Lisää kaupunkia!

Ajattelussani lähes kaikki ratkaisut kiertyvät lopulta yhteiskuntarakenteemme ja erityisesti liikenneratkaisujen ympärille. Niin ilmastonmuutos, palvelut, lähiluonto kuin kulttuurikin.

Mitä enemmän rakennamme oikeaa tiivistä Helsinkiä, sitä useampi voi kulkea päivittäiset matkansa julkisilla, pyöräillen tai kävellen. Sitä useampi löytää niin julkiset palvelut (päiväkodit, koulut) kuin yksityisetkin palvelut viidentoista minuutin etäisyydellä kotioveltaan. 

Tiivis rakentaminen Helsinkiin säästää myös kokonaisuutena luontoa koko Uudellamaalla – rakentaminen ympäryskunnissa käyttää maata moninkertaisesti per uusi asukas Helsinkiin verrattuna ja lisäksi jos liikkuminen perustuu henkilöautoihin hajautuu yhdyskuntarakenne entisestään ja ilmastopäästöt kasvavat.

Tiiviissä kaupungissa myös palvelut kukoistavat. Ei ole sattumaa että Helsingissä asuu suurin osa Suomen vapaan kentän taiteilijoista. Teatteria, sirkusta, musiikkia, tanssia ja elokuvaa on tarjolla normaalioloissa laajalla kirjolla joka päivä. Mitä enemmän rakennamme kaupunkia sitä enemmän myös näille palveluille on kysyntää.

Rakentamiseen liittyy keskeisesti myös asumisen hinta. 2020 vihdoin ylitettiin 7000 valmistuneen asunnon raja ja valtuuston asettama tavoite 8000 asunnon vuosituotannosta on erinomainen. Meidän tulee rakentaa uusia asuntoja joka puolelle kaupunkia ja niiden hallintamuotojakauman tulee olla monipuolinen: tarvitsemme niin kaupungin vuokra-asuntoja kuin omistusasumistakin.

Kasvavan kaupungin tulee investoida tulevaisuuteen rohkeasti. Tarvitsemme lisää raiteita ja kaupunkibulevardit. Mutta myös lisää kouluja, päiväkoteja ja puistoja.