Männä viikolla Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi jatkoselvityksen Helsingin seudun ruuhkamaksuista (pdf).
Selvityksen pääkohdat ovat harvinaisen selvää tekstiä:
- Ruuhkamaksun sisältävä liikennejärjestelmä toteuttaa Helsingin seudun liikennejärjestelmävisiota (HLJ2011) ja sen kaikkia osa-visioita sekä edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Täten liikennejärjestelmä, joka sisältää ruuhkamaksun, toteuttaa Helsingin seudun liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita paremmin kuin liikennejärjestelmä, joka ei sisällä ruuhkamaksua.
- Liikennejärjestelmä, joka sisältää ruuhkamaksun, vähentää ruuhkia, nopeuttaa liikennettä, lisää joukkoliikenteen kilpailukykyä ja osuutta matkoista, vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, ympäristöhaittoja sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Ruuhkamaksu tiivistää maankäyttöä ja hillitsee seudun yhdyskuntarakenteen hajaantumista.
- Ruuhkamaksujärjestelmän edellyttämä joukkoliikenteen voimakas kehittäminen parantaa työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta ilman henkilöautoa. Joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn käyttö lisääntyvät ja toimintamahdollisuudet ilman autoa paranevat. Vähentyneen autoliikenteen vuoksi kaupunkiympäristön viihtyisyys lisääntyy.
Ruuhkamaksujen käyttöönottoa puoltavat perustelut ovat mielestäni vastaansanomattoman vakuuttavia. Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan!
Kuka voisi vastustaa ja millä perusteilla?
No, ainakin Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm, joka jätti eriävän mielipiteen ruuhkamaksuselvitykseen (sivu 5):
Kehyskunnissa asuville ja niissä työssä käyville ei siten ole riittävän kattavaa realistista joukkoliikennevaihtoehtoa päivittäiseen asiointi- ja työmatkaliikenteeseen. Selvityksessä ei ole riittävästi tutkittu mm. tästä johtuvia välillisiä vaikutuksia kehyskuntien alueen kilpailukykyyn ja työvoiman liikkumiseen ja saatavuuteen.
…
Kolmannen kohdan yhteydessä olisi tullut tuoda esille, että selvityksen perusteella ruuhkamaksut kohdentuvat suhteellisesti enemmän kehyskuntien asukkaiden maksettavaksi. Tämän vuoksi jatkotoimien varalle olisi tullut edellyttää, että seudun eri alueiden välinen tasapuolinen kohtelu turvataan, mikäli ruuhkamaksu otetaan käyttöön.
Teemu Pyyluomaa siteeratakseni, ilmeisesti Behm ei pidä ennustettuja ruuhkia uhkana seudun kilpailukyvylle?
Eli suomeksi suurhelsinkiläiset maksakoon nurmijärveläisten autoilun vaatimat lisäinvestoinnit tieinfraan. Tämä ei nyt yllätä ketään. Nurmijärven kasvuhan perustuu haulikolla kartalle ammuttuun ”puutarhakaupunkimalliin” – pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tarkoitukselliseen hajauttamiseen ja kermankuorintaan.
Se mikä yllätti, oli liikenneministeri Anu Vehviläisen täystyrmäys ruuhkamaksuille:
Ministerin mukaan maksuihin siirtyminen vaatisi erittäin suuria panostuksia joukkoliikenteeseen, eikä sellaisia ole näköpiirissä.
Vehviläinen muistutti, että Helsingin ratapihalle ei mahdu yhtään uutta lähiliikennettä, eikä junaliikennettä voi lisätä. Myöskään satelliittipaikannukseen perustuva maksujärjestelmä ei ole vielä toteuttamiskelpoinen.
”Sellaista ei ole missään maassa eikä millään alueella ruuhkamaksutarkoituksessa käytössä, ja sen takia minusta siihen liittyy erittäin paljon epävarmuustekijöitä.”
Eli mitään ei voida tehdä koska mitään ei voida tehdä koska mitään ei voida tehdä. Päätelmä se on kehäpäätelmäkin. Onneksi kohta on vaalit. Vehviläinen unohti vastauksestaan mm. tulevat Jokerit ja kehäradan. Mut kun mitään ei voi tehdä niin mitään ei voi tehdä niin mitään ei voi tehdä niin mitään ei voi tehdä.
Vastaukseen oli selvästi pettynyt myös vihreä kansanedustaja Johanna Sumuvuori.
Suuren suosion vuoksi sama vielä liikkuvana giffinä...
(Ministerin koko vastaus nähtävissä Yle Areenassa…)
Autoilevana espoolaisena yksityisyrittäjänä kannatan ruuhkamaksuja vilpittömästi! Jokainen autossa turhaan nököttämäni minuutti on pois laskutettavista tunneista, joten jos säästän viisikin minuuttia päivässä pienentyvien ruuhkien ansiosta, se on minulle täysin maksun arvoista.
VR on pilkottava kahtia. Pk-seudun lähiliikenteen osuus on 80 % VR:n liikenteestä, kaikki muut junamatkat Suomessa vain 20 %. Mitä ihmettä valtiollinen junayhtiö häärii pääkaupunkiseudun lähiliikenteen äärellä? Pitäkööt Vehviläinen tynkä-kepuärrän ja HSL vastatkoon lähiliikenteestä kokonaan – luotettavasti kuten metrostakin.
Tarkennan hieman, miksi VR voisi keskittyä niihin junamatoihin jotka eivät ole pääkaupunkiseudun lähiliikennettä.
