Pyöräkaistasta Hämeentielle on puhuttu jo vuosikausia. Kesällä 2010 järjestetty ”Pyöräkaista 2010” -yömielenosoituskin oli suurmenestys.
[vimeo http://www.vimeo.com/23874103]
Asia ei tunnu kuitenkaan nytkähtävän yhtään mihinkään. Yleisin perustelu tuntuu olevan se, että pyöräkaista ei vaan mahdu Hämeentielle. Poljen kuitenkin itse säännöllisesti Hämeentietä molempiin suuntiin ja olen ihmetellyt perustelua. Ainakin silmämääräisesti pyöräkaistalle olisi tilaa.
Kun monet insinöörit ja arkkitehdit vapaa-ajallaan rentoutuvat musiikin parissa, käytän minä vastaavasti vapaa-aikaani leikkien kaupunkisuunnittelua. Otimme siis toverien Tulenheimo ja Kivekäs kanssa heinäkuussa mittanauhan karvaisiin kouriimme ja mittasimme Hämeentien kaistaleveydet saadaksemme konkreettista tuntumaa siihen mahtuisiko pyöräkaista Hämeentielle vai ei.
24:stä paikasta Hämeentiellä tekemämme eivät tietenkään ole vaadittavalla tarkkuudella liikennesuunnittelun pohjaksi, mutta ne antavat kuitenkin hyvää näppituntumaa siihen, olisiko pyöräkaista toteutettavissa vai ei.
Lyhyt vastaus: olisi.
Amatööriliikenneinsinööri Kivekäs opastaa turvallisissa työtavoissa.
Pitkä vastaus:
Yleisesti kaistaleveyksistä, nopeusrajoituksista ja tavoiteleveyksistä:
Kaistaleveydet riippuvat suoraan halutuista ajonopeuksista. Nyrkkisääntönä mitä alhaisempi nopeusrajoitus, sitä kapeammat kaistat ovat mahdollisia. Tällä hetkellä Hämeentie on nopeusrajoitusten suhteen varsinainen härdelli:
Vihreä 30km/h, keltainen 40km/h ja sininen 50km/h.
Lahdenväylän suunnasta paahdetaan viittä kymppiä, sitten hidastetaan Kurvittaren kohdilla 30 km/h nopeuteen, korttelin päästä kiihdytetään taas 50 km/h vauhtiin, muutaman korttelin kuluttua hidastetaan 40 km/h nopeuteen ja sitten jo taas jarrutellaankin 30 km/h vauhtiin Hakaniemeä lähestyttäessä. (Itseasiassa kaupungin kartassa on tässä kohdassa virhe – 30 km/h tulee voimaan korttelia aiemmin.)
Laskemalla rajoituksia 50 km/h alueilla 40 km/h nopeuteen ja 40 km/h pätkillä 30 km/h nopeuteen, voidaan piirtää kapeammat ajokaistat kuin nykyisin. Nykyisillä ajonopeuksilla pyöräkaista ei Hämeentielle turvallisesti mahdu.
Kannattaa myös muistaa että todelliset ajonopeudet riippuvat paljon koetusta myös liikenneympäristöstä. Kun kaistat ovat kapeammat autoilijat ajavat hitaammin.
Oletamme laskelmissamme joukkoliikennekaistan leveydeksi 350cm, autokaistan leveydeksi 300cm, kääntymiskaistan leveydeksi 300cm ja pyöräkaistan leveydeksi 150cm. Nämä ovat varsin realistisia lukuja sillä tällä hetkellä kapeimmassa kohdassa Hämeentietä bussikaista on 320cm, autokaista 305cm ja kääntymiskaista vain 275cm leveä! Itseasiassa suuressa osassa Hämeentietä ehdotuksemme mukaisilla kaistaleveyksillä bussikaista olisi nykyistä leveämpi. Myös pyöräkaista voi olla paikoitellen kapeampi kuin 150cm. Helsingissä yksisuuntainen pyöräkaista on usein 120cm leveä ja kapeimillaan (Bulevardilla) pyöräkaista on noin metrin levyinen.
Lisäksi ehdotuksessamme ei siirretä kiskoja, joka tekisi remontista kertaluokkaa kalliimpaa.
Perusmitoituksemme:
Hämeentien osat
Puretaan Hämeentie osiin ja käsitellään niitä yksi kerrallaan. Ensin pohjoisesta etelään (Kurvista Hakaniemeen) ja sitten etelästä pohjoiseen. Mittauksiamme voi ihmetellä myös -taulukosta. Numerointi vastaa Google Maps -kartan numeroita.
