Monien suurkaupunkien keskustoissa on viime vuosina raivattu lisää tilaa kävelijöille. Hienoja esimerkkejä löytyy New Yorkista Kööpenhaminaan. Keskusta-alueiden viihtyisyys on lisääntynyt ja liike-elämäkin hyötynyt. Helsingissä kävelykeskustan laajentaminen on kuitenkin ollut hidasta. Välttämättömän liikenteen ja kävelyalueiden yhteensovittaminen on ymmärrettävästi haastavaa ahtaalla niemellämme.
Maailmalla on noussut ”trendiksi” kokeilla kaupunkisuunnittelullisia ratkaisuja – aina ei tarvitse valaa heti tonneittain betonia, vaan testaamalla voidaan saadaan tietoa muutosten vaikutuksista kohtuullisillakin kustannuksilla. Kaikkea kun ei voi mallintaa ja ennustaa. Kokeilutkin täytyy kuitenkin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Hätiköiden ei tule hyvää. Tämän me olemme Helsingissäkin jo oppineet.
New Yorkin liikennevirasto (Department of Transportation) tutki yhdessätoista kokeilukohteessa kävelyalueiden vaikutusta paitsi liikenteeseen, myös alueiden elinkeinoelämään. ”The Economic Benefits of Sustainable Streets”-julkaisu on mielenkiintoista luettavaa. Kaikkein tunnetuinta New Yorkin kokeilua, Times Squarea, paremmin Helsinkiin vertautuu esim. Willoughy Plaza, jonka liikennemäärä on noin 2600 kävelijää tunnissa.
Tutkitusta 11 kohteesta kaikki pärjäsivät vähintään yhtä hyvin kuin verrokkinsa ja kahdeksan kohteen luonnehdinta yhdestätoista oli strong” tai ”very strong performer”. Näyttöä positiivisista vaikutuksista löytyy.
Samanlaisia tuloksia ollaan saatu muuallakin – paremmat kävelyolosuhteet lisäävät kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.
Liikennemäärät Mannerheimintiellä vaihtelevat erittäin mielenkiintoisesti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisun “Liikennemäärät Helsingin katuverkossa 2012” mukaan Ooppera- ja Finlandia-talon välillä kulkee päivittäin noin 32 000 – 35 000 ajoneuvoa. Kaistoja on henkilöautoliikenteelle yksi kumpaankin suuntaan (1+1) ja lisäksi on bussikaistat (1+1). Lasipalatsin ja Erottajan välillä liikennettä on vain 19000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta kaistoja on sekä etelään että pohjoiseen henkilöautoliikenteelle kaksi (2+2) eli yhteensä neljä. Jos suurempi henkilöautoliikenne mahtuu Oopperan ja Finlandiatalon välillä kahdelle kaistalle, mahtunee se kahdelle kaistalle Lasipalatsin ja Erottajan välilläkin.
Jos autoliikenne siirrettäisiin Mannerheimintien länsilaidalle, voitaisiin itälaita vapauttaa kävelijöille. Tähän tapaan.
Ja sama karttana. (Linkki painokelpoiseen pdf-tiedostoon (0,3mb).)
Kuva: Jaakko Pertilä
Ja havainnekuvana. (Linkki painokelpoiseen jpg-tiedostoon (4,6mb).)
Kuvan käsittely: Marko Bunn
Teen tänään valtuustoaloitteen ”kävelykatukokeilun toteuttamisesta Mannerheimintiellä”. Toivottavasti moni valtuustotoveri haluaa sen allekirjoittaa – nykyistä laajempi kävelykeskusta olisi hyväksi sekä keskustan liike-elämälle että kaupunkilaisille.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa kävelykatukokeilun Mannerheimintiellä Postikadun ja Erottajan välisen osuuden itäreunalla vuosina 2015-2016. Kokeilualueen laajuuden ja kokeilun keston määrittelee tarkemmin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kävelykatu toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Jätän aloitteessani avoimiksi sekä kokeilun keston että tarkan alueellisen rajauksen. Näihin kysymyksiin osaa poliitikkoa pätevämmän vastauksen antaa kaupunkisuunnitteluvirasto.
”Kävelykatukokeilu Mannerheimintiellä” kuulostaa aika otolliselta erilaisten olkiukkojen vääntämiseen.
