Kulttuuri!

Emme elä vain leivästä. Kukoistava kulttuurin pääkaupunki mahdollistaa niin laadukkaat laitoksensa kuin monimuotoisesti elävän vapaan kentän ja tapahtumat.

Olen tehnyt kulttuuripolitiikkaa Helsingissä jo pitkään. Olin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsen 2005-2008, varsinainen jäsen 2009-2012 ja tällä kaudella olen toiminut niin kultuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan varajäsenenä (2017-2019) että apurahat ja avustukset myöntävän kulttuuri- ja kirjastojaoston jäsenenä (2017-2021).

Olen mielestäni saanut myös tuloksia aikaan. Tällä kaudella keskeinen saavutukseni oli 2017 avustusuudistuksen myötä saatu n. 900 000 euron lisäys kulttuurin avustuksiin, jossa painotettiin kulttuurin vapaata kenttää ja uusia toimijoita. Valmistelin jaostoa tekemään päätöksiä sekä vaikutin oman ryhmäni kautta talousarvioneuvotteluihin niin että lisäraha saatiin.

Tulevan kauden tärkein tehtävä on heti alussa varmistaa että pandemiasta noustaan. Että teatterimme eivät kaadu jo koronaan. Samalla 2022 ja 2023 Helsingin on kannettava vastuunsa kulttuurin pääkaupunkina – jos valtio leikkaa VOS-teattereiltamme ja museoiltamme, Helsingin on varauduttava tukemaan näitä laitoksia lisää. Tämä tarkoittaa myös Helsingin omaa kaupunginorkesteria, kaupunginteatteria ja UMOa.

Taiteen perusopetuksen resurssointia on tulevalla kaudella parannettava. On mahdoton tilanne että kustannukset nousevat, kaupungin harrastusikäisten lasten määrä kasvaa merkittävästi, mutta taiteen perusopetuksen resurssit eivät. Moni harraste on jo nyt niin kallis että tilanne on vahvasti eriarvoistava. Samalla Helsingin täytyy kannustaa kenttää tuottamaan matalan kynnyksen osallistumismuotoja.

Tulevan kauden suuria hankkeita ovat Uusi Design ja Arkkitehtuurimuseo, Tanssin talon toiminnan käynnistyminen, Biennalen jatkaminen, soten ja kulttuurin yhteistyön syventäminen sekä kaupungin omien kulttuuritalojen toiminnan ja rahoituksen herättäminen uuteen kukoistukseen.

Kirjoitin tarkemmin Helsingin kulttuuripolitiikasta blogissani.