Viime viikkojen kuumin poliittinen keskustelunaihe on ollut Palmian yhtiöittäminen. Ainakin oma sosiaalisen median kuplani kiehuu kohta jo äyräitään myöten ja kaikenlaisia väitteitä leijuu ilmassa. Yritän tässä kirjoituksessa avata mahdollisimman selkeästi mistä mielestäni on kyse. Aivan lyhyt tämä kirjoitus ei ole, mutta asiakaan ei ole yksinkertainen ja helppo. Toivottavasti jaksatte loppuun saakka.
1. Lähtökohdat
Kaksi vaikeaa asiaa: kilpailuneutraliteetti ja yhtiöittäminen.
Kuntalaki muuttuu. Taustalla ovat muutokset EU:n kilpailuneutraliteettidirektiivissä. Mitäkukahäh?
Yksinkertaistettuna kilpailuneutraliteetti tarkoittaa sitä että kaikkien toimijoiden pitää olla tasa-arvoisia. Kuvitellaan Jäminkävälikylän markkinat, jossa on neljä rinkelikauppiasta.
Yksi tarjoaa tuoreempia rinkeleitä, toinen pienempiä, kolmas halvempia ja neljäs markkinoi tehokkaasti iRinkeleitä, jotka ovat kalliita, mutta tosi tyylikkäästi muotoiltuja. Markkinat toimivat ja ostajat löytävät itselleen ja kukkarolleen sopivan rinkelin.
Sitten markkinoille tulisi Jäminkävälikylän kunnantalon kuppilan koju. Koska Jäminkävälikylän kunta maksaa kuppilan henkilökunnan palkat eikä Jäminkävälikylä voi mennä konkurssiin, voisi kuppilan koju tarjota paremman laatuisia rinkeleitä kuin muut muita selvästi halvemmalla hinnalla. Markkinat kuihtuisivat kasaan ja jäljelle jäisi vain kunnan kuppilan kioski. Olisiko tämä oikein? Ei.
Siksi meillä on nyt lainsäädäntöä, joka määrittelee miten kuntien tulee toimia markkinoilla. Ja ne osat kuntien liikelaitoksista, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla on yhtiöitettävä.
Toisin kuin usein on annettu ymmärtää, yhtiöittäminen ei koske koko Palmiaa. 57% Palmiasta jatkaisi aivan kuten ennenkin kaupungin liikelaitoksena.
Yhtiöittäminen puolestaan ei tarkoita samaa kuin yksityistäminen. Helsinki tulisi omistamaan myös yhtiömuotoisen Palmian 100%. Palmiaa ei olla yksityistämässä. Helsinki omistaa muitakin osakeyhtiömuotoisia toimijoita, tuoreimpina esimerkkeinä Helsingin Energian ja Sataman.
2. Ideologioiden taisto
Vaikka osa yhtiöittämisestä johtuu lainsäädännön muutoksista, on kysymys myös todella latautunut ideologisesti. Tästä johtuu varmasti iso osa ohihuutamisesta. Ihmiset puhuvat loppujen lopuksi arvoista pöydällä olevan konkreettisen ehdotuksen sijaan. Pähkinänkuoressa tilanne on se että:
Kokoomus haluaisi yhtiöittää koko Palmian ja kilpailuttaa kaikki tukipalvelut.
Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Sosialidemokraatit eivät puolestaan mitään.
Kokoomuksen vaihtoehdon heikkoutta on varmaan turha edes selittää. On ihan selvää että kaupungilla tulee olla oma tukipalveluja tuottava yksikkö. Ihan jo senkin takia että julkinen toimija pakottaa markkinatoimijat reiluun peliin – oikeasta kustannustasosta on aina referenssi.
Populistisen vasemmiston kanta taas on kestämätön monestakin syystä. Ensinnäkään ei Helsinki voi toimia lakien ja direktiivien vastaisesti.
