Olen seurannut Helsingin kaupungin soten julkaisemia T3-lukuja kuukausittain Facebook-sivuillani helmikuusta 2022 lähtien. Halusin nähdä miten palvelun laatu kehittyy – kehittyykö se ylipäätään ja myös miten poliittinen päätöksenteko seuraa Helsingin perusterveyden saatavuuden keskeistä mittaria, ja miten sen perusteella Helsingin sotea ohjataan.
Mikä ihmeen T3? THL kertoo: ”T3-luvulla tarkoitetaan samassa toimintayksikössä toimivien ammattilaisten ajanvarauskirjoilla kolmansien varattavissa olevien kiireettömien vastaanottoaikojen mediaania.” Ja sama suomeksi: lääkäreiden T3 kertoo milloin terveysaseman lääkäreillä on kolmas vapaana oleva kiiretön vastaanottoaika.
Vuonna 2023 T3 aika oli mukana myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sitovissa toiminnallisissa tavoitteissa, siis sellaisissa jotka olisi hyvä saavuttaa.
Terveysasemien hoitotakuun toteutuminen (ensikontaktissa toteutunut hoito, kiireellisen hoidon toteutuminen samana tai seuraavana päivänä, kiireettömän hoidon toteutuminen 14 vuorokauden aikana
Käytännössä tuolla 14 vuorokauden määrellä viitattiin T3-aikaan, koska se oli se mittari jota kaupunki seurasi. Kuinka kävi, onnistuttiinko?
Jos, rakas lukija, olet seurannut T3-päivityksiäni, niin sotepe-toimialalalautakunnalle 13.2.2024 kerrottu tulos:
Ei toteutunut, toteuma kiireellisen hoidon osalta 94,8 % (tavoitetaso 95,0 %), kiireettömän hoidon osalta 63,8 % (tavoitetaso 75 %)
ei pitäisi yllättää.
Tuo 75% tavoite oli sikäli huvittava että laki määritteli hoitotakuun 14 vrk sisään tapahtuvaksi alkaen syyskuusta 2023. Loppuvuoden ajan Helsingin sitova toiminnallinen tavoite oli siis lainvastainen ja lopputulos tietysti myös.
No kuinka lautakunta sitten ohjeisti toimialaa saatuaan tiedon tästä epäonnistumisesta?
”Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti merkitä tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen osalta selvityksen toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista.”
Merkittiin tiedoksi, eli ei tehty mitään ja erityisesti tavoitteiden saavuttamattomuudesta ei seurannut mitään. Ei yhtään mitään.
Mutta varmasti vuodelle 2024 sitovat toiminnalliset tavoitteet sitten olivat tiukemmat ja vaaditaan tiukoilla mittareilla tuloksia!
Näinhän sitä voisi ajatella. Vuoden 2024 sitovat toiminnalliset tavoitteet löytyvät toimialan tulosbudjetista. Siellä perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä linjataan seuraavasti:
Mittari: Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika
Lähtöarvo: kiireettömän hoidon odotusaika on yli 14 pv
Tavoitearvo:kiireetön hoito toteutuu 14 pv aikana
Keskeiset toteuttamisen toimenpiteet (1–3 kpl)
– Ammattilaisten välistä työnjakoa selkeytetään ja muokataan tarkoituksenmukaisemmaksi.
– Lisäämme asiakastyöhön kohdistuvaa työaikaa Apotin käytettävyyttä parantamalla, työn suunnittelulla ja digitaalisuutta hyödyntämällä.
Ammattilaisten välisen työnjaon selkeyttäminen on varmasti tarpeen. Mutta uskooko kukaan että hoidon saatavuus paranee mainituilla toimenpiteillä? Ja erityisesti: miten lautakunta aikoo seurata ”ammattilaisten välisen työnjaon selkeyttämistä” tai ”digitaalisuuden hyödyntämistä”? Minun silmissäni Helsingin sotepe-lautakunta ei edes yritä ohjata toimialaa toimimaan paremmin.
T3-seuranta
Tein T3-seurantaa kahden vuoden ajan. Pääasiallinen syy kerätä lukuja itse oli se että Helsinki julkaisi nettisivuillaan arvot vain kolmen kuukauden ajalta, joka ei ole riittävä ajanjakso toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Sittemmin siitä tuli minulle hyvä työkalu käydä mielenkiintoisia keskusteluja terveydenhuollon kehittämisestä. Olen oppinut paljon.
