Tällä kertaa listalla onkin paljon isoja asioita. Ensi vuoden talousarviot ja tulevien vuosien taloussuunnitelmat sekä tulevan kulttuuristrategian viimeinen lautakuntakäsittely.

Lista löytyy täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto talousarvioaloitteeseen kirjaston aineistomäärärahojen lisäämiseksi

Vastaus Outi Alanko-Kahiluodon & co talousarvioaloitteeseen. Ok.

3 Lausunto talousarvioaloitteesta koulujen, kirjastojen ja muiden sivistystoimen peruspalvelujen turvaamiseksi lähipalveluina

Vastaus Yrjö Hakasen & co talousarvioaloitteeseen. Ok.

4 Lausunto talousarvioaloitteesta Maunulan liikekeskuksen rakentamiseen varautumisesta ja kiirehtimisestä

Vastaus Yrjö Hakasen & co talousarvioaloitteeseen. Ok.

Valtuutettujen aloiteoikeus on pyhä kunnallisen demokratian väline, mutta välillä kyllä tulee fiilis, että näitä voisi hiukan rajoittaa…

5 Vuoden 2012 talousarvioehdotus ja vuosien 2012 – 2014 taloussuunnitelmaehdotus sekä ehdotus investointiosaksi 2012 – 2016

ok. Ydinasiat:

Kun otetaan huomioon vuoden 2011 palkkasopimuksen vaikutus (+n. 300 000 euroa), yleinen kustannustason muutos sekä sisäisten vuokrien ja palvelujen korotus, on annettu raami erittäin tiukka ja merkitsee reaalisia vähennyksiä toisten tuotannontekijöiden määrärahoissa, mikäli määrärahakohennusta toisaalla halutaan saada aikaan. Raamiin pääsemistä helpottaa hieman henkilöstösivukuluprosentin pieneneminen nykytasosta.

Kirjastoverkko säilyy saman laajuisena vuonna 2012-2013. Vuonna 2014 kirjastojen lukumäärä kasvaisi yhdellä Mellunmäen kirjaston valmistumisen vuoksi.

Myllypuron lehtisali muuttaa uusiin tiloihin ja muuttuu Mediakirjastoksi
vuonna 2011.

2000-luvun alkupuolella kaupungin säästötavoitteita jouduttiin kohdistamaan myös aineistohankintoihin. Alhaisin asukaskohtainen aineistomääräraha 2000-luvulla oli 4,11 euroa/asukas vuonna 2004. Muutaman viimeisen vuoden aikana ko. määrärahaa on saatu korotettua 4,5 euron tasoon vuonna 2007 ja 5 euron tasoon vuonna 2008. Vuonna 2009 aineistohankintoihin käytettiin 5,50 euroa/asukas ja 5,45 euroa/asukas vuonna 2010. Säästösyistä aineistoraha kääntyy taas laskuun ja on 5,15 euroa/asukas vuonna 2011.

Helsingin aineistomääräraha on edelleen maan alhaisempia. Sähköinen aineisto lisääntyy. Lukulaitteiden yleistyessä tulee kirjastolle välttämättömäksi hankkia vuosilisenssejä ja varautua yksittäisten lainojen latausmaksuihin. Sähköiset aineistot eivät kuitenkaan vielä lähivuosina korvaa painettua aineistoa, joten alkuvaiheessa formaattien päällekkäisyys lisää menoja. Tavoitteena on 6 euroa/asukas vuonna 2014.

6 Vuoden 2011 talousarvion määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen

Kirjanpitotekninen muutos. Ok.

7 Lausunto Helsinki-Vantaa-selvityksestä

Löytyy täältä

ok.

Vantaalla kirjastoverkko on harvempi ja koostuu suuremmista kirjastoyksiköistä. Helsinkiin on muodostunut melko tiheä kirjastoverkko, jonka juuret ovat vuoden 1946 alueliitoksessa. Vantaan kirjastoverkkoa karsittiin voimakkaasti 1990-luvun laman aikana. Erilaisten kirjastoverkkojen palvelukyky on erilaisista maantieteellisistä lähtökohdista, mm. asukastiheydestä huolimatta samalla tasolla. Kaupunkirakenteet poikkeavat toisistaan, eikä Vantaan mallia kokonaisuudessaan voi kopioida Helsinkiin tai Helsingin mallia Vantaalle.

Palveluverkkojen kokonaistarkastelu on tärkeintä kaupunkien reuna-alueilla.

Vantaan palvelurakenne perustuu yksityisautoihin ja siihen että niiden avulla palveluita voidaan hakea kauempaakin. Helsingissä palveluiden on oltava lähipalveluita – tavoitettavissa kävellen, pyörällä tai julkisilla. Kaupunkikulttuuria.