Toisaalta sosialidemokraattien esitys että Helsinki vain vetäytyisi kilpailluilta osin markkinoilta johtaisi suoraan arviolta noin 150 hengen osalta työpaikkojen alasajoon! Helsinki ei irtisano ketään, mutta onko todella kaupungin kokonaisedun mukaista ajaa tilannetta tähän suuntaan? Tai edes työntekijöiden?
Keskustelua tulisi käydä kaupungin kokonaisedusta. Tästä pääsemmekin kohtaan kolme.
3. ”Vihreä vaihtoehto”
Ovatko edellä esittelemäni ääripäät todella ainoa vaihtoehto? Ei. Onko löydettävissä kompromissiä näiden kantojen välillä? On.
Palmia ei ole nyt ensimmäistä kertaa käsittelyssä. Sitä on jo yli puolen vuoden ajan valmisteltu Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Ja nyt pöydällä oleva esitys poikkeaa merkittävästi siitä mitä kaupungin kokoomusjohto olisi halunnut. Se poikkeaa merkittävästi myös siitä mitä vasemmisto olisi halunnut.
Pöydällä oleva ehdotus on Helsingin vihreiden konsernijaoston jäsenten neuvottelema asiallinen kompromissi näiden intressien välillä.
Tärkein saavutuksemme on se että esityksessä Palmian yhtiöittämistä tutkittiin toiminto kerrallaan.
Palmiassa säilyvät ennallaan ne osat, jotka katsottiin kaupungin ”strategisen edun” kannalta tärkeiksi. Mitäkukahäh, strateginen etu? ”Strategisella edulla” tarkoitetaan sitä että palvelu on niin tärkeä osa kaupungin toiminnan luotettavuutta ja toimivuutta että sen säilyttäminen omana toimintana nähdään tarpeelliseksi.
Näitä ovat:
– ruokahuoltopalvelu (pois lukien henkilöstöruokailu)
– puhelin- ja hyvinvointipalvelut (mm. matkapalvelukeskuksen hoitaminen ja turvapuhelinpalvelut)
Nämä muodostavat noin 57% Palmiasta.
Toisaalta taas yhtiöitetään ne osat, joiden ei katsottu olevan niin kiinteästi kaupungin ydintoimintaa ja joilla on toimivat markkinat. Lisäksi yhtiöitetään ne osat, jotka toimivat pääosin kilpailuilla markkinoilla, joten ne on lakimuutoksen vuoksi pakko joko yhtiöittää tai ajaa alas.
Näitä ovat:
– henkilöstöruokailu (60% kilpailuilla markkinoilla jo nyt)
– kiinteistöpalvelut
– siivous
– turvapalvelutoiminnot
Näissä palveluissa ”strategisen edun” sijaan nähdään kaupungille tärkeimmäksi ”taloudellinen etu”, eli tukipalvelujen kustannustehokas toteutus. Siksi niitä olisi voitava kilpailuttaa myös tulevaisuudessa.
Kuten jo otsikkotasosta voi huomata, on esityksessä todellakin katsottu Palmian toimintoja yksi kerrallaan. Nyt ei olla sokeasti yhtiöittämässä kaikkea mahdollista! Ja kukaan ei voine väittää etteikö siivouspalveluja, turvamiehiä ja kiinteistöhuoltoa voisi hankkia markkinoiltakin. Helsingissä, toisin kuin pienemmillä paikkakunnillla, on toimivat palvelumarkkinat, joilla on aitoa kilpailua.
Kannattaa muistaa että työntekijät siirtyvät nykyisillä sopimuksillaan yhtiömuotoiseen Palmiaan. Nykyisten työntekijöiden palkat ja edut eivät heikkene. TES on voimassa vuoteen 2017, jonka jälkeenkään työnantaja ei voi yksipuolisesti heikentää ehtoja. Esim. Helsingin Bussiliikenne toimi lähes 10 vuotta yhtiöittämisen jälkeen JHL:n sopimuksilla. Ja vasta tänä vuonna siirryttiin AKT:n sopimuksen piiriin – ja tällöin tätä kannattivat erityisesti nuoremmat kuljettajat.