Etelään:
1. Kurvi Etelään
Kurvissa tilaa on hyvin. Jalkakäytävä reunakivineen on 530cm leveä. Käyttämällä hiukan nykyistä kapeampaa autokaistamitoitusta jalkakäytävän leveydeksi jää yhä 430cm. Bussikaista levenee hiukan.
Etelän suuntaan ainoa todella ongelmallinen kohta on heti Kurvin jälkeisen bussipysäkin kohdalla. Käyttämällä perusmitoitustamme jalkakäytävä jää vain 195cm leveäksi. Tämäkin riittää jos kohdalla tällä hetkellä jalkakäytävällä töötöilevät pyöräilijät siivootaan omalle kaistalleen. Silti tällä kohdalla varmaankin voisi tinkiä myös pyöräkaistan leveydestä 30cm ja näin jalkakäytävää jäisi 225cm.
2. Torkkelinkatu
Torkkelinkadun ratikkapysäkin kohdalla on Hämeentien tällä hetkellä eteläsuunnan kapein kohta, jossa bussikaista on nykyisin vain 315cm ja autokaista 320cm. Tällä kohdalla perusmitoituksemme jättää jalkakäytävän leveydeksi 250cm ja autojen käytettävissä oleva tila hiukan lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna.
3. Käenkuja – Hakaniemi
Koko loppumatka Hakaniemeen Käenkujasta onkin varsin ongelmaton: Perusmitoituksellamme jalkakäytävän leveys vaihtelee 300cm-645cmvälillä, ja Hakaniemeä kohti tultaessa jalkakäytävän leveys vaihtelee 350-385 senttimetrin välillä.
Pyöräkaista olisi helppoa ja verrattain halpaa toteuttaa Kurvista Hakaniemeen. Jalkakäytävän kaventamisen lisäksi vain muutamaa viemärikaivoa ja liikennevalopylvästä olisi siirrettävä.
4. Hakaniemi
Hakaniemessä pyöräkaistan sijoittelu on hiukan ongelmmallista bussiliikenteen suuren määrän vuoksi. Huono, mutta mahdollinen vaihtoehto olisi piirtää Hakaniemeen jaettu pyörätie bussipysäkkien kohdalle. Johdonmukaisempi vaihtoehto olisi jatkaa pyöräkaistaa, mutta linjaus kannattaisi ehkä piirtää bussipysäkkien taakse. Tilaa omalle kaistalle löytyy ainakin jos ajokaistoja hiukan kavennetaan.
5. Hakaniemi – Pitkäsilta
Hakaniemen jälkeen pyöräkaista mahtuu helposti nykyisten muutaman parkkipaikan tilalle.
Pohjoiseen:
Pohjoisen suuntaan haasteita pyöräkaistalle luo Hämeentien jyrkkyys ja kapeus sekä alku- että loppupäässä.
1. Pitkäsilta – Kauppahalli
Nykyinen pyörätien linjaus vetää Pitkäsillalta tiukan mutkan oikealle kohti Sörnäisten rantatietä. Tämä ensimmäinen mutka ei välttämättä ole huono idea; Hakaniemen risteys on erittäin ahdas ja bussiliikenne pysäkkeineen erittäin vilkasta. Pohjoiseen suuntautuvan pyöräkaistan voisi hyvinkin vetää torin itälaidalta Hakaniementorikadun laitaa.
Tällöin myöskään Kauppahallin edustan busseille erittäin ahtaaseen käännökseen ei tarvitsisi änkeä lisää liikennettä. Mutka on nykyiselläänkin liian kapea ja jonkinlainen valoetuusjärjestely linja-autoille olisi tarpeen.
(Jos Hämeentiestä tehtäisiin joukkoliikennekatu, voitaisiin myös Kallion suunnan henkilöautoliikenne ohjata yllä olevan kartan mukaisesti ja pyöräreitti piirtää Siltasaarenkadun mukaisesti.)
2. Hakaniemen torikatu – Näkinkuja
Pätkä on erittäin kapea, ja perusmitoituksellamme jalkakäytävä kapenisi vain 195cm leveäksi. Tinkimällä 30cm pyöräkaistasta, jäisi jalkakäytävälle (mukaanlukien reunakivi) kuitenkin 225cm.