Helmikuulle 2024 seurantani päättyi koska Helsingin kaupunki päätti vaihtaa mittaristoaan. T3 on korvattu THL:n Avohilmolla, joka on todennäköisesti tarkempi ja palvelun saatavuutta paremmin kuvaava mittaristo.
Tai ainakin voi olla. En oikein osaa lukea sitä vielä enkä väitä tajuavani sen kaikkia hienouksia. Minun on esimerkiksi vaikea hahmottaa miten käytännössä saman T3-arvon (35-36) saavuttaneet Pitäjänmäen, Pihlajamäen ja Malminkartanon terveysasemat, voivat erota THL:n tilastossa villisti toisistaan. Puhumattakaan Puistolasta, joka pärjäsi T3-vertailussa paljon paremmin (22), mutta jonka potilaista 79% ei saanut lääkärinaikaa lain vaatimusten puitteissa.
Jos olisin sotepe-lautakunnan jäsen, saattaisin kysellä näiden numeroiden perään, mutta miksipä ihmeessä kyselisin kun selvästikään tavoitteena ei ole ollut ohjata toimialaa tekemään asialle yhtään mitään.
Hallituksen ohjaus ja säästöt
Huhtikuussa Orpon hallitus julkaisi ”julkisen talouden suunnitelmansa” tuleville vuosille. Osana tätä kokonaisuutta myös perusterveydenhuollon hoitotakuu päätettiin löysätä 14 vuorokaudesta 90 vuorokauteen. Hoitotakuiden löysäämisen ja ostotakuuvelvoitteen poiston säästöksi laskettiin 130 milj. euroa vuodesta 2025 alkaen.
Minun on vaikea ymmärtää esitystä. Se on ensinnäkin inhimillisesti kestämätön, 3 kuukautta ei ole hyvinvointivaltiossa kohtuullinen aika odottaa lääkärin vastaanottoa. Se ei vaan ole. Tämä esitys luovuttaa ja toteaa että julkiselta sektorilta ei tule edes odottaa asiallista perusterveyden saavutettavuutta.
Toisaalta en usko että tämä päätös säästää euroakaan. Pahimmassa tapauksessa heikentyvä perusterveyden saatavuus voi johtaa jopa parannettavissa olleiden sairauksien hoidon alun venymiseen niin että se tuhoaa ihmisten elämiä joko laadullisesti tai konkreettisesti.
Ja kolmanneksi, en usko että kyse on edes resursseista. Kyse on siitä että vastuullisia ei kiinnosta perusterveydenhuolto ja sen laatu. En syytä lääkäreitä enkä hoitajia jotka julkisella sektorilla kovassa paineessa vastuullista työtä tekevät – heitä todennäköisesti kiinnostaa. Minä syytän poliitikkoja puolueen väriin katsomatta – ainakin Helsingin sotepe-lautakunta on tyystin kyvytön ohjaamaan toimialaa strategisesti tai vaatimaan johtamista ja tuloksia operatiiviselta johdolta. Mikään muu ei oikein selitä tällaisten tulosten ja selittelyn hyväksymistä vuodesta toiseen.
On surkeaa että nyt tulevan lakimuutoksen myötä poistuu laista nouseva paine tehdä asialle mitään. Ensi vuodeksi Helsingissä voidaan sitovaksi tavoitteeksi asettaa kolme kuukautta ja hymyillä loppuvuodesta onnellisena kun tavoite saavutettiin. Ehkäpä tulospalkkiokin häämöttää! Arvoton näytelmä.
Perusterveydenhuollon saatavuus ei kosketa meitä kaikkia. Minulla on työterveyshuolto. Saan etälääkäriyhteyden vaikka heti – 90 vuorokauden sijaan puhutaan 90 sekunnista. Lähiajan saisin huomisaamulle. Silti, myös minulle, perusterveydenhuollon saavutettavuus ja koettu laatu ovat tärkeä osa yhteiskuntamme kivijalkaa. Meillä on korkea veroaste, mutta vastaavasti kaikista pidetään huolta ja hädän tullessa voimme luottaa apuun. Perusterveydenhuollon tilanne Helsingissä murentaa uskoa koko hyvinvointiyhteiskuntamalliimme. Ja se on ihan hitosti isompi kysymys kuin montako asemaa on ulkoistettu tai montako päivää T3 tässä kuussa oli.