4. Korjattavaa esityksessä on yhä
Onko esitys vielä täydellinen? Ei. Tämän vuoksi teimme jo konsernijaostossa ja tulemme tekemään myös kaupunginhallituksessa muutosesitykset joiden pääasiallinen sisältö on:
1. Kilpailutustavoitteita maltillistetaan. Haluamme että ne eivät olisi sitovia tavoitteita vaan ylärajat, joiden puitteissa hallintokunnat voivat kilpailuttaa sen mitä pitävät tarkoituksenmukaisena.
2. Ruokapalvelukonseptin valmistumisen jälkeen arvioidaan uudelleen, mikä palvelujen kilpailutustaso on konseptin toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen.
3. Ei siirretä virastoista esitettyjä päiväkotien siivoajia ja teknisen työn kalustonhoitajia yhtiöön. Emme näe että liittyisivät Palmian hallintomallin järjestämiseen, emmekä pidä siirtoja perusteltuna.
Valitettavasti vasemmisto ei tukenut ainuttakaan esitystämme konsernijaostossa ja pahasti näyttää siltä että emme saa tukea vasemmistosta myöskään kaupunginhallituksessa. Valitettavaa. Mielestäni me haemme nimenomaan Helsingin kokonaisetua ja parasta mahdollista kompromissia.
5. Rakenteelliset muutosten välttämättömyys
Miksi sitten tällaiseen ylipäätään ryhdytään? Miksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia? Eikö voida jatkaa kuten ennenkin?
Lyhyellä tähtäimellä olemme taantumassa. Helsingin käyttötalous on tiukalla jo nyt, eivätkä lähivuodet näytä ruusuisilta. Lisäksi Helsingissä mm. Helenin tuloutus tulee vähenemään noin 120 miljoonaa euroa vuodessa ja valtionosuuksien leikkaukset toisen mokoman.
Vain veroja korottamalla me emme tästä selviä – korotuspaine on useampia prosenttiyksikköjä ja mieluusti työtäkään ei taantumassa verottaisi enempää kuin on tarpeen.
Pidemmällä tähtäimellä meidän haasteemme on huoltosuhde. Huoltosuhde kuvaa työikäisen väestön suhdetta eläkeikäisiin ja nuoriin. Koko hyvinvointivaltiomme on rakennettu 70-00-lukujen hyvän huoltosuhteen varaan. Seuraavat 15 vuotta se tulee heikkenemään todella nopealla tahdilla.
Tämä tarkoittaa paitsi lisääntyviä terveydenhuoltokustannuksia, myös tulopohjan pienenemistä – meillä on vähemmän työntekijöitä, jotka voivat maksaa veroja ja ylläpitää hyvinvointivaltiota.
On siis selvää että jotain on tehtävä vaikka ”tehostaminen” ei ole kivaa eikä helppoja päätöksiä ole luvassa.
Kiristyvä talous konkretisoituu hallintokunnissa. Otetaan esimerkiksi opetustoimi, jossa säästöt tarkoittavat jo tänäkin vuonna leikkauksia sekä koulunkäyntiavustajien ja opettajien määrään että tuntikehyksestä. Tämä on opetustoimen ydintoimintaa, joka tulisi säilyttää mahdollisimman laadukkaana. Näihin ei pitäisi säästöjen mielestäni kohdistua.
Helsingissä on kouluruokailua ja koulujen siivoamista kilpailutettu jo vuodesta 2005 lähtien. Pähkinänkuoressa tulos on ollut se että laatu on parantunut ja hinta laskenut. Nämä ovat tukipalveluja, joissa meillä on Helsingissä toimivat markkinat.
Kun opetustoimella on rahaa vain rajoitetusti, meidän pitää tehdä valinta: mistä leikataan.
Vaihtoehdot ovat leikataanko koulunkäyntiavustajista, koulurakennuksista ja tuntikehyksistä vai kilpailutetaanko siivousta ja ruokahuoltoa, jolloin tukipalveluiden kustannukset laskevat.
