Nokian irtisanomiset kesällä olivat kylmää kyytiä erityisesti Salossa, jossa puhelinten kokoonpanokin yhä työllisti. Samoihin aikoihin Canon kertoi rakentavansa muutaman vuoden kuluttua tehtaistaan täysautomaattisia. Ihmisiä tarvitaan vain tuomaan raaka-aineita ja kuljettamaan valmiit kamerat kauppoihin. Ja ehkä ottamaan valokuvia.
Luddiitit kutomakoneen kimpussa
Teollistumisen historia kertoo että mikä tahansa toiminto, joka voidaan automatisoida, automatisoidaan ennemmin tai myöhemmin. On vain ajan kysymys milloin Nokian tai minkä tahansa muunkaan härpättimen kokoonpanolinjoilla ei tarvita enää ainuttakaan ihmistä.
Tästä seuraa se, että ns. Kiina-ilmiö, jossa työpaikat ovat paenneet halvan työvoiman maihin, muuttaa luonnettaan. Työvoiman hinta ei ole enää ratkaiseva tekijä tehtaiden sijainnille. Sensijaan energian hinta, logistiikka, markkinoiden sijoittuminen ja hyvä infrastruktuuri nousevat tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi.
Sama kehitys koskee myös maataloutta. Jo pitkään koneet ja -automaatit ovat hoitaneet lypsämisen emännän sijaan. Kaukana tulevaisuudessa ei ole enää sekään että tomaatit ja mansikatkin poimii robotti – tehokkaammin, tasalaatuisemmin, edullisemmin ja 24 tuntia vuorokaudessa ilman taukoja. Kannattaako marokkolaisen pyrkiä Espanjan tomaattiviljelyksille vielä 2030-luvulla?
Tämän kehityksen vastustaminen olisi taistelua tuulimyllyjä vastaan. Ja kun katsoo videota korttipakkoja pakkaavan kiinalaisen työskentelystä, tulee vääjäämättä mieleen että eikö hänenkin lahjoilleen olisi ollut parempaa käyttöä. Saati elämälleen.
Yhteiskunnallisesti murros aiheuttaa valtaisia haasteita. Meistä kaikista ei vaan voi tulla kännyköitä suunnittelevia insinöörejä tai ”luovaa luokkaa”. Etenkin jos kännykätkin suunnittelee kone ihmistä paremmin. Työn luonne yhteiskuntaa ja elämää jäsentävänä perustekijänä tulee muuttumaan.
Ja kuten Paul Krugman kolumnissaan toteaa:
”This is an old concern in economics; it’s “capital-biased technological change”, which tends to shift the distribution of income away from workers to the owners of capital.”
Työn ja pääoman välinen ristiriita ei ole siis häviämässä pitkään aikaan. Oliko Marx sittenkin oikeassa?
Niin, jotta talouden ikiliikkuja pyörisi sittenkin, kun välttämättömyys on hoidettu ja kaikki ruokittu, pitää fyrkkaa saada siirrettyä suuremmalle porukalle kuin se kuuluisa 1 %. Sillä 99% tulee olemaan ainakin jonkin aikaa suuri rooli paitsi työn tekijöinä, myös ja nimenomaan kuluttajina. Ja sitten luultavasti ilmastonmuutos ja globaalit mullistukset muuttavat koko pelin hengen…
Gene Roddenberry oli oikeassa. Ihmisen ei pidä juosta rahan perässä, vaan kaikille pitää taata toimeentulo, jotta ihminen pääsee toteuttamaan itseään yhteiskuntaakin rakentavalla tavalla.
http://youtu.be/3SB0T60JMJs
Tuo mansikanpoimijarobotti on surkein esitys mitä koskaan nähnyt.
Nokian softaosaaminen ei ole ollut huippuluokkaa. Suurin osa Nokian softasta on ollut vääntämistä kymmeniin rinnakkaisiin känykkämalleihin kehnon käyttöjärjestelmän päälle ja softan ylläpitoa. Nokian suuret t&k-luvut ovat olleet tuossa mielessä harhaa, kuten myös Suomen suuret t&k-luvut.
Nokia on ollut huippua hardiksessa, edelläkävijä. Valitettavasti hardis-miehet ovat johtaneet myös softan kehitystä ja seuraukset ovat olleet kammottavia, mukaan lukien OVI, joka oli viimeinen piste iin päälle.