinkin olla ne Jaakkosen jutussaan mainitsemat lappalainen eläinlääkäri, ambulanssikuski ja metsäkoneyrittäjä. Ja näille saattaa hyvinkin olla tarjolla riittävästi kotimaista suhteellisen ilmastoneutraalia biopolttoainetta.
Mutta kun meillä Suomessa oli joulukuun lopussa rekisteröitynä 3 132 997 henkilöautoa, joilla keskimäärin ajetaan noin 52 km päivässä, niin onko jotenkin aivan käsittämätön ja epärealistinen ajatus että näistä helposti vaikkapa 90% olisivat sähköautoja, jos se vaan olisi taloudellisempi vaihtoehto? No ei ole.
Sähköautoilu tulee. Epänormaalista tulee uusi normaali. Ja muutos tulee tapahtumaan aiemmin ja nopeammin kuin juuri kukaan tuntuu oivaltavan.
Erittäin todennäköisesti seuraava (uusi) autosi on täyssähköinen. Ja teet sen päätöksen ihan itse, vapaaehtoisesti, ilman kieltoja tai pakkoja.
Ja kymmenen vuoden kuluttua ihmettelet että miksi kukaan tätä vastusti – eikä kaupasta löydy polttomoottori-vaihtoehtoa kuin tilaamalla.
Tuleeko kadunvarret täyteen tolppia, että asukaspysäköinnissäkin saa autonsa ladattua?
10 vuoden kuluttua niitä latauspisteitä on joka paikassa, kadunvarsista motarin levähdyspaikoille.
Vuosikymmeniä kaupungeissa on poistettu yksittäisiä parkkimittareita, jotta auraus, ym muu katujen huoltotoiminta olisi mahdollista tehdä koneellisesti. Oletatko, että nyt aletaan uudestaan tolpittamaan parkkialueet ja kadunvarret ja aletaan palkkaamaan talkkareita lumitöihin?
Tämä meidän talvi=lumi on ongelma jo nyt latureille menemiseen, koska koneellinen auraus on jättänyt siihen laturin viereen suuren lumivallin. Ainakin itse olen törmännyt moiseen ongelmaan.
Luuleeko Kari, että mainitsemasi ongelma estää sähköautoilun vallankumouksen? Ratkaisu löytyy varmasti.
Kadunvarrethan ovat jo täynnä sähköistettyjä tolppia :)
Kadunvarsilataukseen on useampia palvelua kehittäviä yrityksiä jo olemassa.
Kysymys on erinomainen. Lataus on helpompi toteuttaa kantakaupungin ulkopuolella, mutta tietenkin tämä pitää ratkoa myös kaupungeissa.
Erityisen mielenkiintoista on se että tavallaanhan tuossa luodaan ”luonnollisia monopoleja” – ei ole järkevää että jokaisessa kadunvarressa on useamman firman lataustöpselit. Jonkinlainen säännöstö ja ”roaming-ajattelu” on varmaankin tarpeen.
Mutta tämä on ratkottavissa. Kein problem.
Kadunvarsilataukseen on useampia palvelua kehittäviä yrityksiä jo olemassa.
Kysymys on erinomainen. Lataus on helpompi toteuttaa kantakaupungin ulkopuolella, mutta tietenkin tämä pitää ratkoa myös kaupungeissa.
Erityisen mielenkiintoista on se että tavallaanhan tuossa luodaan ”luonnollisia monopoleja” – ei ole järkevää että jokaisessa kadunvarressa on useamman firman lataustöpselit. Jonkinlainen säännöstö ja ”roaming-ajattelu” on varmaankin tarpeen.
Mutta tämä on ratkottavissa. Kein problem.
Suomessa on liikennekäytössä yli 20 000 kpl (tilanne 31.12.2018) henkilöautoja, joiden sähköautoversiosta en ole edes nähnyt prototyyppiä ja aika vaikea on kuvitella, että sitä voisi sähköisenä valmistaakkaan.
Suomessa on 63 000 kpl matkailuperävaunua + sadat tuhannet kevytperävaunut ja trailerit. Aika harvassa ovat ne < 100 000 € sähköautot, joihin saa näiden vetämiseen tarvittavan vetokoukun.
