Eilen somessa kiersi laajalti Twitter-ketju, jossa Petteri Katajiston huomioon Oulunkylän juna-aseman pyörätelineiden kehnosta tilasta tuli vastaamaan puolisenkymmentä tavalla tai toisella juna-asemiin liittyvää organisaatiotwiittaajaa. Hupaisaltahan se näytti.
Olen ihmetellyt pitkään täsmälleen samaa asiaa, Ogelin aseman ohi kun kulkee päivittäinen työmatkani. Blogille ja HS:n mielipidepalstalle olen kirjoitellut saman aiheen tiimoilta jo vuonna 2010 ja 2011. Sattumalta olinkin jo viime viikolla valmistellut valtuustoaloitteen, jonka ajattelin jättää ensi keskiviikon valtuustossa.
Valtuustoaloite: Lähiliikenteen juna-asemien kehittäminen
Helsingin Seudun Liikenne järjestää pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen, joka kuljettaa päivittäin kymmeniätuhansia matkustajia. Kaikkein vilkkaimpia asemia, kuten Helsingin päärautatieasemaa ja Pasilaa on viime vuosina parannettu varsin merkittävästi. Samalla monen muun aseman, jotka ovat vain lähiliikenteen käytössä, kehittäminen näyttää olevan selvästi huonommalla tolalla.
Osin tämä voi johtua paikallisliikenteen asemien epäselvistä vetovastuista:
– asemalaitureiden ylläpidosta ja omistuksesta vastaa useimmiten Väylävirasto
– Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon juna-asemat omistaa HKL
– asemarakennuksista vastaa usein Senaatti-kiinteistöt tai VR
– maapohjan omistaa useimmiten Senaatti-kiinteistöt
– autojen liityntäpysäköinnistä vastaa Helsinki/HKL(?)
– liikennöinnistä ja sujuvista jatkoyhteyksistä vastaa HSL
Metroliikenteessä on toisin. Liikennöinnistä vastaava HKL myös omistaa asemat ja vastaa niiden ylläpidosta. Länsimetron osalta asemat omistaa Länsimetro Oy, mutta ylläpidosta vastaa HKL. Tärkeää kuitenkin huomata että Länsimetron omistajilla (Espoo ja Helsinki) on selkeä intressi kehittää ja ylläpitää asemia ja asemanseutujaan.
Nykyisessä lähijuna-asemien omistus- ja ylläpitosuhteiden viidakossa kukaan ei kanna kokonaisvastuuta lähiliikenteen matkaketjun laadusta. Olisi selkeämpää että lähiliikenteen juna-asemista vastaisi metroliikenteen tapaan HKL ja että asemien toimintamalli olisi samantyyppinen kaikilla lähiliikenteen käytössä olevilla asemilla. Asemien kaupallinen potentiaali on myös enemmän Helsingin kaupungin intresseissä kuin Senaatti-kiinteistöjen. Lisäksi Asemien omistuksen siirtäminen Helsingille helpottaisi myös aluekehittämisen nykyistä kokonaisvaltaisemmin – asemanseuduilla on isoa potentiaalia myös asunto- ja toimitilarakentamiselle.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme että selvitetään:
– Helsingin lähiliikenteen juna-asemien omistusolosuhteet ja vastuut
– nykyistä selkeämpi toimintamalli ja vastuutus
– asemaseutujen kaavoituspotentiaali asunto- ja toimitilarakentamiselle
– Väyläviraston, VR:n, Senaatin ja HSL:n kannat toiminnallisiin muutoksiin
Asemien omistusjärjestelyt juontavat juurensa jopa yli sadan vuoden taakse. Siksi kiskojen alla olevan maan omistaa pääsääntöisesti valtio kuten myös asemanseudut rakennuksineen. Näin niiden ylläpito on sitten valunut valtion orgaanilta toiselle.
Valtio ei ole tässä tapauksessa paras mahdollinen omistaja. Se on liian suuri ja liian kaukana asemien arjesta. Eikä valtio ole myöskään ketterin mahdollinen kehittäjä asemanseuduille. Miksei näillä lähiliikenteen asemilla ole edes R-kioskeja? Yksi syy on se että omistajaa ei vaan kiinnosta – nämä asemat ovat vain rivejä valtion valtavassa salkussa, ei jotain joka nivoutuisi muihinkin intresseihin.
Kuten metron, Länsimetron ja kehäradan asemien kohdalla, asemien vastuut ja omistus tulisi keskittää toimijalle, joita asemien ja asemaseutujen toiminnallinen ja taloudellinen kehittäminen ainakin tulisi kiinnostaa. Eli siis Helsingille. Asemat eivät ole vain läpikulkupaikkoja, vaan sidoksissa monilla tavoilla useampiin kaupungin strategisiin tavoitteisiin.
Esittämäni ratkaisu selkeyttäisi ylläpidon vastuutuksia, ja pidemmällä aikavälillä parantaisi asemien palvelutasoa. Asemaseuduille on mahdollista kaavoittaa lisää liiketilaa ja miksei myös asuntojakin. Jos ylläpidämme ja kehitämme lähijunaliikennettä, niin sen tuottamista hyödyistä kannattaa ottaa kaikki paukut irti!
Tämän prosessin toivoisin käynnistyvän aloitteellani. Aloitevalmistelun aikataulu on sikäli parahultainen että aiheesta voisi hyvinkin olla maininta tulevassa valtuustostrategiassa joka ensi kevätkesällä neuvotellaan.
Hei,
Ihmettelin tässä artikkelissa RSS-lukijan kautta näkyviä mainoksia tekstin seassa, ja nehän näemmä ovat ihan artikkelin tekstissä, tosin näkymättöminä. Eli esim. kohdassa ”juna-asemiin liittyvää organisaatiotwiittaajaa ” jälkeen tulee linkki jonka tekstinä on ”windows media player voor windows 7 for free”.
Näiden mainosten ei vissiinkään ole tarkoitus olla tuolla.
Ei, todella hämmentävää. Kiitos huomiosta.
Nyt päivitin kaikki systeemit, toivottavasti korjaantui.