Heh! Joo, kyllähän siinä yhdistyy sekä isänmaallisuus Mannerheimin muodossa että hippeily kävelykatujen kautta! Yllättävän positiivis-henkistä on nettikeskustelu mielestäni ollut ainakin tähän mennessä.
Moi, aloin tässä miettimään ideaasi ja mieleeni tuli pari asiaa joissa toivoisin tarkennusta. Ensinnäkin kuinka mallissa toteutettaisiin esimerkiksi kääntyminen Mannerheimintieltä kaivokadulle, tultaessa etelän suunnalta? Mikäli kaistoja olisi yksi, olisi jonon muodostuminen väistämätöntä. Lisäksi kääntyjät joutuisivat menemään nähdäkseni kahden raitiovaunukiskon yli, jolloin kääntyminen tulisi tapahtua raitiovaunujen valojen ollessa punaiset? Entä kääntyminen samasta suunnasta tultaessa stockmannin parkkihalliin, nyt sitä varten on oma kääntyvä kaista, kuin tämä onnistuisi mallissa?
Liikennemäärät Oopperan ja Finlandiatalon välillä ovat jokseenkin tuollaiset kuin mainitsit, ottaako malli kuitenkaan huomioon toisia kaistoja käyttävät bussit, taksit, sekä osan aikaa liikkuvat kuorma-autot ja pakettiautot?
Hei,
hyviä kysymyksiä, joihin osaan vastaukset etsii minun sijastani aikanaan kaupunkisuunnitteluviraston ammattilaiset.
Kaivokadulle oikealle kääntyminen on tosiaan hankala kysymys ja varmaankin sinne ajo täytyisi koukata Postikadun kautta.
Busseja ei tuolla välillä kulje kuin yksi. Kuorma-autoista suurin osa ja etenkin keskustan liikekiinteistöjen logistiikka, kulkee huoltotunnelissa.
Moi, taisin ilmaista itseäni hieman kehnosti. Tarkoitukseni oli siis vain herättää keskustelua siitä, onko kyseisen pätkän esittäminen yksikaistaiseksi relevanttia, perustelemalla Ooppera-Finlandiatalo välin jopa 35000 auton mahtuvan kulkemaan yksikaistaisesti? Ooppera-Finlandiatalo välillä kulkee huomattava määrä busseja, takseja, sekä luvallisina aikoina paketti/kuorma-autoja käyttäen toista kaistaa. Uskoisin, että jos mietitään kuinka moni auto sillä välillä kulkee todellisuudessa yhdellä kaistalla olisi varmasti luku ennemmin 25000 tai jopa alle. Osuus on kuitenkin pahimpina aikoina noillakin henkilöautomäärillä hyvin ruuhkainen vasemmalta kaistalta ja ihmiset käyttävätkin luvattomasti bussikaistaa. Mitä tulee lasipalatsin ja erottajan väliseen automäärään ei se siis mielestäni ole ratkaisevasti pienempi kuin pohjoisemmankaan Mannerheimintien. Erona kuitenkin on, että Lasipalatsin edusta, sekä muu pätkä siitä etelämmäksi sisältää paljon pysähdyksiä jalankulkijoiden, sekä kääntymisten (simonkatu,stockmannin parkkihalli, lönnrotinkatu)takia ja onkin nähdäkseni pohjoisempia pätkiä hieman hitaampi. Pelkäänkin, että mikäli osuus olisi yksikaistainen suuntaansa, syntyisi pakostakin ruuhka-aikoina jonoa, joka alkaisi myös vaikuttaa kertautuvasti muihini läheisiin tieosuuksiin. Pätkästä tulisi ns. pullonkaula.
Pidän ideaa toki terveutulleena ja olen kävelykeskustan kannattaja. Näen kuitenkin esityksessä paljon selvitettäviä asioita.
Pohjois-Espan ja Unioninkadun kautta esimerkiksi pääsee melkein kaikkiin osotteisiin joihn ajaisi reittiä Mannerheimintie – Kaivokatu. Mutta miksei Postikadulle kääntyminenkin.
lähinnä siis, mietin että mikä on todellinen määrä joka ajaa yhtä kaistaa tuolla välillä
Tämä on myös selvitettävä, mutta selvää lienee että ei tuolla välillä 14000 – 18000 rekkaa vuorokaudessa kulje, joka on liikennemäärän ero Oopperan ja Stockmannin kohdalla.
