Tällä viikolla isoja asioita lausunto metropolilaista ja kaupunginhallituksen myöntämät avustukset. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
1 V 11.2.2015, Lisäyksen tekeminen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamista koskevaan yhteistyösopimukseen
ok. Vuonna 1991 tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä alkaen Olympiastadionin korjauskustannukset on jaettu valtion ja Helsingin välillä 50/50.
ok. Helsinki osallistuu Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin 104,5 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2019, jos valtio tulee samalla summalla mukaan.
2 V 11.2.2015, Yhtiöittämisistä johtuvat vuoden 2014 talousarviomäärärahojen ylitykset
Helsinki yhtiöitti viime vuonna Sataman, Energian ja osan Palmiaa. Näistä seuraa kirjanpitoon ylityksiä, jotka ovat teknisiä. Emme ole ylittämässä talousarvion ”Arvopaperit”-kohtaa 2,17 miljardilla eurolla ja antolainauksia 729 miljoonalla. Raha vain siirtyy taskusta toiseen.
3 V 11.2.2015, Teknisen palvelun lautakunnan jäsenen valinta
4 V 11.2.2015, Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston jäsenen valinta
5 V 11.2.2015, Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen valinta
6 V 11.2.2015, Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenen valinta
ok. Otso vaihtaa pois HKL:n johtokunnan pj:n pallilta kh-pestin vuoksi. Tilalle valitaan Tuomas Rantanen.
SIVISTYSTOIMI
1 V 11.2.2015, Tietokeskuksen johtajan virkaan ottaminen
ok. Ehdotamme valtuustolle valittavaksi Timo Cantellia 7200 euron palkalla. Siirtyy viraston toiseksikorkeimmalta pallilta korkeimmalle.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 11.2.2015, Kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen (nro 12288, Kaupunginteatteri)
Kaupunginteatteria ollaan suojelemassa sr-1 -merkinnällä.
Muutama viikko sitten kun käsittelimme Käpylän suojelukaavaa mietin paljon sr-1 -merkinnän vaikutusta Käpylän peruskoulun ”Väinölä” -rakennuksen korjauskustannuksiin. Luonnoksessa koulu oli sr-2 -suojeltu. Minulle vakuutettiin että kustannukset riippuvat pitkälti suunnittelun laadusta, joten ei voi tietää nostaako suojelu kustannuksia. Ja kun korjauksen hankesuunnitelmaa ei ole olemassa, ei mitään täsmällistä arvioita voida edes antaa.
Tässä meillä on vähän erilainen tapaus. Kaupunginteatterin suojelukaava liittyy valtuuston jo hyväksymään 56 miljoonan euron hintaiseen peruskorjausurakkaan.
On aivan selvää että kaupunginteatterin rakennus on suojelun arvoinen. Se on arkkitehtonisesti upea rakennus keskeisellä sijainnilla. Rakennuksen ulkonäön ja yleisölle avointen tilojen suojelu on täysin ymmärrettävää. Suojelumääräys sanoo muista yleisöltä suljetuista tiloista seuraavasti:
Muissa tiloissa korjaami- sen lähtökohtana tulee olla pääasiallisen tilajaon, rakenneratkaisujen, värisymboliikan, alkuperäisten kiintokalusteiden ja betonisten alakattojen säilyttäminen.
Minua kiinnostaisi kuulla syntyykö tästä suojelumääräyksestä jotain kustannuksia ja miten ne muodostuvat. Peruskorjauksen hankesuunnitelman ja rakennussuojeluperiaatteet on tuottanut sama konsulttiyritys. Tiedon pitäisi olla saatavilla. Hanke on niin valtaisa, 56 miljoonaa euroa, että jo muutaman prosentin säästö olisi iso raha. Ylisuojellakaan ei kannata. Teatteri on käyttörakennus, ei muistomerkki.
2 V 11.2.2015, Tontin myyminen Kauppakeskus Itäkeskus Oy:lle (Vartiokylä, tontti 45173/22)
ok. Myydään Itikselle tontti kymmenellä miljoonalla eurolla. Ostajakonserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt omistavat jo ennestään useita Itiksen tonteista, joten tontin myynti selkeyttää alueen omistusta.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n osakassopimus
ok. 1,3 miljoonaa euroa. GHP laajenee viime vuonna toimintansa lopettaneen Culminatumin verran. Greater Helsinki Promotionin päätehtävänä on kansainvälisten investointien hankinta Helsingin seudulle. Helsingin osuus rahoituksesta on 45%.