Se, että joskus saa Skodaa 25 000 € sähköisenä, kun bensaversio maksaisi 30 000 €, ei vielä räjäytä pankkia.
Teikäläisten kiihkosähköuskovaisten kirjoittelu tekee sähköautoistumiselle hallaa.
Kirjoitit:"Tätä on disruptio – tekninen muutos, joka voi hävittää vanhoja toimintatapoja hetkessä."
Mahtaviin esimerkkeihisi vedoten; Miksi hevosen voitti polttomoottoriauto, eikä sähköauto? Molemmathan olivat olemassa jo tuolloin, sähköauto jopa ensin. Kameravertausta en ymmärtänyt, miten se todistaa sähköauton voitosta.
Ei mustekynän häviäminen kuulakärkikynällekään todista sähköautojen voitosta.
Kaltaisesi änkyrät kuuluvat vahvasti disruption tunnusmerkistöön. Mainitsemasi määrä matkailuvaunuja vaatii vetääkseen saman verran autoja – 2% autokannasta. Sähköautoilla voi myös vetää vaunuja, katso vaikka e-tronin, model X:n tai Q7-plugarin speksejä. Akustot kasvavat kapasiteetiltaan koko ajan, jolloin myös suuremman kulutuksen vaikutus pienenee.
Änkyrä?
Sun tyyliset kommentoijat eivät edistä sähköautoilua, aloit heti nimittelemään minua tietämättä minusta mitään.
Ajatko sähköautolla, minä ajan?
Lähes 100 000 € Audi ja 150 000 € Tesla. Miten kauheasti kommenttini meni pieleen?
Uudenlaiset ajat tuovat uusia ratkaisuja. Sähkömoottorit ovat siitä näppäriä että lisätyöntöä antavia pyöriä voi laittaa ohjatusti vaikka perävaunuunkin. Tuo toki vähän propellihattua.
1900-luvun alun sähköauto ei ollut parempi kuin polttomoottori. Siksi se hävisi. Ei silloin ollut sähköä saatavissa juuri mistään ja lyijyakkujen varastointiteho ei ollut kummoinen.
Kameravertaus liittyy muutoksen nopeuteen. Muutoksen vauhti ei olekaan tasainen ”10-prosenttiyksikköä per vuosi”, vaan kun jokin kynnys ylittyy muutosnopeus voi olla eksponentiaalinen.
Jos 300km säteen sähköauto on halvempi ostaa kuin polttomoottoriversionsa tapahtuu muutos uusien autojen kohdalla nopeasti. Ja kun niitä alkaa nähdä liikenteessä, kynnys madaltuu lisää.
Kannattaako kirjoittaja keskustatunnelia, koska kirjoittaa ”2030-luvulla on henkilöautoja – koko nykyinen yhteiskuntamme on rakennettu henkilöautoliikenteen ympärille. ”
Toki tuon voi lukea myös siten, että tällä hetkellä (vihreiden mielestä valitettavasti) nykyinen yhteiskuntamme perustuu henkilöautolla liikkumiseen ja sitten 2030 -luvula enemmistö autoista on täyssähköautoja mutta se ei tarkoita, että henkilöautojen kumulatiivinen määrä kasvaisi, vaan pääsisimme kohti ”vihreämpää” joukkoliikennepainotteista yhteiskuntaa.
Mainitsen keskustatunnelin, koska kaikissa suurissa kaupungeissa on rakennettu tunneleita liikkumista helpottamaan mutta Helsingissä tunneleita vastustetaan vuosikymmenestä toiseen.
Kirjoittaja ei ottanut huomioon myöskään sitä, että yhteiskunta ja infra sen ympärillä on rakennettu nimenomaan polttomoottorikäyttöiselle henkilöautolle. Utopia, jossa sähköä on gigawattitolkulla tarjolla joka kadunkulmassa, on nykyisen infran huomioon ottaen hyvin kaukainen.
Luuletko että 1900-1913 välillä hevosenlannan puhdistusinfra ei korvaantunut huoltoasemilla?
Jos tänä päivänä ehdotettaisiin öljynporauksista, kuljettamista jalostamoihin ja niistä kumipyörillä jatkumiselle niin veikkaan että vastaanotto olisi epäuskoinen. Sähköinfrahan meillä jo on.