Aikoinaan kaukojunat olivat VR:n toiminnan (ja osaamisen) ydinaluetta, nykyään tilanne on täysin päinvastainen.
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä tehdään vuosittain yli 56 miljoonaa junamatkaa. Kaukojunilla tehdään 14 miljoonaa matkaa vuodessa. Sattumoisin ”metro”-nimisellä junalla tehdään myös yli 56 miljoonaa matkaa vuodessa.
Yhteensä pks lähiliikenteessä siis tehdään yli 112 miljoonaa ”junamatkaa” vuodessa.
Miksi valtiollinen organisaatio nimeltä VR pyörittää lähiliikenteen junia? Tietysti siksi, että lähi- ja kaukojunat ajelevat samoilla raiteilla, kun taas metrojunat kulkevat eri kiskoilla.
Tämä ei kuitenkaan ole enää kestävä perustelu Suomen valtion omistaman VR:n monopoliasemalle lähiliikenteen junayhteyksien hoitamiselle. VR on yksinkertaisesti väärä taho hoitamaan pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Tämän ovat voineet havaita käytännön elämässään kaikki pääkaupunkiseudun lähijunia viimeisinä viitenä vuonna käyttäneet matkustajat.
Olisikin luontevampaa siirtää HSL:n hoidettavaksi koko pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne ja antaa VR:n keskittyä siihen, minkä se yhä erittäin hyvin osaa: niihin 14 miljoonaan junamatkaan, jotka eivät ole pääkaupunkiseudun lähiliikennettä.
Olet Martti toki oikeassa. Pakko kertoa eilisillasta vähän.
Ollaan täällä maakunnassa keikalla ja paikallisen Sokos-hotellin saunassa oli sitten toinenkin porukka, joka lyhyellä jutustelulla paljastui tuleviksi junankuljettajiksi. Olivat juuri käyneet ajelemassa harjoitukseksi Kokkola-Helsinki-Kokkola välin. Valmistuvat parin kuukauden kuluttua.
Avasin jutustelun taktisesti vittuillen. ”Onkos teillä siellä sellaista kurssia, jossa neuvotaan miten pysytään aikataulussa?”. Lämpimästi liikkeelle… Ei kuulemma ole sellaista kurssia. Eikä kuulemma ole kuljettajan vika. Ei oikeasti olekaan.
Oli kyllä mielenkiintoista kuunnella näiden Rovaniemeltä ja Oulusta kotoisin olleiden nuorten herrojen mielipiteitä raideliikenteestä.
”Ei kyllä haittais yhtään että laitettais dynamiittia Riihimäen alapuolelle ja räjäytettäis kaikki.”
”Piti taas tänään ajaa sinne somalitunneliin.” (Ilmeisesti VR:n kuljettajien ammattieetos ei tykkää pääkaupunkiseudun julkisista, joilla kulkee mamuja…)
Sun pitäis Martti kans joskus törmätä tällasiin tyyppeihin. Meidän ”pääkaupunkiseutulaisten urbaanien ”vihreiden”” kuplaa pitäis tökkiä useamminkin. Teki hyvää. Meidän ”tulokulma” on vaan niin tyystin eri.
Itseasiassa Soinin menestys perustuu vain siihen tulokulmaan, joka on sama kuin noilla jampoilla. Persu/kepumenestys ei perustu asiasisältöön, sillä esim. noiden junankuljettajien todellisia intressejä ajais parhaiten Vihreät, eivät suinkaan Persut, Kepu tai Kok… Soini osaa puhua noiden kieltä.
Behm tarkoittanee vähän eri asiaa kuin maakuntajohtaja, eli on suorastaan pyöristynyt ajatuksesta että heidän siellä köyhässä maalaiskunnassa pitkospuutaipaleiden päässä pitäsi maksaa jotain liikenteestä, koska sehän on ilmaista eli valtio maksaa. Esimerkiksi Klaukkalan ohikulkutiestä (jotain 35M€, kai jäissä kun kustannukset on karannut) kunta ei tasapuolisuuden nimissä ilmeisesti maksa euroakaan, Helsingissä vastaava osuus on keskimäärin noin 50%. Maalla se tasapuolisuus on vähän eri asia kuin meillä kaupungissa, kato kun meillä on Ooppera niin se on ihan oikein.
Ainahan sitä perspektiiviä on hyvä hakea. Mä oon viettänyt erilaisten jamppojen kanssa vuoden elämästäni metsäleirillä. Toi toki näkemystä moniin asioihin. Eri asia on, mitä sitten?
Mun nähdäkseni on vain yksinkertaisesti järjetön tilanne, että kaikesta Suomen henkilöliikenteestä 68 % kulkee maanteitse ja rautateitse vain 5 %.
Entä mistä se 5 % koostuu? Murskaavat 4/5 (80 % kaikesta junaliikenteestä), eli 4 % Suomen henkilöliikenteestä on pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä.
Vain 1 % Suomen henkilöliikenteestä (1/5 Suomen junaliikenteestä) on muuta junaliikennettä kuin pääkaupunkiseudun lähiliikennettä.
Sattumoisin kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus Suomen kaikesta henkilöliikenteestä on samaiset 5 %. Paljonkos junaliikenteeseen pantiinkaan vuodessa rahaa? Joka tapauksessa aika paska hyöty-kustannus -suhde tjsp.
Että tosta vähän perspektiiviä sinne pohjoiseen kanssa. Tietenkään Soini ei puhu tällä tavalla. Just siksi mä en todellakaan halua, että pääkaupunkiseudun junaliikenteestä päätetään Arkadianmäellä.