Ei toki kulje 14000 rekkaa, mutta nopeasti katsottuna hsl:n vuoroja n.1400 päivässä suuntaansa, eli 2800kpl HSLn busseja. Päälle vielä mm. kaukobussit kampista jotka kulkevat kyseistä reittiä. Siihen sitten ynnää mm. taksit, pakettiautot, kuorma-autot, satunnaiset vastoin sääntöjä ajavat autoilijat. Luku ei ehkä ole 18000, mutta uskoisin että helposti 10000 parhaimpina päivinä.
Ihan kiva aivopieru, mutta ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kiitos kommentistasi!
Aivan mahtavan hieno idea! Helsingin keskusta on nykyisellään kaupallisesti todella haastava, kun yhtenäisyyttä katujen välillä ei juurikaan ole ja pienikin hypähdys keskeiseltä kadunpätkältä voi olla kaupallisesti kestämätön. Uskon, että tämä aloite saa tukea yli puoluerajojen, sillä ehdotus on sekä kaupunkikuvallisesti, että kaupallisesti kiinnostava. Lykkyä!
Entä tavarantoimittajat ja hop on ja off bussit jotka muutenkin jo tukkivat keskustaa?
Autot eivät häviä keskustasta kyllä koskaan, nykissä on myös todella pahat liikenneruuhkat vaikka kävelijöitä riittää. 16 bussi on saatava takaisin!
Aivan mahtavan hieno idea! Toivottavasti aloite saa paljon kannatusta.
Komeaa! Nyt vaan median tuki tälle, niin sitä ei uskalleta heittää suoraan romukoppaan – ja veikkaan, että sitten kun tutkitaan, alkaa hanke tuntua entistä paremmalle.
En näe syytä miksi ei, tosin rahaahan tähän ei kannata kuluttaa. Mielestäni liikenne sujuu kompromissimaisesti manskulla, kaikki mahtuvat myös autot. Kun olen rakentamassa keskustassa työmaata, ongelmia ovat jo nyt pullonkaulat jotka syntyvät heti kun yksikin kaista on mihin tahansa suuntaan keskustasta on sujettuna. En myöskään ymmäärrä miksi manskulla kävelisi hupia kun voi mennä monesta idyllisestä paikasta manskun pieltä pitkin. Olen tämän tyyppisten ajatusten kannalla mutta mansku ei minusta ole ollenkaan oikea paikka tällaiselle jo pullonkaula efektinkin takia
Ehdotus. Unohda mansku ja mieti missä tälle trendille olisi parempaa käyttöä ja joka olisi toteuskelpoinen paikka.
Ajan paljon polkupyörällä ja kävelen tykkään rannoista helsingissä ja toivoisin niiden viihtyvyytä ja kävely mahdollisuuksia parannettavan.
Mietin ihan samaa kuin aiempi keskustelija ylempänä. Manskun 1+1-kaistaisella pätkällä taitaa olla nolla oikealle kääntyvää ja yksi-kaksi vasemmalle kääntyvää (pohjoiseen mentäessä). Kuten kartasta näkyy, noille kääntyville kaistoille ei mene yhteensäkään kymmentätuhatta autoa.
Sen sijaan sen jatkolla on risteyksiä vaikka miten ja kuten taas kartasta näkyy niille autoja menee reilusti enemmän. Kartassa näkyy kaksi yli 10.000 auton risteystä ja yksi parintuhannen.
Eli siis kyllä; autojen määrällä mitattuna idea tuntuu toimivan erinomaisesti. Se vain vaatii sen, että Manskulta ei myöskään saa kääntyä.
Kannatan kyllä ideaa noin ajatustasolla mutten usko sen olevan ihan näin simppeliä.
Katupiirros ja Streetmix kävelijöiden Mannerheiminkadusta (sic) poikkeavat toisistaan toiseen suuntaan kulkevan pyöräkaistan/tien suhteen. Piirroksessa pyöräväylä halkaisee kävelyalueen, mikä ei ole mun mielestäni ollenkaan hyvä ratkaisu – ei pyöräilyn eikä jalankulun näkökulmasta.
