Saimme vt. kulttuurijohtaja Veikko Kunnakselta viime tiistain kokouksessa tiedoksi myös kulttuuristrategian valmisteluaikataulun. Laitetaan se nyt avoimmuuden nimissä tänne blogillekin jos ketä kiinnostaa.
Kulttuuristrategian ja sen taustajulkaisun (toimialan tilastokuvaus) valmistelu etenee seuraavasti:
Joulukuu 2010
– Kaupunginhallituksen iltakoulu
– Kaupunginhallitus totesi, että ”kulttuuristrategian jatkovalmistelussa on erityisesti paneuduttava strategian kustannusvaikutuksiin sekä pyrittävä priorisoimaan eri toimenpiteet ja esitety uudet hankkeet.”Tammikuu-maaliskuu 2011
– Kulttuuristrategian ehdotusten kustannusvaikutusten arvio kootaan kulttuurikeskuksessa
– Valmistellaan tilastot ja tekstit strategian taustajulkaisua varten
– Sivistysrootelin kuuleminen: kulttuurijohtaja käy tehdyistä ehdotuksista priorisointikeskustelun sivistystoimen virastopäällikköjen kanssaHuhtikuu 2011
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta (19.4.)
– Lautakunnalle tehdään esitys toimenpide-ehdotuksien priorisointijärjestykseksi
– Lautakunnalle esitellään kulttuuristrategian taustajulkaisuToukokuu 2011
Kaupunginhallituksen iltakoulu (2.5.)
– Iltakoulussa käsitellään kulttuuristrategiaan liitettävä kulttuuritoimen organisaatiotarkastelu, vastuu: kaupungin talous- ja suunnittelukeskusSyksy 2011
Kaupunginhallitus
– Kaupunginhallitus päättää strategias apul. kj. Haataisen esittelystä
Kaupunginvaltuusto
– Kaupunginvaltuusto päättää strategiasta
– Strategian rinnalla julkaistaan toimialaa kuvaava taustajulkaisu
Eli toivottavasti joskus lokakuussa olisi valmista. Toisinsanoen käytännössä strategia alkaa vaikuttamaan kaupungin kulttuuritoimeen vasta 2013 budjettia sorvattaessa keväällä 2012. Siitä tulee myös (kunnallis(vaalibudjetti. Päästäisiinköhän tekemään talousarviota ilman säästöjä? :)
”Ongelmana” minä näen tässä valmisteluaikataulussa lähinnä sen, että meillä (kklk) on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa priorisointeihin. Voi olla, että jää pöydälle vielä tuolloin huhtikuussa. Ainakin siitä kokouksesta tulee tärkeä.
Priorisoinnilla tarkoitetaan käytännössä sitä, että tämänhetkinen luonnos oli tyypiltään enemmänkin ”toiveiden säkki” kuin strategia. Nyt näistä jyvistä pitäisi seuloa akanat pois ja toisaalta kultahiput talteen. Olen ihan toiveikas lopputuleman suhteen – uskon monien omien suosikkieni olevan sieltä halvemmasta päästä. Tärkeä tavoite olisi pitää kuitenkin myös tanssin talo listalla. Priorisointi voi tarkoittaa myös sitä, että jostain olemassaolevasta joudutaan luopumaan.
Lisäksi tietenkin ”iso-G” sekoittaa pakkaa. Jos Gugge tulee, niin silloihan Tennispalatsi tyhjenee täysin nykyisestä käytöstään n. 2016 mennessä. Eräs ehdotus on ollut tehdä siitä ”elokuvan talo” – siirtää sinne mm. elävän kuvan museo, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintoja sekä Suomen elokuvasäätiö. Tennarin yläkerran toiselle puolelle mahtuisi hienosti pari vähemmän kaupallista leffateatteria ja elokuva-aiheisia näyttelyitä. Kieltämättä tällaisella toiminnalla voisi olla nykyistä enemmän synergiaa tilan muun kaupallisen käytön kanssa.
Lisäksi luulin, että kulttuuritoimen organisaatiotarkastelussa kuultaisiin myös kulttuurilautakuntaa. Ehkä kuitenkin parempi näin. Ko. organisaatiotarkastelusta kirjoitan lähiaikoina näkemykseni tänne blogille.
Vaikka vapaan kentän taiteiljoista puhutaan strategiassa paljon hyvää, ovat freelancemuusikot jäämässä lapsipuolen asemaan.
Ammattilaisten työ/harjoitustilat, joissa uutta luodaan ja työstetään, ovat kiven alla varsinkin pääkaupunkiseudulla, minne suurin osa maamme muusikoista on keskittynyt. Tällä hetkellä samasta niukasta tarjonnasta kilpailevat myös harrastajat (työssä käyvät), joilla usein on lisäksi varaa maksaa huikeita vuokrahintoja, mitkä ammattilaisille ovat jo kohtuuttomia.
Tarvitsemme kipeästi musiikin ammattilaisille suunnattuja työtiloja. Tilojen kannattaa olla ydinkeskustan ulkopuolella, jotta logistiikka pelaisi. Kaupungin käyttöä vaille olevat mielellään erilliset varasto-, toimisto- ja palvelutilat soveltuisivat hyvin muusikoiden työtiloiksi.
Työtiloja selvitettiin jo vuosituhannen vaihteeessa, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Tavoitteena on kohtuuhintaiset musiikkikäyttöön kunnostetut työtilat.
Annan mielelläni lisätietoja.
Ystävällisin terveisin
Matti Lappalainen
Freelancemuusikot ry, pj
http://www.freelancemuusikot.fi
@Matti: jostain kumman syystä musiikin freelance-kenttä on lähellä sydäntäni. ;)
Itse pyrin edistämään musiikin vapaan kentän asemaa pääasiassa avustusjärjestelmää kehittämällä sekä pyrkimällä kasvattamaan mm. kaupungin kulttuuritalojen ohjelmistoon käyttämää rahaa.
Tuoreesti vaikutin musiikin mahdollisuuksiin saada kaupungilta tukea vaikutin joulukuussa kun määrittelimme tälle vuodelle kohdeavustusten hakuehdot. Alkuperäisessä ehdotuksessa tukea ei olisi voinut saada lainkaan konsertteihin. Uudessa muotoilussa tukea voi saada konserttisarjoihin. Pieni, mutta tärkeä muutos.
Mielestäni on täysin järjetöntä miten suomalainen tukijärjestelmä kohtelee kaikkien taiteen alojen ns. vapaata kenttää kuin lapsipuolta verrattuna instituutioihin. Kuitenkin laitosten ulkopuolella tehdään valtavasti laadukasta työtä ja suhteellisesti laitoksia edullisemminkin.
Ja vielä itse strategiasta. Jos strategian kauniit sanat vapaan kentän asemasta saada konkretisoiduksi, tarkoittaa se mielestäni myös musiikin ja free-lance -muusikoiden aseman selvää parantumista. Askeleet vaan ovat tuskastuttavan pieniä.