4 Historiatoimikunnan asettaminen kaupunginhallituksen toimikaudeksi
5 Vaalilautakuntien asettaminen ja jäsenten nimeäminen vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten
6 Vaalitoimikuntien asettaminen ja jäsenten nimeäminen vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten
ok.
7 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2015
ok. Viime vuonna kaupunginhallitus linjasi että ”työntekijöiden virkistys- ja yhdistystoimintaan työntekijäjärjestöjen kautta kohdistettu tuki kohdistuu tällä hetkellä epätasa-arvoisesti. Kaupunginhallitus edellytti, että sille valmistellaan ehdotus uusista kriteereistä avustuksille, jossa tuen kriteerit ovat läpinäkyvät ja tasa-arvoiset. Avustusten kokonaissummaa ei koroteta.”.
Nyt tämän linjauksen mukaisesti ehdotetaan että: ”kahdelle eniten vuokra-avustusta saaneelle avustukset myönnettäisiin 10 %:lla alennettuna ja jatkovuosina toimittaisiin vastaavalla tavalla kunnes saavutettaisiin kohtuullinen ja tasasuuruinen avustus molempien avustuslajien osalta”.
Lisäksi näemmä JHL:n ja Superin & Tehyn hakemukset saapuivat myöhässä, joten niitä esitetään hylättäväksi. Miten mä veikkaan että tähän tullaan palamaan? Hurstille tuki annettiin vaikka hakemus tuli myöhässä. Onko tästä tulossa nyt yleinen toimintatapa? Keiden kaikkien hakemukset saavat tulla myöhässä? Apurahataiteilua harrastaneena tiedän että päivämäärät ovat selviä eivätkä apurahoja myöntävät tahot niistä jousta.
Nämä avustuksethan ovat ”kartano-rahaa”. Esim. JHL hallinnoi Kulosaaren kartanoa, jonka kaupunki omistaa. Kaupunki antaa JHL:lle vuokran verran tukea. Kuviossa on raikas tuulahdus Kekkosen ajalta.
8 Lausunto valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lainsäädännöstä
ok. Viime kesäkuussa tuimme demareiden kanssa ajatusta voimakkaasta metropolihallinnosta. Me tuimme nimenomaan voimakasta metropolihallintoa, jolla olisi myös verotusoikeus.
Stubbin hallituksen lakiluonnos ei ole sellainen. Otso summasi tuntoja hyvin jo elokuussa:
”Olen itse kannattanut metropolihallintoa, koska idea on on mielestäni oikeasti hyvä. Mutta en todellakaan voi kannattaa tällaista metropolihallintoa. Minulle ei ole tärkeää mallin nimi, vaan se että siinä on jotain järkeä. Oikeasti tarvitsemme paremmin yhteen toimivaa yhdyskuntasuunnittelua ja demokraattisemman tavan päättää seudun yhteisistä asioista. Tämä ei vaan ole se tapa.”
Helsingin lausunto suhtautuu metropolilakiin huomattavan nuivasti, joka mielestäni kuvaa hyvin esityksen kehnoutta. Se ei vastaa hajarakentamisen haasteisiin, vallan ja vastuun rakenne jää epäselväksi ja pahimmillaan esitetty muoto vain vaikeuttaa toimivan joukkoliikennejärjestelmän ja kaavoituksen toteuttamista.
Sosialidemokraattien argumentaatio on oikeastaan se että ehdotus ei ole täydellinen, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Parannetaan sitten matkan varrella ja neuvotteluissa.
Valitettavasti poliittinen realismi sanoo toista: eivät lähtökohtaisesti kehnot mallit koskaan parane 14 kunnan keskinäisessä kissanhännänvedossa. Eikä näin katastrofaalisen huonoa mallia kannata päästää eteenpäin. Ylimääräistä hallintoa hallinnon vuoksi ei ole syytä perustaa.
Lakialoite on käytännössä oikeastaan kuollut joka tapauksessa: Eduskunnalle esitys voitaisiin antaa aikaisintaan 26.2, jos kukaan ei pyydä sitä hallituksessa pöydälle. Valiokuntien mietintöjen olisi oltava valmiina 6.3. Ja välissä vielä perustuslakivaliokuntakin. Juu, ei tule tapahtumaan. Ja toivon mukaan Sipilä I ei tähän enää sitten koske.
9 Iltakouluasia: Kaupunginkanslian elinkeinopoliittisen ja kaupungin keskitetyn kansainvälisen toiminnan arviointi ja toimenpidesuunnitelma
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helen Oy:n hakemuksesta betonimurskeen hyötykäyttöön maanrakenteissa Hanasaaren voimalaitosalueella
ok. Hanasaari A:n jäänteitä käytetään uudisrakentamisessa.
