Niin pitkään kuin olen kunnallispoliittista keskustelua seurannut, on päättäjien toiveissa ollut hallintokuntien välisen yhteistyön parantaminen ja sitä kautta toivottavasti saavutettavat säästöt ja uudella tavalla toimivammat palvelut.
Itse näen paljon toteutumatonta potentiaalia esim. Kulttuurikeskuksen ja Nuorisoasiainkeskuksen välillä. Miksei mitään yhteistyötä kuitenkaan synny? Miksei kehitetä uusia juttuja, jos aukkoja on nähtävissä?
Pääasiallinen syy on raha ja sen puute. Ja nimenomaan sektoreittain jaettu raha ja sektorit ylittävän rahan puute.
Jos esim. Nuorisoasiainkeskus ja Kulttuurikeskus päättäisivät perustaa yhteistyöhankkeen, jouduttaisiin varat löytämään jo nyt tiukaksi viritetyistä toimintabudjeteista. Kuka haluaa sulkea jonkun nuorisotalon tai leikata musiikkiopistojen avustuksia, jotta voitaisiin keksiä jotain uutta? Aivan, ei kukaan.
Kaupungilla ei ole käytössään työkalua yhteistyön edistämiseen.
Viime keskiviikkona osallistuin sosiaali-, terveys-, opetus-, nuoriso-, liikunta-, ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yhteiseen ”iltakouluun”. Käytännössä meille paikalle saapuneille pidettiin sinällään tärkeistä asioista tylsät powerpoint-sulkeiset. Olin melkoisen turhautunut – kiireisenä päivänä kolme tuntia kuunteluoppilaana tuntui typerältä. Meidänkin lautakunnastamme kun oli paikalle vaivautunut vain pj (Johanna Sumuvuori, vihr.), vpj. (Johanna Sydänmaa, kok.) ja minä.
Täysin turha istunto ei kuitenkaan ollut. Aloin siellä miettiä keinoja, joilla hallinnollisia muureja voitaisiin ylittää.
Olisiko mahdoton ajatus, että kaupunki perustaisi ”Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittämisrahaston” (tjms. byrokraattiselta kuulostavan elimen), josta hallintokunnat voisivat hakea yhteistoimintahankkeisiin rahoitusta, joka ei olisi pois ao. hallintokuntien yleisrahoituksesta.
Jos hankkeet todettaisiin toimiviksi, niin sitten voitaisiin jatkossa tutkia rahoituksen siirtämistä hallintokuntien perusraameihin. Parhaassa tapauksessahan hankkeet sujahtaisivat jo olemassaoleviin budjetteihin kun ne vain saadaan käynnistettyä!
Näin luotaisiin jonkin sorttinen mekanismi, joka mahdollistaisi hallintokuntien yhteistyön muutenkin kuin korulauseissa ja powerpoint-esityksissä. Avoimessa hakuprosessissa kaikki hallintokunnat varmasti miettisivät mitä yhteistyömahdollisuuksia niillä olisi.
Synnyttäisimme ”markkinat” yhteistyölle ja uusille ideoille.
Ainakin kulttuuripuolelle kaivatut rahasummat ovat mahdollisesti ”todella pieniä”, vain noin 50-500k€, vaikka tulokset voisivat olla todella merkittäviä. Esimerkiksi 5 miljoonaa olisi vain promille kaupungin budjetissa, eikö sen verran kannattaisi satsata kunnan hallinnon r&d:hen?
Ensi vuodelle raami lyötiin juuri lukkoon, myöhästyin parilla viikolla, mutta ensi vuonna on jälleen uudet raamit ja uudet neuvottelut. Täytyy laittaa idea muhimaan.
Raamihan on vain se lähtökohta, josta budjettikeskustelu tullaan aloittamaan. Ja tämäntyyppiset uudet hankkeet saattaisivat solahtaa paremmin läpi varsinaisessa budjettineuvottelussa, kuin melko konservativiisessa raamin laadinnassa. Tai näin kuvittelisin, mutta en kyllä ole mikään budjettipolitiikan asiantuntija.
Mutta kyllä tilaisuutta vaikuttaa vielä on. Tyrkytys tämän vuoden budjettineuvotteluihin voi viedä projektin ensi vouden raamiin.
Miksi Otso arvelet mun tästä kirjoittavan… ;) Valitettavasti miljoonien varat ja uudet avaukset sovitaan pikälti raamissa, mutta budjettiin voisi yrittää saada ”pilottirahaa” vaikka 500k€… Lobbatilobban vaan.