Ylioppilastalojen puoleinen pyöräväylä, oli se sitten kaista tai eri tasossa kulkeva tie, onkin syytä siirtää – ei edes streetmixin mukaisesti, sillä tällöin ratikasta/ratikkaan nousevat jalankulkijat ja pyöräilijät olisivat törmäyskurssilla – vaan mieluummin samaan suuntaan kulkevan ajoradan ja ratikkakiskojen väliin. Tämä ratkaisu ei tuota ongelmia Pohjois-Espan kohdalla, eikä Postikadunkaan kohdalla tarvitse kovin suuria muutoksia piirrokseen tehdä, mitä nyt vähän vetää pyöräväylän linjaa suoremmaksi.
Eri asia on sitten se, miten tällaisia väliaikaisia pyöräteiden siirtoja toteutetaan ilman katukivetyksen asfaltointia. Pikaisella hakemisella löysinkin sitten esim. tällaisen valmiin ratkaisun: http://www.copenhagenize.eu/flow/product_specs.html Näitä voitais sitten myöhemmin käyttää muuallakin Helsingissä erilaisissa kokeiluissa.
Myös noi kävelyalueeksi väliaikaisesti muutettavat alueet ois ehkä syytä jotenkin pinnoittaa väliaikaisesti eri tavalla, jotta ihmisille tulee selväksi että siinä on oikeasti tarkoitus kävellä. Vaikka sit sellasilla terassinlattia-tyyppisellä ratkaisulla tai jollain paremmalla, jos keksitään.
Hi,just stumbled upon your blog, and now… these Loving these shoes so much…You mention something about ‘negotiable price’, how much exactly you would lower the price for these? Please… *wveM*winkloin,kuli[]admin Reply:October 29th, 2009 at 11:14 pmHiyaa, they’ve been sold unfortunately, so sorry! 3 more shoes will be up next week so keep your eyes peeled []
Salve, il cucciolo nella foto di sinistra è stupendo potrei avere informazioni in merito (peso stimato adulta, possibili genitori,stato di salute)… grazie Omar di Trento
Juuri tästä on tehty muistaakseni jo vuonna 2005 Oulun Yliopiston arkkitehtiosastolla diplomityö, jossa Mannerheiminkatu muutetaan kävelykaduksi. Tekijää en juuri nyt muista. Kannattaa tsekata.
Nyki on suurkaupunki, Köpiskin ehkä. Hki ei ole. Enkä oikein usko miksi kukaan haluaisi käyskennellä Manskulla. Paljon mieluisampia jalankulkuympäristöjä ovat mielstäni esim. Senaatintorin ja kauppatorin ympäristö+Espat.
Kööpenhamina on Helsingin kanssa suurinpiirtein saman kokoinen..
Nykillä ja Köpiksellä on hieman isompi ero kuin Köpiksellä ja Stadilla…
Miksi joku haluaisi kävellä Manskulla? Ehkäpä siksi, että se on maamme tärkeimpiä kauppa-, asiointi- ym. katuja ja Helsingin sydän. Miksi joku käyskentelisi Senaatintorilla tai Kauppatorilla, joilla ei ole mitään. Tässä taidetaan nähdä kävely liikenteen sijasta liikuntana, kuten pyöräilykin tunnutaan usein nähtävän.
Idean on hyvä, mutta sen toteuttamisen esteenä on muutamia esteitä, joita on vaikea ratkaista:
1. Liikenne on jo nyt melko tökkivää ruuhka-aikoina, eduskuntatalon kohdalle liikennevirta on huomattavasti tasaisempi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jäljelle jäävissä kaistoissa on päiväsaikaan jatkuva seisova jono, onko se järkevää mm. kaupungin ilmanlaadulle ja viihtyvyydelle.
2. Kyseinen kohta on pääreitti keskustassa etelä-pohjoinen suunnassa. Kampin ympäristö on jo nyt ylikuormitettu, joka näkyy huomattavana ruuhkautumisena samoin kuin Kaivokatu, jonne ei muutenkaan pitäisi suunnata lisää ajoneuvoliikennettä.
