(Kolumni Cult24:n maaliskuun numeroon.)
Luovuus, idearikkaus, avoimuus ja vapaus ovat sanoja, joita nousee mieleeni kun ajattelen taidetta, erityisesti nykysellaista. Taiteilijan on kyettävä rohkeisiin ratkaisuihin niin työssään kuin elämässäänkin – helpoin polku tarvottavaksi ura ei ole.
Mutta toisaalta kerta toisensa jälkeen törmään siihen että muutosvastarintaisempaa ja konservatiivisempaa sakkia saa hakemalla hakea. Hyvän esimerkin tarjoaa tuore keskustelu Kluuvin gallerian tulevaisuudesta.
Kluuvin galleria on vuodesta 1968 asti toiminut galleria aivan Kauppa- ja Senaatintorin kupeessa. Tila on hieno, mutta valitettavan hankalasti löydettävissä – se sijaitsee virastorakennuksen neljännessä kerroksessa eikä ole edes esteetön. Vuosittain sinne ei löydäkään kuin noin 7000 kävijää, vähän yli 30 per päivä. Taidemuseon tuore johto esittää toimintojen siirtämistä Tennispalatsiin.
Mitään ei olla leikkaamassa. Mitään ei olla säästämässä. Gallerian profiilia nuoren ja kokeilevan taiteen areenana ei olla muuttamassa. Hienot näyttelyt saisivat Tennispalatsissa varmasti moninkertaisen määrän yleisöä. Tämän uskoisi hyödyttävän myös taiteilijoita.
Huuto on kuitenkin suuri. Muutosta vastustavassa fb-ryhmässä on jo yli 1000 jäsentä ja adressia kerätään.
Luovat ja idearikkaat taiteilijat jähmettyvät puolustamaan seiniä. Missä on se rohkeus joka töistä ja ihmisistä loistaa?
Toisinaan jostain pitää luopua että voisi syntyä uutta ja uljaampaa. Mitä suurempi osa budjetista käytetään seiniin, sitä vähemmän on varaa sisältöön. Kill your darlings. Rakkaat taiteilijat! Uskaltakaa uskaltaa, teidän piti olla siinä tämän maan parhaita.
Gallerioita on kaupunki täynnä. Miksi kaupunginkin sellaista pitää pyörittää? Eikö tuosta nyt vain voisi luopua?
Hei Niko,
Helsingin taidemuseon pääasiallinen rooli on tietenkin palvella yleisöä, sekä kuntalaisia että turisteja.
Sen lisäksi sen tehtävänä on, ainakin minun nähdäkseni, ruokkia, kehittää ja ylläpitää elävää taidekenttää. Tätä se toteuttaa mm. Kluuvin gallerian kautta.
Kluuvin galleria on perinteisesti ollut monelle nuorelle suomalaiselle taiteilijalle se ensimmäinen ponnistuslauta. Sillä on siis ihan oma roolinsa koko taidekentällä ja on ihan luontevaa että se uutta etsivä rooli on julkisella toimijalla.
Hei
Olen samaa mieltä ja huvittavammaksi touhu menee. Keskeisiä syitä vastustukselle, tai siis Kluuvin puolustamiselle näyttää olevan, että Tennispalatsissa haisee Popkorni.
Tosin kaikki puolustajat eivät tätä tiedä, vaan luulevat puolustavansa arvoja. Sellaisia arvoja, että taiteen kustannuksella tulee ylläpitää arkkitehtuuripyhättöä :D
Terveisin taiteilija
Hannu,
Mäkään tule vaatimaan että esimerkiksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto pitäisi lopettaa ja siirtää muualle koska siellä on niin ”vähän kuuntelijoita”. Enkä esiintymään asiantuntijana sillä perusteella, että olen joskus käynyt kansanmusiikkikonsertissa tai jopa järjestänyt sellaisen. Enkä inttämään, että kansanmusiikkia harrastavat ihmiset olsivat jotenkin konservatiivisia, vaikka siihen ehkä voisin löytää löyhiä perusteita. Enkä sen jälkeen ryhtyä yleistäen neuvomaan ja haastamaan tätä todellisuudessa varmasti hyvin heterogeenistä ihmisryhmää, jos joku heistä vastustaisi vaatimustani.
En myöskään väitä olevani huippuasiantuntija kuvataiteen kentällä, mutta olen ollut Kluuvissa tarpeeksi usein, sekä töissä että asiakkaana, tajutakseni, että se on hieno ja rauhallinen galleriatila joka sopii erityisen hyvin esimerkiksi installaatiotaiteelle. Jos monet tekijät taidekentällä ovat adressiin asti huolissaan niin eivät he varmasti pelkästään seiniä puolusta. Tilanteessa, jossa Meilahti on suljettu ja aiempi johtaja JGKS avoimesti puhui suunnitelmastaan koko taidemuseon sulauttamisesta haaveidensa Guggenheimiin.
Mun mielestä sun pitäis poliitikkona keskittyä kuuntelemaan tätä asiallista ja aiheellista keskustelua eikä ryhtyä ylimalkaisesti syyttelemään taiteilijoita. Onko laajentuvan Tennarin budjetti tosiaan yhdestä Kluuvista kiinni? Mihin katosi Meilahden budjetti? Sulkevatko Kluuvi ja Tennispalatsi ihan varmasti pois toisensa kaupungin yllläpitäminä kuvataidenäyttelypaikkoina? Onko raha tosiaan niin tiukalla ja eikö sitä voisi neuvotella jostakin muista momenteista lisää?
Mikä siinä on, että näitä keskustan kortteleita, juuri hiljattain kalliilla tutkimuksella todistetun yli puolen miljoonan taideristeilymatkustajan valtaisan tulvan naapurissa, ei tosiaan mielestäsi voisi ihan uskottavasti ja todellisesti elävöittää muullakin sisällöllä kuin kalliilla kulta- ja turistikrääsäkaupoilla? Jos Kluuvin sisältöön ja tiedotukseen, ja esim rakennuksen ulkopuolella sijaitsevaan inva-ja roudaushissiin (varmasti teknisesti mahdollista) ei fyrkkaa löydy Taidemuseon budjetista niin näyttäisihän sitä, omien sanojesi mukaan, helposti löytyvän miljoonatolkulla muuhun kulttuurirakentamiseen, muista momenteista.