Valinta on kuin syövän ja ruton väliltä, mutta jotain on tehtävä, muuten potilas kuolee.
Sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan on tänä vuonna joutunut jo leikkaamaan miljoonan vammaisten kuljetuspalveluista. Oltaisiinko tämä voitu välttää jos jokin muu toiminto olisi tuotettu tehokkaammin 2,1 miljardin euron sosiaali- ja terveysvirastossa? Ehkä. Todennäköisesti.
Itse näkisin mieluummin tukipalvelut säästön kohteena kuin koulujen ydintoiminnan, opetuksen tai sotevirastossa vammaispalvelut.
Päätökset eivät ole helppoja eikä näitä valintoja kaikissa olosuhteissa tarvitsisi tehdä. Lähivuosina valitettavasti joudutaan todennäköisesti vielä todella paljon ikävämpien päätösten eteen jos näitä päätöksiä ei kyetä tekemään. Esim. sote-viraston menoista on todennäköisesti leikattava kymmeniä miljoonia euroja sotelain astuessa voimaan. Se tarkoittaa todella karuja leikkauksia nykyiseen verrattuna.
Eikä taloudellinen tilanne ole tosiaankaan tästä valoisammaksi muuttumassa, ei lyhyellä eikä edes pidemmällä tähtäimellä. Tästä ei veronkorotuksilla selvitä.
Kyse on siitä hidastammeko hallitusti ja väistämme vai törmäämmekö seinään täyttä vauhtia paniikkijarruttaen.
6. Päätöksenteko
On helppo ottaa yksinkertainen ja periaatteellinen kanta Palmiaan. Sitten kun joudutaan tekemään konkreettisia päätöksiä ja kantamaan niistä vastuuta, tapaus muuttuu monimutkaisemmaksi. Tai ainakin minulle se muuttuu, Vasemmistoliitolle ja demareille selvästikään ei.
En usko että kukaan meistä on lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan päästäkseen leikkaamaan ja lakkauttamaan, saati köyhää kyykyttämään. En minä ainakaan. Minä olen mukana politiikassa pelastaakseni planeettaa ilmastonmuutokselta ja suojellakseni hyvinvointivaltiota. Joskus tarvitaan rajujakin toimenpiteitä että pallo ja hyvinvointivaltio eivät huku. Pitää olla rohkeutta muuttaa rakenteita kun maailma muuttuu.
Uskon vahvasti että tehokkaammin tuotetut tukipalvelut ovat kaikkien helsinkiläisten etu.
Helppoja viikkoja, kuukausia tai vuosia ei ole luvassa. Suosittelen kuntapolitiikkaa harrastukseksi vain masokisteille.
Nyt on tarkan pelin paikka. Jos Vihreät äänestää Palmian kapitalisoinnin puolesta, kokoomus varmaan äänestää Soininvaaran ks-apulaisjohtajuuden puolesta. Sitä on kuolattu kuusi vuotta. Kokkareita on mielistelty jo
Guggenheimilla ja Lasse Männistöllä. Vieläkö Oskalan perse (lue moraali)kestää merivettä..?
Kävin männä vuonna uimassa kuolleessa meressä. Hyvin perse kellui.
Aluksi täytyy kertoa, että arvostan Hannu Oskalaa poliitikkona ja kompromissin tekijänä ja uskon lujasti, että hän on kykenevä muuttamaan esittämiään näkemyksiä perustellusti.
Olen hyvinkin selvityksestä ja sen ”kokoomuslaisista” päämääristä perillä. En lähde Hannun väittämiä tässä kategorisesti oikomaan- olen Palmian yhtiöittämistä useallakin foorumilla kommentoinut perin pohjin. Olen kommenteissani ollut ja olen edelleenkin sitä mieltä, että ainoastaan Henkilöstöruokailun osittainen yhtiöittäminen on perusteltua kilpailuneutraliteettilainsäädäntöön perustuen. Samainen laki antaa kuitenkin selkeästi mahdollisuuden säilyttää muut osat Palmiasta liikelaitoksena, jos näin vain halutaan.
