Kävin taas vaihteeksi hikeentymässä musiikkikaupassa.
Tarvitsin yksinkertaisen midi-kontrollerin, purkin, jossa olisi riittävästi nuppeja, värivaloja, koskettimia ja muita numikoita vaikuttaakseni uskottavalta isojen poikien joukossa. Eiku töitä tehdäkseni.
Olen seuraillut äärimmäisen heikosti midi-vehkeiden kehitystä. Ei ole ollut tarvetta moiselle sitten 90-luvun, joten olen antanut asian olla. Kaikkea ei voi seurata. Niinpä ajattelin päivittää tietojani musiikkiliikkeessä ja mahdollisesti ostaa hyllystä ensimmäisen asiallisen oloisen laitteen. Muutaman kympin hintaero nettikauppaan verrattuna ei minua hetkauta, jos saan laitteen heti käsiini.
Menin sitten Helsingin keskustassa sijaitsevaan Soundataan. Viitisen minuuttia odoteltuani palvelua rohkaistuin kysymään myyjän oloiselta nuorelta mieheltä tuotteita. Hän kuulemma oli vain ”työharjoittelussa eikä oikeasti töissä”. No, eipä siinä mitään jos vain saadaan asia hoidettua. Pisteet pojalle hyvästä yrityksestä, mutta enpä tullut siitä käynnistä hullua hurskaammaksi, olin selvästi paremmin selvillä markkinoilla olevista tuotteista kuin ”myyjä”. Liikkeen varsinainen Myyjä puhui puhelimessa kovaan ääneen kaverilleen koko sen ajan kun olin paikalla. Ironista kyllä, valitteli kuulteni huonoa fiilistään, joka oli tullut kun jokin edellinen asiakas oli pahoittanut mielensä toimimattoman purnukan takia. Kovaa on musakauppiaan elämä. Poistuin lähimmän kilpailijan puheille Musamaailmaan.
Musamaailmassa sain palvelua heti, valitettavasti heillä ei midi-kiippareita ollut tarjolla kuin yksi, Edirolin 49-koskettiminen malli, joka oli minun käyttötarkoitukseeni liian suurikokoinen. Toinen myyjistä tosin väitti minulle kirkkain silmin että ”Edirolilla ei taida mitään pienempiä kontrollereita oikeastaan ollakaan.”. Minuutin googlailun perusteella uskallan väittää päinvastaista.
Onko mikään ihme että saksalainen verkkokauppa Thomann on Suomen suurin musiikkikauppias?
Minä tykkään musaliikkeistä. Niiden täytyy euroni saadakseen tarjota vain muutama perusasia: asiantuntevaa palvelua ja kohtuullinen hintataso. Hinnat alkavat tiukan kilpailun ansiosta olla asiallisia kaikkialla, palvelussa olisi parantamisen varaa. Ei voi olla niin, että olen ”asiantuntevampi” kymmenen minuutin googlailulla kuin alan kauppias, puhumattakaan siitä, että myyjä jauhaa puuta heinää päin näköä. Olen valmis maksamaan useampia kymppejä extraa siitä, että joku googlailee puolestani ja tietää kertoa vaihtoehdoista!
Suomen tasaisesti parasta palvelua olen saanut hullulta vihtiläiseltä Jorilta, jonka pääosin netissä toimiva putiikki St. Paul’s Sound on hinnaltaan jopa Thomannia alhaisempi. Sähköposteihin vastataan välittömästi – nopeimmillaan on käynyt niin, että olen laittanut alkuillasta sähköpostia, saanut vastauksen keskiyöllä, varmistanut tilauksen saman tien ja olen aamulla herännyt Matkahuollon tekstiviestiin, että roinat ovat noudettavissa. Mitä tarvittiin? Asiantuntemusta ja hyvää palvelua. Pyhän Paavalin saundi on saanut minusta kanta-asiakkaan. Taidanpa tilata kiipparinikin sieltä.
EDIT: Matkahuollosta tuli tekstiviesti perjantaina n. klo 15, että vehje oli perillä.
Jaaha, täällä on jotkut Vihti-teemaviikot! Stpaulsille ääni täältäkin.
Midiasioissa en ole saanut juuri mitään apua mistään musiikkiliikkeestä. Olen liian aloittelija kysyäkseni edes likimain oikeita kysymyksiä.
[Olen esim. koettanut löytää systeemiä, jolla voisi ohjata softaan (esim. Line6 Gearbox) tehtyjä soundeja eli vaihtaa niitä, kun ei hiirellä voi sompailla kesken soitannon. Että käviskö siis joku simppeli midi-kiippari tähän? Ne ovat näet mm. halvempia kuin jalkapelit ja loopperissa on tarpeeksi jalkapeliä. Eipä ole löytynyt tätäkään tietoa googlailemalla, muusi.netistä, kutoslinjalta eikä musaliikkeistä.]
Minua ei haittaisi, jos joku järkkäisi kurssin erilaisten nyky-vatkainten käytössä, vähän kuin palkkaisi ääniteknikon hetkeksi. Äskettäin uutisoitu aikuisten uimakoulu tuli mieleen vertailukohtana.
(Ns. entinen tyttöystävä tosin on studiokurssilla, mutta jotenkin vahvasti eppäilen että se palaa analogiselle sarvensoittolinjalleen…)
Periaatteessa jos vain Line6:n softa ottaa midikäskyjä vastaan, niin mikä tahansa midipurnukka käy.
Ja ei siellä sarvensoittajien studiokurssilla mitään midiä käydä läpi. Se on semmoinen suo, että sinne ei vapaaehtoisesti astuta.