3. Linja-auto 24 on etelä-Helsingin yksi keskeisimpiä mm. Monet lapset käyttävät sitä mennessään Taivaanlahden ala asteelle (pitempi selitys)
4. Tätä reittiä käytetään paljon erilaisissa mielenosoituksissa, marsseissa, joulukadun avajaisissa, valtiovierailuissa jne. Jos käytössä on vain kaksi kaistaa menee molempien suuntien liikenne sekaisin. Liikenteen palautumiseen normaalitilanteessa menee tällöin huomattavan pitkä aika. Kun ihmiset seisovat autojonossa, se maksaa menetettyinä työpanoksina, saastuttaa, aiheuttaa meteliä ja tuhlaa energiaa, en kannata.
Asiaan on kuitenkin ratkaisu – keskustatunneli. Toivottavasti tuet sitä, niin esityksesi menestyy varmasti vielä paremmin.
Moikka Dennis!
Nopsasti kohtaan 4:
Eikö mielenosoituskulkueet mahdu tuolla välillä sitten juuri siihen kävelykadulle, jolloin liikenne häiriintyisi vähemmän? Miekkareita on joka tapauksessa aika harvakseltaan.
3. Bussi 24 kulkee kolmesti tunnissa. Se ei tätä hommaa kaada. Ja sen, suoraan sanottuna vähän erikoista, reittiä voisi tuon osuuden kohdalta vähän tarkastellakin. Entä jos se ajaisi Fredaa?
Nyt täytyy kyllä kysyä, että miten keskustatunneli nuo ongelmat sitten ratkaisee?
1) Liikenteen tökkiminen. Keskustatunnelissa liikenne sujuu (koska tunneleita joissa jono seisoo ei saa rakentaa), mutta tämä ei poista Mannerheimintieltä liikennevaloja, joista pintaliikenteen tökkiminen johtuu. Sen sijaan Hannun ehdotus saattaa sujuvoittaa liikennettä, jos liikennevaloja voidan vähentää, tai vähintään varoaikoja supistaa.
2) Pääreitti etelä-pohjois-suunnassa. Keksustatunneli olisi itä-länsisuuntainen. Se ei auttaisi eteläisten kaupunginosien liikennetarpeissa pohjoiseen oikeastaan ollenkaan.
3) Bussi 24. Bussi 24 ei kulje keskustatunnelissa.
4) Mielenosoitukset. Mielenosoituksiakaan ei järjetsteä keskustatunnelissa.
Keskustatunnelia on suunniteltu helsinginniemen läpiajoreitiksi, jolla lisätään itäHelsingin ja Espoon välistä autoliikennettä. Se ei vaikuta juuri mitenkään Helsinginniemen sisällä tapahtuvaan liikenteeseen. Mannerheimintien eteläosan autoilussa taas on kyse lähes yksinomaan matkoista, joissa ainakin toinen pää on Helsinginniemellä.
En siis oikein näe, miten keskustatunneli liittyisi asiaan millään tavoin.
1) Liikennevalojen määrää ei juurikaan pystytä vähentämään, sillä jalankulkijoiden määrä ko. alueella on niin suuri, että jalankulkijoita on pakko ohjata liikennevaloilla, muuten autot eivät pääse kuin satunnaisesti suojateiden ohi (esim. uuden ylioppilastalon suojatie, Kaivokadun kohta), joka aiheuttaa lisäruuhkaa. Minneköhän Simonkadun liikenne on tarkoitus ohjata? Jos Mannerheimintiellä vain yksi kaista suuntaansa niin liikennevalojen välityskyky on todella heikko, minimivaatimus olisi kaksi kaistaa suuntaansa ennen liikennevaloja, mutta tämä ei onnistu nykyisellä tierakenteella.
2) Tämä näkemys on hyvin suppea. Vaikka keskustatunneli on itä-länsi suuntainen vähentää se tietysti koko pinnalla tapahtuvaa ajoneuvoliikennettä. Monet autoilijat käyttävät reittiä Länsiväylä-Mechelininkatu-Rautatiekatu-Arkadiankatu-Mannerheiminti. Lisäksi, jos keskustatunneli olisi niin Turunväylän liikenne ohjaantuisi huomattavassa määrin Länsiväylälle ja tunneliin, jolloin paine Mannerheimintielle vähenisi koko matkalta. Länsiväylältähän vapautuu nykyinen linja-autokaista länsimetron valmistuttua.