Täytyy lukea selvityksen Sivistystoimi-osa huomenna. Uskoisin myös tulevan lippuvyöhykeuudistuksen vaikuttavan kirjastojen käyttöalueisiin nimenomaan Helsingin ja Vantaan rajamailla. Tikkurilan kirjasto palvellee tuolloin pohjois-helsinkiläisiä nykyistä enemmän.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014

Tää on nyt sitten tämän vuoden isoin asia. Mitäs tästä sanois.

Kulttuuritoimen budjetti jakautuu yksinkertaistaen kahteen osaan: avustuksiin, joita jaamme eri kulttuuritoimijoille ja Kulttuurikeskukseen, joka on kaupungin omaa toimintaa, mm. alueelliset kulttuuritalot.

Viime vuosien säästöt kohdistettiin suurinpiirtein 50-50 -periaatteella avustuksiin ja Kulttuurikeskukseen. Tämä on kohtuullisen reilua, tasataan “kärsimystä”.

Ensi vuoden raami, on lievästi positiivinen. Ihanaa. Kasvua on 1,2%, rahassa noin 347 000€.

Miten tämä lisäys on kohdennettu talousarvioehdotuksessa? Ehdotuksen mukaan avustuksiin lisättäisiin 15 000€ ja Kulttuurikeskukselle 332 000€. Jakosuhde on siis “reilu” 95-5.

Tämän lisäksi kulttuurikeskus esittää vielä ylityksiä palkankorotustensa kattamiseksi (61 000€). Jos siis saisimme palkankorotuksetkin ylityksenä olisi ensi vuoden lisäys Kulttuurikeskukselle 393 000€, jolloin prosentit olisivat vielä reilummat 96-4%.

Minun on täysin mahdoton hyväksyä tätä talousarvion lähtökohdaksi. Tulen ehdottamaan toisenlaista jakoa.

3 Helsingin kaupungin kulttuuristrategia

Kulttuuristrategia tulee nyt käsittääkseni viimeistä kertaa lautakunnan käsittelyyn. Tämä versio “3.0” on jo todella hyvä. Ja kyllä tätä lukiessa tulee olo, että edellisten kertojen keskustelu on vaikuttanut sisältöön. Mainiota!

Strategia on jaettu kahteen osaan. Tiiviiseen 11-sivuiseen , jonka kaikki valtuutetut toivottavasti jaksavat lukea ja laajempaan , jossa asioita avataan lisää ja taustoitetaan kiinnostuneille.

Tähän minulla ei ole sisällöllisesti oikeastaan mitään valittamista. Yhtä karttaa aion ehdottaa lisättäväksi. Hyvää työtä Veikko Kunnas & kump.!

4 Lausunto talousarvioaloitteesta lisätuen myöntämiseksi Unga Teaternille

ok.

5 Lausunto talousarvioaloitteesta koskien positiivista diskriminaatiota koulujen kulttuuritoiminnassa

ok.

6 Lausunto talousarvioaloitteesta käsityöpajan toiminnan turvaamiseksi

ok.

7 Lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 2010

ok.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

9 Kohdeavustusten myöntäminen, 5.jako

Täytyy kysyä tarkentava kysymys IHME ry:n tuesta, jolle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta koska “hanke toteutetaan yhteistyössä Vuotalon kanssa (esim. ilmainen tilavuokra ja sopimus linmyyntitulojen jakamisesta)”. Käsittääkseni vastaavia sopimuksia on myös Stoassa esiintyvillä tanssiryhmillä, ja silti ne ovat saaneet tukea.

Up With Kallio -hankkeen kannattaisi lähestyä elinkeinopuolta.

Alppipuiston tekniikkakustannukset tulivat vielä 50% kohdeavustuksiin. Sinällään hilpeää, että tuo summa on lähes puolet siitä noususta, jonka viimee vuonna saimme neuvoteltua kohdeavustuksiin tälle vuodelle. Viime vuonna ko. tekniikkakulut hoidettiin 100% Kulken budjetista… Hilpeää. Naurattais jos ei samalla ärsyttäis ihan hirveesti. Aion kysyä voisiko lautakunta tehdä valtuustolle/khlle ylitysehdotuksen tuolle summalle. Tapahtumasarja on kuitenkin erinomainen.

10 Kulttuurijohtajan työsuhdeauton myynti

ok! Vt. kulttuurijohtaja pyöräilee eikä tarvitse työsuhdeautoa. :)

11 Muut mahdolliset asiat