En lähde myöskään tässä ottamaan kantaa mahdolliseen apulaiskaupunginjohtaja- peliin, toivon, että sellaisia ei kulisseissa pelata vaan mahdollinen ”johtajuus” tulee ihan sovittujen pelisääntöjen pohjalta, jotka perustuvat nykyisellään valtuuston voimasuhteisiin ja joista myöhemmin päästäisiin eroon kokonaan.
Hannu kirjoittaa edellä ”strategisesta edusta”. Tuo mainittu ”etu” perustuu vain poliitikkojen ja selvitysryhmän ajatusmaailmaan ja on vailla pohjaa.
Strategisesti on tärkeää säilyttää palvelut liikelaitoksen omina ja näin päästä oikeasti ”strategisesti” asioihin vaikuttamaan eikä vain tuijottamaan, mitä taloudellisesti viivan alle jää.
Ihan esimerkkinä tästä ”strategisesta” ajattelusta: Liikelaitoksessa poliitikot pääsevät esimerkiksi päättämään, käytetäänkö ruoanvalmistuksessa kotimaisia raaka-aineita ja millaisella työvoimalla tuotantoa tehdään. Puhumattakaan ruokahuollon varautumisen ohjaamisesta kriisiaikoina. Minkä kriisin? Katselkaa ympärillenne, onko maailma vakaa!
Kyllä esimerkiksi on ”strategisesti” tärkeää säilyttää Kiinteistöpalvelut liikelaitoksessa, jossa laatua on helpompi valvoa. Tämä siksi, että kaupungilla on suunnaton kiinteistömassa, josta tulee huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla ja siksi ”strategisesti” on oma palvelutuotanto tässä erityisen tärkeää. Kuinka tämä ei ole muka ”strategista”??? Koskee Siivouspalveluita myös.
Turvapalvelut: Vuosi sitten HKL:n vartiointi siirrettiin suorahankinnaksi Palmialle, jolloin perusteluina oli mm. ”kaupungin liikelaitoksen tuottamana palveluna palvelukonseptin helppo muunneltavuus tarpeen mukaan Länsimetron valmistuessa ja myöhemmin automaattimetroajoon siirryttäessä”. Mihin tämä ideologia on kadonnut?
Vuosi sitten Palmian turvapalveluissa oli noin 80 työntekijää, joista suuri osa oli vahtimestareita eri virastoissa, joissa he olivat kiinteästi osa työyhteisöä (mm. kirjastot, kulttuurikeskukset) ja kilpailun osuus oli alle yhtiöittämisrajan selkeästi (kuten on muuten edelleenkin). Kun HKL:n vartiointi siirrettiin Palmiaan, kasvoi turvapalveluiden henkilöstömäärä reilusti kaksinkertaiseksi. Ja nyt se halutaan yhtiöön ja esimerkiksi HKL:n vartiointisopimus taitaa olla voimassa ”noin” Länsimetron aukeamiseen, jolloin Turvapalvelut tullaan eittämättä kilpailuttamaan ja Palmia tulee ne todennäköisesti häviämään. Ja koko kaunis ideologia ”laadukkaasta ja joustavasta palvelutuotannosta” katoaa. Miksi näin?
Ihan yhteenvetona edelleenkin: Ainoastaan osa Cateringista tulee yhtiöittää. Ei muuta. Olkaa kerrankin järkeviä!
”Kun opetustoimella on rahaa vain rajoitetusti, meidän pitää tehdä valinta: mistä leikataan.
Vaihtoehdot ovat leikataanko koulunkäyntiavustajista, koulurakennuksista ja tuntikehyksistä vai kilpailutetaanko siivousta ja ruokahuoltoa, jolloin tukipalveluiden kustannukset laskevat.”