3) En tiedä esittääkö vastaaja hölmöä tahallaan vai ärsyttääkseen? Onko kukaan väittänyt, että linja 24 kulkisi keskustatunnelia? Te vihreän puolueen edustajat tiedätte varsin hyvin, että joukkoliikenteen on oltava sujuvaa, jotta sitä käytetään. Jos Mannerheimintie muutetaan esitetyn kaltaisesti, liikenne ei ole enää sujuvaa ko. kohdassa ja se tulee heijastumaan voimakkaasti myös Fredrikinkadulle.
4) Yhtä erikoinen vastaus Otsolta kuin edellisessäkin.
Helsinginniemellä Esplanadin eteläpuolella asuu noin 35.000 ihmistä ja tulevaisuudessa vielä enemmän (Hernesaari). Ehdotetulla järjestelyllä vaikeutettaisiin monien elämää mm. ajankäytön suhteen. Lisäksi jatkuva seisova autojono heikentäisi ilmanlaatua huomattavasti. Valitettavasti Mannerheimintietä ei ole suunniteltu ehdotettuun käyttöön, kadun rakenne on yksinkertaisesti väärä. Milläköhän keinolla meinaatte turvata pelastusajoneuvojen sujuvan pääsyn kiireellisille tehtäville (paloautot, poliisiautot ja ambulanssit) raitiovaunukiskoilla on niin paljon päiväsaikaan liikennettä, että pysäkkien kohdalla niiden ohittaminen on tuurikauppaa.
1. & 2. Olisi toivottavaa, että useammat autoilijat oppisivat pysymään pois keskustasta. (Tai ainakin pitämään autonsa poissa.) Suurimmalla osalla ei ole mitään oikeata tarvetta henkilöautoiluun siellä – kunhan haluavat istua omassa rauhassaan. Sitä voi kuitenkin tehdä vaikka kotona tai toimistossa eikä muiden tappioksi kadulla metallimötikän sisällä.
Suunnitelma vaikuttaa muuten hyvältä, mutta jalankulkija ei juurikaan saa etua, jos autot vain korvataan kukkalaatikoilla ja muilla esteillä. Liikenne on tuossa muutenkin vilkasta ja suunnitelman myötä vain vilkastuisi.
Jalkakäytäviä olisi syytä samalla leventää ja kenties laittaa pyörätie ratikkakiskojen viereen eikä vain rohmuta kaikkea autoilta saatavaa tilaa terassikalusteille.
Mannerheimintien tulisi olla 3+3-kaistainen kuten ennenkin aivan visuaalisista syistä. Tämä hullu vihervillitys lienee sen syytä, ettei Helsingissä ole vanhaa keskustaa, jossa olisi pubeja ja kujia. Ulkopaikkakuntalaisten karkottaminen Kehä III:lle shoppaamaan on kuitenkin typerää.
Elävää keskustaa ei todellakaan saada kukkapenkeillä ja pyöräkaistoilla!! Vaan valoilla, silloilla, melulla ja kaupalla. Muuta toivoville on Naantali, Kaskinen…
Jumbossa tosin on sellainen tekovika, että viherfasistit ovat kieltäneet ajamisen suoraan sisään liikkeen eteen. Eikä tälle autovihalle ole mitään rajaa?
Ota sinä se melu ja ne autosillat omaan kämppääsi, jos kerran niin saat kaipaamasi kaltaista elämää muita häiritsemättä.
Autoille on tilaa enemmän muualla kuin kaupungissa. Kummallista miten jonkun pakokaasunrakastajan pitää niitä aina väkisin sinne tuoda eivätkä he edes suostu sitä autoissaan hengittämään.
I see a lot of interesting posts on your website.
You have to spend a lot of time writing, i know how
to save you a lot of time, there is a tool that creates readable,
SEO friendly posts in couple of seconds, just search
in google – k2 unlimited content
Consultant seo, pro en s.e.o. naturel et développeur internet de talent, Nicolas Sotton audit vos sites internet
et prend à sa charge le netlinking en mode seo black hat ou seo white hat au
regard de vos prévisions de dépense. Allez rapidement sur le
website de ce pro du seo : https://www.nicolas-sotton.ch/consultant-seo/
Réserver votre stationnement en quelques clics ! Vous pouvez choisir la place de stationnement
qui s’adapte parfaitement à votre voiture. La réservation de votre stationnement s’effectue dans le
site allopark.com