Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma nosti pari viikkoa sitten esiin kotihoidon pysäköintiongelmat, jotka ovat puhututtanut pariin otteeseen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa mm. Arja Karhuvaaran toimesta.
Kysymyshän vaikuttaa melko selvältä. Etenkin kantakaupungissa parkkipaikkojen hakemiseen kuluu aikaa, joka on pois hoitokäynnistä. Miksei kukaan tee mitään?
Arja Karhuvaara ehdotti viime vuonna ”asioimispysäköintipaikkajärjestelmän” kehittämistä – eli siis ilmeisesti järjestelmää, jossa jokaisesta korttelista varattaisiin parkkipaikkoja kotihoidon käyttöön.
Eveliina puolestaan haluaisi ”kotihoidon työtehtävään liittyvän pysäköintiluvan” joka rinnastuisi vammaisten pysäköintilupaan. Vammaisten pysäköintiluvalla saa ajoneuvon pysäköidä yleisillä alueilla:
– Vammaisille autoilijoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
– Maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta
– Yleisellä alueella, missä pysäköinti on kielletty liikennemerkillä (pysäköinti kielletty – tai pysäköintikieltoalue – liikennemerkki)
– Rajoitusta pidemmäksi aikaa sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu. Pysäköinnin kestoa ei ole tarkemmin laissa määritelty.
Arja ja Eveliina ovat oikeassa siinä että ongelmaa pitää ratkoa – etenkin nyt kun kotihoitoa tarvitsevan väestön määrä kasvaa nopeasti. Kyse on sekä paremmasta hoidosta, paremmista työolosuhteista että yhteisten verorahojen järkevästä käytöstä. Meidän ei kannata tuhlata rahaa siihen että kotihoitaja etsii parkkipaikkaa.
Valitettavasti molempia ratkaisuja yhdistää oikeastaan se että ne eivät varsinaisesti ratko ongelmaa. Arjan ehdotus vastaisi vaihtuvaan tarpeeseen huonosti ja Eveliinan esitys ei oikein auta kantakaupungissa, jossa parkkipaikkoja ei kadunvarteen synny lisää vaikka olisikin lupa pysäköidä vapaammin. (Kuten kaupunki asiaan vastasi jo vuonna 2012.)
Mitä itse ehdottaisin?
1. Teknologia käyttöön
Brittiläinen Guardian kertoi jokunen viikko sitten miten Helsinki käyttää hienoa Videovisit -järjestelmää vähentämään tarvittavien kotihoitokäyntien määrää. Yksi hoitaja voi hoitaa suuren joukon asiakkaita, ja parkkipaikkatarve vähenee kun käyntitarve jää vähäisemmäksi. Vastaavia teknologioita on muitakin. Nämä tulisi ottaa täysmääräisesti käyttöön. Helsingin tulisi olla etäkotihoidon edelläkävijä koko maailmassa.
Vähennetään tarvetta käynteihin. Samalla vähenee parkkipaikkojen tarve. Mutta se ei tietenkään poistu täysin.
2. Muut kulkuneuvot
Arja Karhuvaaran aloitteeseen vastatessaan Kaupunkiympäristön toimiala selvitti lausuntoa varten kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta kokemuksia nykyisestä tilanteesta. Kävi ilmi että:
”Kokemukset pysäköintipaikkatilanteesta vaihtelevat. Täysin ongelmatonta se ei ole missään ja esimerkiksi eteläisessä kotihoitoyksikössä autoja ei käytetä vaikeiden liikenneolosuhteiden vuoksi lainkaan. Pysäköintilupakaan ei välttämättä auttaisi, jos paikkoja ei ole tarjolla.
Kyselyn vastauksissa ehdotettiin myös sähkömopojen ja skoottereiden käyttöä, koska ne ovat autoja helpompi pysäköidä.”
Polkupyörän, kuormapyörän tai niiden sähköistetyn version voi pysäköidä pihalle, kadunvarteen tai puistoon. Samoin sähköskootterin tai muun pienen sähkökulkuneuvon. Otetaan auto pois yhtälöstä siellä missä sitä ei välttämättä tarvita. Käytetään muita kulkupelejä. Pysäköintiongelma poistuu.
Tämäkään ratkaisu ei tietenkään sovellu kaikkialla ja kaikille, mutta kuten eteläisen kotihoitoyksikön esimerkki näyttää, se on täysin mahdollista. Tämäkin ratkaisu tulisi käyttää täysmääräisesti.
3. Hinnoitellaan pysäköinti oikein
Pysäköintipaikkojen puute ei ole vain kotihoidon ongelma. Se on ihan yhtä iso haaste putkimiehille, siivoajille, pitsakuskeille, tavarantoimittajille, turisteille, kauppojen asiakkaille – ja tietenkin myös asukkaille, jotka eivät löydä kadunvarsipaikkaa sitä tarvitessaan.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Dynaaminen hinnoittelu.
Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä että pysäköinnin hinta vaihtelee alueittain, kortteleittain, jopa kadun pätkittäin niin, että aina korkeintaan 90% paikoista on varattuna. 10% aina vapaana. Aina on tilaa kotihoitajalle kun paikkaa tarvitaan.
Tämä tietysti ratkaisee kadunvarsipysäköinnin ongelmat myös kaikkien muiden kuin kotihoitajien kohdalla.
Ja mikä parasta, mitään uusia lakeja ei tarvita. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, jonka jäsen Eveliina on, voi tehdä päätöksen halutessaan vaikka jo ensi syksynä. Kadunvarsipysäköinnin ja asukaspysäköinnin hintaa nostamalla kysymys ratkeaa, kotihoito sujuvoituu.
Toimiva ratkaisu siis tiedetään jo. Mutta sitten päästäänkin politiikkaan. Löytyykö uskallusta nostaa pysäköinnin hintaa Helsingin keskustassa?