Tässä meet Hannu metsään niin että rytisee. Meidän pitää tehdä valinta, ettei opetustoimesta leikata, se on tärkeä toimi! Ja jos leikataan, leikataan viraston kuluista, ei koululaisten palveluista.
Koululaiset tarvitsevat kaiken, koulunkäyntiavustajat, koulurakennukset ja tuntikehykset sekä siivouksen ja ruokahuollon.
Hei Hanna,
tietenkin lähtökohta on se että opetuksesta ei säästetä. Mutta valitettavasti opetustoimen toimintaa on lähivuosina tehostettava.
On täysin selvää että koululaiset tarvitsevat siivouksen ja ruokahuollon – eihän kukaan ole tässä näitä lakkauttamassa. Kysymys on nyt siitä miten nämä opetuksen tukipalvelut järjestetään. Ja nämä ovat juuri näitä ”viraston kuluja”.
Olen Kari Kälvian kanssa samaa mieltä HKL turvapalvelu asiassa.
Mikä on muuttunut vuosi sitten tehdystä päätöksestä hankkia metron turvapalvelut palmialta?
Palmiaa ei ole ”Pakko yhtiöitää kun luovutaan ulkoisesta myynnistä”- vai onko kysymys pelkästään ideologinen?
Hei Ari,
viime vuonna metron vartijoiden kilpailuttamisesta päätettäessä meille korostettiin että Palmia on kätevin valinta kun koko metron konseptia uudistetaan automaation ja Länsimetron avautumisen yhteydessä. ”Metroisännät”.
Esittelijä totesi tuolloin:
”Esittelijä toteaa, että sopimuksen tekeminen kaupungin oman palveluntuottajan kanssa on perusteltua kyseisessä muutostilanteessa. Palmia -liikelaitoksella on erittäin hyvät edellytykset huolehtia joustavasti sopimukseen sisältyvien henkilömuutosten hallinnasta. Mikäli turvapalvelut kilpailutettaisiin, olisi tarkoituksenmukainen sopimuskausi vain noin kolme vuotta, ja mahdollinen kilpailuttamalla saatu hintataso olisi todennäköisesti korkeampi kuin Palmia -liikelaitoksen kanssa neuvoteltu.”
Tämä sopimus päättyy 2017, jolloin metron vartiointipalvelu olisi tullut uudestaan kilpailutettavaksi. Konseptin valmistuttua sen kilpailuttaminen on paljon helpompaa.
Eikö olisi jo aika vihreiden jo aika luovuttaa kun omaa vesitettyä kompromissiehdostustanne ei valtuustossa kannata mikään muu ryhmä.
Joudutte nyt valitsemaan puolenne, joka on oikeastaan hyvä asia että äänestäjjille oikeasti tulee selväksi minkälaisia arvoja kannatatte silloin kun on oikeasti tiukka paikka eikä pelkällä unelmahötöllä päästä eteenpäin.
Oma kantani on että Palmian tulee vetäytyä kilpailuilta markkinoilta ja keskittyä kaupungin omaan palveluntuotantoon. Niille 150 henkilölle kyllä löytyy kaupunkikonsernissa työpaikat uudelleensijoituksen kautta, kun tiedetään millä vauhdilla kaupungin henkilöstö tällä hetkellä eläkkeelle siirtyy.
Sen sijaan jos Palmia yhtiöitetään, niin ensimmäisen YT-neuvottelun yhteydessä vähintään sama porukka saa kylmästi kenkää. Ja jäljelle jääneiden ns. ”vanhojen työntekijöiden” työehdot voidaan neuvotella huonommiksi (kuten on pelätty) kun irtisanomisperusteet täyttyvät.
Vihreiden on sitten jälkikäteen turha hurskastella ettette tienneet mihin yhtiöittäminen johtaa. Tietoa teille on kyllä jaettu, joten valitkaa jäljellä olevasta kahdesta vaihdoehdosta ja lopettakaa oman mallin ajaminen kun se ei kannatusta tule saamaan.