Mktt: lannan puhdistusinfran puutteet / sen olemattomuus loivat suuren tarpeen henkilöautoille.
Ihmettelijä:
Pointti taisi mennä ohi..?
Onhan meillä sähköinfra olemassa joo, mutta ei siihen, että kolmea miljoonaa sähköautoa ladataan Suomen joka nurkalla 100kW teholla kesät talvet. Ts. meillä ei ole infraa 100% sähköautoilulle. Öljyyn meillä on ollut valmis infra vuosisadan verran, oli ajatus siitä kuinka hullu hyvänsä.
Keskustatunneli ei liity tähän juuri mitenkään, enkä sitä kannata. Kallis eikä tuota juuri mitään hyötyjä. Liikenneverkko ≠ voimanlähde.
Itse ajan tietenkin liikenteen kokonaisuudessa ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuuttamme henkilöautosta ja siirtävät kokonaisuudessa painopistettä julkiseen liikenteeseen – sekä poistavat liikennetarvetta ylipäätään tiiviimmän kaavoituksen avulla (uusi yleiskaava jne.). Kaupunkiliikenteessä sitten myös muut ratkaisut kuten pyöräily, escootterit ja kävely.
Ja latauskysymykseen: ei niitä kaikkia tosiaankaan koko aikaa ladata 100kW teholla ympäri vuoden!
Päin vastoin, aikanaan fiksussa sähköverkossa autojen akut voivat toimia jopa sähkölähteenä ja tasoittaa kulutushuippuja.
Minulla ei ole koskaan ollut yli kymppitonnin autoa eikä vanhemmillani yli viiden tonnin. Silti on täytynyt jo työnkin vuoksi ajaa pitkiä matkoja ja täytyy edelleen.
Ei minulla ole mitään sähköautoja vastaan. En vain ymmärrä, miten minunlaiseni tavalliset ihmiset pystyvät niitä hankkimaan. Niistähän tullaan keräämään tulevaisuudessa veroina vähintään sama summa kuin nykyään polttomoottoautoistakin, joten halvemmaksi ne eivät tule.
En myöskään ymmärrä, miten menneestä voi suoraan ennustaa tulevaa. Kehitys kun ei kovinkaan usein jatku suoraviivaisena.
Jos joskus pystyn sähköauton hankkimaan, se lienee reilusti yli 10 vuotta vanha. Missä kunnossa lienee tuolloin akusto?
En ymmärrä, kuinka koulutetut ihmiset ovat alkaneet liki kritiikittä niellä visioita ja markkinointiviestintää.
Esimerkiksi akkuasiantuntijat suhtautuvat sähköautojen kehitykseen paljon varovaisemmin kuin visionäärit.
Vähitellen nykyiset käytetyt autot korvautuvat sähköautoilla.
Akustojen kestävyydestä on erilaisia arvioita. Joidenkin mukaan jopa kymmeniätuhansia syklejä. Todennäköisesti se tulee paranemaan tekniikan kehittyessä.
Liikenteen hinnoittelu / verotus on uudistettava joka tapauksessa. Polttoaineverotuksen hiipuessa tulisi siirtyä hinnoittelemaan liikkumista. Eli esim. alueellisia ruuhkamaksuja tjms. väylämaksuja.
Menneestä ei tietenkään voi suoraan ennustaa tulevaa ja etenkin autoiluun liittyy – kuten tästäkin keskustelusta huomataan – paljon kulttuurisia seikkoja, jotka voivat keikuttaa kehitystä jänniin suuntiin, mutta toisaalta akustojen hintatrendi on ihan selvä.
Se on samantyyppinen hintatrendi kuin mm. tuulivoiman ja aurinkovoiman, jotka ovat nyt kannattavia jo ilman tukiaisiakin. Ja ne tullessaan sähkömarkkinoille muuttavat peruslähtökohtia. Tätä voi ennustaa ja ennakoida – oikeastaan on pakkokin. Sitä minä tässä teen.
Perusteesini on oikeastaan se että muutos voi olla nopeampi kuin moni tuntuu aavistavan. Se että muutos tulee on täysin selvää.