3. Näkinkuja – Haapaniemenkatu
Tälle välille pyöräkaista on erittäin helppo sijoittaa.
Pätkällä on tällä hetkellä noin 20 kadunvarsipysäköintipaikkaa – niistä luopumalla saadaan pyöräkaistalle tilaa yllin kyllin.
Hakaniemen torin alle rakennettavan pysäköintilaitoksen valmistuessa maanpäällistä pysäköintiä tulisi vähentää joka tapauksessa.
Välillä sijaitsevia liiketiloja varten voidaan piirtää lastauspysäköintipaikkoja, joiden käyttöaika on erittäin rajattu, esim. 5-10min. Nämä paikat mahtuvat normaalilla 5m pysäköintipaikkamitoituksella puiden väleihin. Myös sivukatujen puolela löytyy tilaa lastauspaikoille.
4. Väinö Tannerin kenttä
Bussipysäkit, pyöräkaista ja ajokaistat mahtuvat Väinö Tannerin kentän kohdalle.
Lisätilaa jalkakäytävälle olisi mahdollista saada siirtämällä bussipysäkit lähemmäs Tannerin kenttää tai jopa rajaamalla niille hiukan tilaa itse kentän puolelta. Tämä ei haittaisi kentän käyttöä lainkaan – kohtuullisen hintava ratkaisu se kylläkin olisi.
5. Kaikukatu – Käenkuja
Ehkä ongelmattomin osuus pohjoisen suuntaan. Leveyttä piisaa kun otetaan muutama pysäköintipaikka pois.
6. Käenkujan risteys – Kurvi
Koko Hämeentien pyöräkaistaa ajatellen ongelmallisin osuus alkaa Käenkujan risteyksestä. Tila vaan on kortilla. Perusmitoituksellamme jalkakäytävän leveydeksi tulee erittäin kapea 185-195cm (reunakivi mukaanlukien).
Tosin nykyisinkin bussikaistan leveys tällä osuudella on noin 330cm. Tinkimällä bussikaistan perusleveydestä (350cm) 30cm , autokaistasta 20cm ja pyöräkaistasta 30cm saadaan jalkakäytävän leveys siedettäväksi, noin 2,8 metriin.
7. Kurvi Pohjoiseen
Kurvissa pohjoiseen tilaa on. Jalkakäytävässä on nykyisellään leveyttä 560cm ja myös molemmat ajokaistat ovat noin kolme ja puoli metriä leveitä.
Joukkoliikennekatu
Pyöräkaista, bussikaista ja autokaista on mahdollista sijoittaa Hämeentielle. Tarvitaan hiukan alemmat nopeusrajoitukset ja hiukan kapeampia kaistoja. Rahaa kuluisi varsin kohtuullisesti.
Onko esittelemämme pyöräkaistamalli kuitenkaan paras ratkaisu Hämeentien ongelmiin? Ei.
Hämeentien suurin perusongelma on itseasiassa bussiliikenteen valtaisa määrä: ruuhka-aikoihin Hämeentietä suhaa jopa 110 vuoroa tunnissa. Bussikaistan suositus on noin 60-70 bussia tunnissa. Lopputulos on helposti nähtävissä: bussit ajavat toistensa perässä kiinni.
Ratkaisu on varsin yksinkertainen. Hämeentiestä tulisi tehdä leveämmillä jalkakäytävillä ja pyöräkaistalla varustettu joukkoliikennekatu. Tätäkin ajatusta on pyöritelty jo pitkään.
Henkilöautoliikenteen siirtäminen Sörnäisten rantatielle rauhoittaisi koko Hämeentietä ja loisi siitä paljon nykyistä viihtyisämmän kaupunkibulevardin. Hakaniemen hallin ympäristö etnisine kauppoineen ja ravintoloineen voisi hyvinkin herätä uudenlaiseen kukoistukseen. Terasseillekin olisi tilaa toisin kuin nykyisin.
Ratkaisu tuntuisi reilulta alueen asukkaitakin ajatellen: kalliolaisista kotitalouksista 70-80% on autottomia ja kalliolainen liikkuminen perustuu julkisiin, fillareihin ja omiin jalkoihin. Hämeentie taas on Kallion pääväylä, hoidetaan se ohi- ja läpiajo Sörnäisten rantatietä myöten.
Oma veikkaukseni on että Hämeentiellä pyöräillään omalla kaistallaan muutaman vuoden sisällä. Nyt vain tarvitaan hiukan lisää poliittista tahtoa hankkeen taakse – täysin toteuttamiskelvottomaksi hanketta ei voi vakavalla naamalla väittää.