Tjaa-a.
http://yle.fi/uutiset/helsingin_kaupunginhallitus_hyvaksyi_palmian_osittaisen_yhtioittamisen/7498412
Sana ”tahtotila” Palmian työntekijöiden työehtojen suhteen on hyvin epämääräinen. Mielestäni se tarkoittaa että olisihan se ihan hyvä juttu mutta en sitoudu siihen mitenkään.
Luotan vielä siihen että kaikki vihreän ryhmän valtuustoedustajat eivät ole samaa mieltä kanssasi.
Jos lansäädäntö vaatii, että ”ne osat kuntien liikelaitoksista, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla on yhtiöitettävä”,
niin millä tavoin
1. ruokahuoltopalvelu (pois lukien henkilöstöruokailu)
2. puhelin- ja hyvinvointipalvelut
eivät toimi kilpailuilla markkinoilla?
Vai onkohan tässä nyt kysymys siitä, että kaupunki saa tarjota omia palveluita itselleen myös ”kilpailuilla markkinoilla”?
Eli tuolla ”ne osat kuntien liikelaitoksista, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla on yhtiöitettävä” ei ole mitään tekemistä tän Palmian keissin kanssa?
(Kyssäri laitettu uudensuomen puheenvuoroon 29.9…)
Moi toke,
kilpailtu markkina tarkoittaa markkinaa, joka on avoin. Kaupunki voi päättää tuottaa esim. ruokahuoltoaan myös täysin itse, jolloin siinä ei ole kilpailua.
Näin päädyttiin tarkastelun yhteydessä tekemään myös puhelin- ja hyvinvointipalvelujen yhteydessä. Olin itsekin hieman yllättynyt että nämä nähtiin strategisesti tärkeiksi, mutta selvityksestä löytyvät perustelut ovat ihan pätevät. Näitä ei kannata ulkoistaa, vaan tuottaa sisäisesti, jolloin ne eivät ole kilpailuilla markkinoilla.
Eli olemme nyt yhtämieltä siitä, että ”“ne osat kuntien liikelaitoksista, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla on yhtiöitettävä” ei pidä paikkaansa?
Hei Toke,
kyllä tuo lause pitää 100% paikkansa. Kuten blogissani kirjoitin, Palmian henkilöstöruokailusta 60% toimii kilpailuilla markkinoilla.
Nyt toki yhtiöitettiin jonkin verran laajempi osa, mutta tuo siellä on aidosti myös pohjalla.
Jos siis kaupunki joskus tilaa jonkun palvelun yksityiseltä, on tämä ”kilpailtu markkina” ja sen jälkeen kaupungin oma vastaava palvelu on yhtiöitettävä?
Minulle jäi nyt sitten hämäräksi, onko tämä ”pakko” lainsäädännöstä johtuva pakko vai kenties joku kaupungin oman periaatepäätöksen sanelema pakko. Lisäksi jäi epäselväksi missä tilanteessa tämä ”pakko” oikeasti tulee vastaan. ”Puhelinpalvelua tarjoavat useat yritykset Suomessa, mutta se ei ole kilpailtu ala, koska kaikki kaupungin puhelinpalvelut tuottaa kaupunki itse”?
Seuraavan yhtiöittämisen kohdalla pitänee kysellä hieman lisää ja ehkä jostain muualta; eli Tulevan talven lumia…
Pakko tulee juurikin kuten kuvasit.
Eli ensinnäkin osa Palmiasta tuottaa palveluja markkinoilla. Ihan kuten mikä tahansa yritys. Muistaakseni Palmia hoitaa mm. jonkun valtion viraston ruokapalvelut. Tämä on itsestäänselväsiti pakko joko ajaa alas tai yhtiöittää.
Joissain muissa osissa taas pakko syntyy kaupungin omien toimien tuloksena. Jos haluamme kilpailuttaa esim. koulujen ruokailua tai siivousta, ja haluamme että kaupungin itse omistama puulaaki voi osallistua kilpailutuksiin, on kilpailutuksiin osallistuva osa yhtiöitettävä.