2 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Palmia -liikelaitoksen johtokunnan päätös 16.12.2014 § 54 liikelaitoksen toimintorakenteen kehittäminen
ok. Kyse on Palmialiikelaitoksen organisaation uudistamisesta nyt kun liikelaitoksen toiminta supistuu. Käytännössä päätös koskee yhtä osastopäällikköä.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä päiväkodeissa
ok. Selostus varhaiskasvatuksen kulttuuritoiminnasta.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Alueen varaaminen Planmeca Oy:lle majoitus- ja koulutuskeskusta varten (Vuosaari, Lohiniemenranta)
Planmeca Oy, joka kuuluu Helsingin suurimpiin yhteisöveron maksajien joukkoon ja työllistää Herttoniemessä yli 900 henkilöä haluaisi laajentaa Lohiniemenrannassa koulutuskeskustaan.
Hanke mainio, mutta alueella on myös luontoarvoja. Luontotietojärjestelmän mukaan alueella on ”arvokas kasvikohde”. Täytyy kysyä miten nämä aiotaan suunnittelussa yhteensovittaa.
Planmecan tapauksessa voisi hyvin kysyä, miksi kaavamuutosta ajetaan juuri lähivirkistysalueeksi kaavoitetulle rantaviivalle, vaikka koulutuksen kannalta sijainnilla juuri tässä nimenomaisessa kohdassa ei pitäisi olla merkitystä, varsinkin kun Planmecalla on rannassa jo ”Harbo Lounge” ja sen yhteydessä laituri, johon on mahdollista saapua isommallakin veneellä.
Jos Planmeca tarvitsee koulutuskeskuksensa, se olisi täysin mahdollista sijoittaa esimerkiksi Villa Harbon pihalle rakennetulle paikoitusalueelle, joka on täysin tarpeeton, koska Harbonkadulla on runsaasti yleisiä parkkipaikkoja eivätkä Planmecan vieraat edes saavu tilaisuuksiin omilla autoillaan. Toinen vaihtoehto on tehdä nyt majoitukseen suunnitellulle Villa Harbon viereiselle tontille sellainen kaavamuutos, että siihen voitaisiin rakentaa sekä koulutus- että majoitustiloja.
Ei kerro hyvää Helsingin kaupungista, jos periaatteesta säilyttää rannat vapaina luovutaan yksittäisen yrityksen pyynnöstä – oli kyseessä kuinka menestyvä yritys tahansa.
Hienoa, että Kaupunginteatterin arvo puistonsa keskellä on ymmärretty, ja rakennus ympäristöineen on tarkoitus suojella.
Suojeltavan rakennuksen arvoa korostaisi myös se, että rakennuksen valaistusta tarkistettaisiin remontin jälkeen. Vaalea rakennus pitäisi valaista valkealla valolla. Nyt teatterin julkisivu on valaistu sinisillä valonheittimillä.
Kyllä. Uskoisin että teatterin ulkovalaistus uusistaan samalla.
Arvokkaan kasvikohteen lisäksi Planmecan tavoittelema tontti on 1. luokan lepakkoaluetta. Kaikki lepakkolajit kuuluvat tiukan suojelun piiriin.
Kasvit ja lepakot ovat ihan kivoja, mutta virkistysalueeksi kaavoitetun rannan pitäminen asukkaiden käytössä on ihan riittävä peruste yrityksen laajentumishankkeiden hylkäämiseen.
Totta tämäkin ja asemakaavan sisältövaatimukset ottavat myös virkistysnäkökulman huomioon:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Asemakaavoitus
Hei, tätä juuri selvitellään, asia jäi pöydälle. Toisaalta kyseessä on suunnitteluvaraus ja suunnittelun yhteydessä luontoarvojen osalta täytyy täyttää vaadittavat määräykset, jotka ohjaavat suunnittelua pois rannasta jne.
Ongelma on, että alustavissa suunnitelmissa tehdyillä laiminlyönneillä on taipumus jäädä voimaan eli kun kerran on lähdetty huonolta pohjalta niin sillä jatketaan, vaikka se olisi kaupungin periaatteiden ja sisältövaatimusten vastaista.
Olisi asukkaana paljon helpompaa, jos pystyisi luottamaan siihen, että kaupunki pyrkii alusta lähtien ottamaan reunaehdot huomioon ja itse voisi jättää kaavoituksen seuraamisen vähemmälle.