Pohdinnat aurauksen vaikeudesta taikka synnytyssairaaloiden etäisyyksistä ovat pitkälti epärelevantteja. Esim. Volkswagen valmistaa vuodessa n. 10 miljoonaa autoa. Kun tämänkokoiset firmat strategisia päätöksiä tekevät, siinä ei paljon suomalaisten mielihalut paina. Me ostamme niitä autoja, joita maailmalla valmistetaan.
https://www.reuters.com/article/us-volkswagen-electric/vw-to-convert-three-german-plants-to-build-electric-cars-idUSKCN1NJ1ZT
Sepä se.
”Sähköautoissa ei ole ominaisuutta X, niinpä ne ovat huonoja.”
iPhonen ensimmäisessä mallissa ei ollut 3G:tä, mistä syystä sille naurettiin Nokiassa. iPhonen ylivertaisuutta ei Nokiassa tajuttu muutaman tällaisen teknisen perässähiihtävän detalji. vuoksi, jotka tekninen kehitys nopeasti korjasi.
Ei kannata sortua Nokian tyyliseen itsetyytyväisyyteen. Sähköautot tulevat mullistamaan liikenteen ja polttomoottorit tulevat väistymään kuten Nokian puhelimet.
VM jo kertoikin Volkswagenin strategisista valinnoista. Autonvalmistajat eivät pohjaa päätöksiään pelkkiin mutu-tuntemuksiin, kuten monet kirjoittajat täällä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/volkswagen-paatti-hurjasta-sahkoloikasta-keskella-pahinta-diesel-kohua-paatoksen-mittakaava-alkaa-paljastua-vasta-nyt/a12167da-4eec-4fb6-9ac9-1b435f384cf3?fbclid=IwAR0GheCtYe10krvMn68EHeVLpr7J-PJbAV1y5s7AEq-gsnP4gRU0AJp4JNo
tämäkin tieto tuli hiljattin
https://autoweek.com/article/luxury/porsche-expects-taycan-outsell-911-will-double-its-production
Vetokoukkuja ei sähköautoissa ole siksi, että suurin osa sähköauton ostajista ei sellaista tarvitse, ei siksi, että se ei teknisesti olisi mahdollista (minkä Model X ja Jaguar I-PACE todistavat). Muutos lähtee massoista, ei nichéstä.
Kaikkia maailman sähköautoja ei tarvitse ladata kaiken aikaa eikä varsinkaan 100kW teholla. Sähköautoa ei ladata kuten polttomoottoriautoa tankataan – tyhjästä täyteen – vaan tyypillisesti yön aikana sen verran kuin edellisenä päivänä on käytetty. Erittäin harvoin enemmän kuin 8A 10h.
Nykyisellä kasvuvauhdilla peak lithium on vasta sadan vuoden päässä, mutta jos oikeasti ruvetaan korvaamaan maailman ajoneuvokantaa täyssähköautoilla pikavauhtia, niin litiumvarat loppuvat ihan oikeasti kesken.
Onneksi on vaihtoehtoinen akkukemia, joka on lähes yhtä hyvä, mutta ei ole riippuvainen yhtä niukasta luonnonvarasta: natriumioniakku. Mutta natriumioniakuista ei ole vielä kaupallista sähköautokelpoista versiota. Tällainen lienee odotettavissa 10-15 vuoden sisällä, jos saa olla hiukan optimistinen, mutta pelkästään tuotannon skaalaus kaupallisesta prototyypistä maailmanlaajuisesti arkipäiväiseksi massatuotteeksi kestää vielä 10 vuotta lisää, vähintään.
Elikkäs en nyt mieluusti juuttuisi yhteen teknologiaan. Jos nyt joku tempaisee jostain vihdoinkin jonkin sähköstä polttonesteeksi air-to-fuel (carbon sequestering/RWGS/F-T-synteesi) -prosessin joka tuottaisi edes jossain määrin järkevällä kustannustasolla polttomoottoreihin kelpaavaa polttoainetta täysin hiilineutraalisti (tai jopa hiilinegatiivisesti), niin ei tätä nyt mun mielestä tarvitse kieltääkään. Nestemäisillä polttoaineilla on aivan järjettömän hyviä ominaisuuksia, sen takia ne ovat niin suosittuja.