On varsin helppo ratkaisu, joka itse asiassa on lähes ilmainen. Se vaati henkisesti suuria uhrauksia, jos pitää bussien karsinogeeneja syöksevät pakoputket suurimpana vihertekona, mutta muuten ratkaisua helppo: bussiliikenne pois Hämeentieltä ja kulkemaan Sörnäisten Rantatietä. Rantatiellä bussiliikenne ei haittaa ketään ja samalla Hämeentien kapean katukuilun ilmanlaatu paranisi merkittävästi. Ja niin, avot, se pyöräkaista mahtuisi sinne varsinaisena pyöräbulevardina!
Hei, Kimmo. Se ratkaisu kannattaa tehdä juuri toisin päin. Eli Hämeentie Kurvista Hakaniemeen tulisi olla joukkoliikennekatu. Kallion läpi- ja ohiajo ohjattaisiin siis Sörnäisten rantatielle. Hinta ei todellakaan päätä huimaa.
Toivottavasti tulevaisuudessa yhä suurempi osa bussiliikenteestä on joko maakaasu- tai hybridibusseja.
Hienon suunnitelman olette tehneet.
Lillukanvarsiin tarttumisen uhallakin nostan esiin pyöräkaistan erään juridisen seurauksen. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää polkupyörät. Eli nykyisellään pyöräilijä saa ajaa Hämeentien kaistoista millä vaan. Jos lisätään pyöräkaista, ei linja-autokaista enää olekaan oikeassa reunassa. Silloin pyöräilijän paikka on joko oikeassa reunassa pyöräkaistalla tai vasemmassa reunassa tavallisella ajokaistalla – välissä olevan linja-autokaistan käyttö on kielletty. Jännä tilanne. Ja ikävä, jos haluaa ohittaa hitaamman pyöräilijän, laittomasti pysäköidyn ajoneuvon, tai ajoradan reunaan auratun lumihangen.
Hyvä huomio. Pidän silti ehdotustamme parannuksena nykytilaan.
Nykyisellään erittäin suuri osa potentiaallisista Hämeentien pyöräilijöistä ei väylälle uskalla. Mulla on tää ”uskaltaisiko äitini?” -tyyppinen testi… Jos lähelle 60-vuotias äitini uskaltaisi käyttää jotain väylää, niin silloin se on suunniteltu oikein. :)
Automiehet ehdottelevat silloin tällöin Hämeentien bussien siirtämistä Sörnäisten rantatielle. Tämä ei onnistu yksinkertaisesti siitä syystä, että Kurvi on erittäin tärkeä joukkoliikenteen solmukohta, jossa on metroasema ja ratikkapysäkki. Bussien on välttämätöntä kulkea Kurvin pysäkkien kautta.
Henkilöautolla sen sijaan on helppoa tulla rantatieltä Hämeentien yli minne tahansa Kallioon ja takaisin. Löytyy Haapaniemenkatu, Kaikukatu ja Lintulahdenkatu. Lisäksi on Helsinginkatu ja Sturenkatu. Autot eivät Hämeentietä tarvitse. Tämän voin kertoa myös takavuosien autolähetin kokemuksestani.
Fillariryhmälle aimo kehut käytännöllisestä aktivismista!
Polkupyörämiehet jaksavat yllättää! Onko todella niin, että joukkoliikenteen matkustaja ei jaksa kävellä korttelia Junatieltä tai Pääskylänkadulta kurviin?
Nyt en kyllä Kimmo tajunnu yhtään.
Kurvi on tärkeä VAIHTO paikka. Metrosta dösään/spåraan ja päinvastoin. Olen tainnut joskus vaihtaa spårasta dösään. Vaihtorumbassa ylimääräiset sadat metrit kummasti ohjaavat yksityisautoilun pariin.
Kimmo: kerro millä tavalla Kallion saavutettavuus autolla heikkenisi Rantatieltä käsin. Onko todella niin, että autoilija ei jaksa ajaa paria sataa metriä Haapaniemenkatua ja Viidettä Linjaa, tai Lintulahdenkatua ja Sakarinkatua? Vai eikö nykyauto jaksakaan mennä sitä paria korttelia? Pitääkö tässä väitellä siitä, että kummalle liikkujaryhmälle Hämeentien ja erityisesti Kurvin saavutettavuus on tärkeämpää, joukkoliikenteen käyttäjille ja pyöräilijöille, vai autoilijoille?
Hämeentien päästö- ja sujuvuusongelmien valossa siirtäisin bussit väylälle, jossa ilma kiertää ja kaistoja riittää liikkumaan. Lisäksi Rantatielle tai Pääskylänkadulle – tai minne ikinä tarvitaankaan, voidaan louhia oma kulku Kurviin. Kyllä kai joku hinta pitää sallia pyöräilyn nimissä?
Ja ennen seuraavaa vastaväitettä: jokainen tiedostava kansalainen tietää tasan mitä raskaan dieselajoneuvon putkesta tulee. Ja jokainen lienee perillä millä äänentasolla bussi liikkuu henkilöautoon verrattuna. Miksi pienempi haitta pitää siirtää, jotta polkupyöräilijät joutuvat kärvistelemään aiempaakin kovemmassa melussa ja katkuissa?
Kimmo: löytyykö luotettavaa tietoa juuri Hämeentien bussien pienhiukkaspäästöistä suhteessa matkustajakilometreihin, verrattuna muun liikenteen hiukkaspäästöihin ko. kadunpätkällä? Toisaalta, Hannun mainitsemilla maakaasubusseilla saadaan hiukkaspäästöjä vähennettyä merkittävästi. Renkaista irtoavaan pölyyn se ei tietenkään vaikuta, mutta sekin vähenee kun ajonopeus vähenee.
Ihmetyttää se, että miksi tällainen varsin yksinkertainen hanke pitäisi toteuttaa kalleimmalla mahdollisella tavalla. Tässä esityksessähän ei edes vaadittu henkilöautojen poistamista Hämeentieltä, vaan osoitettiin mahdolliseksi sovittaa pyöräkaistat nykytilanteeseen.
Ja joukkoliikennetutkimuksista voidaan tosiaan nähdä, että satojen metrien kävely ON liian paljon vaadittu joukkoliikennematkustajalta. Mitä hankalammaksi vaihdot tulevat, sitä pienemmiksi käyvät matkustajamäärät, ja negatiivinen kierre on valmis.
Ongelmia on tässä kaksi. Raskaan liikenteen hiukkaspäästöt ja tienkulutus ei ole suorassa suhteessa painoon tai kokoon, vaan kasvaa käytännössä jyrkän logaritmisesti. Ensimmäisen kohdalla kyse on lähinnä vanhoista välineistä, tienkulutuksen osalta totuus on siinä, että maksimipainoinen rekka kuluttaa tietä jopa 500 henkilöauton edestä ja tyhjä bussikin pääse vielä kertoimeen 70.
Isompi ongelma on paikka. Hämeentie on ahdas katukuilu, jonka molemmin puolin on asutusta – ilma ei liiku mihinkään. S.Rantatie taas on avara alue meren äärellä.
Varsinaiseen kysymykseen. Pitäisi ensin tilastoida Hämeentien tosiasiallinen kalusto.
katselin tänään bussin ikkunasta hämeentietä ja siitä pohjoiseen jatkuvaa reittiä. pohjoisessa on omia väyliä pyörlle, mutta minkä takia niille saa laittaa tolppia liikennemerkkejä ja kanttikiviä? Mikä haloo siitä nousisi jos ne olisi autotien puolella?
Hieno esitys, ja aika järkevän kuuloinen. Lisäksi tuohon ”testiin” voisi lisätä, että olisitteko valmiita nykyään kuljettamaan lasta pyörän kyydissä hämeentiellä? tai perävaunua jossa on lapsia? Ei tuo hämeenkatu nykyisellään sovi läheskään kaikille pyöräilijöille.
Jestem krytykantem i narzekaczem szczerze przyznać się muszę. Jednak jeśli chodzi o jeśli chodzi o XXI, to możemy sobie darować krytykę gdyż jest już nie potrzebna. Zaczęli budowac więc dajmy temu spokój. Krytykować można sprawe Jusniaowlkiej
Slam dunkin like Shaquille O’Neal, if he wrote informative articles.
Thanks so much for hosting this fun party! I am your newest follower and would love for you to pop over to Posed Perfection for a visit and maybe even a follow back. Have a great weekend!Blessings,Nici
Battery and other hardware parts. Previously we have listed other important Android Apps like Android Apps for Bloggers and Webmasters, Best Android Games with Accelerometer Control