Huhhuh, melkoinen kaupunginhallituksen kokous huomenna! Listalla asioina mm. kansliapäällikön valinta ja yleiskaava. Ei sieltä pienimmästä päästä! Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 28.9.2016, Vihreiden valtuustoryhmän ryhmäaloite alueiden eriarvoisuuden torjumisesta

ok. Katsotaan sitten valtuustossa josko vaatisimme myös toimenpiteitä nyökyttelyn lisäksi.

2 V 28.9.2016, Kansliapäällikön virkaan ottaminen ja avoimen viran hoitaminen

ok. Helsingin tulevan ”supervirkamiehen” valinta. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää virkaan valittavaksi Sami Sarvilinnaa, joka toimii nykyisin kaupunginlakimiehenä. Sarvilinna tunnetaan yleisesti tasapuolisena, luotettavana ja pätevänä.

Kaupunginhallitus katsoo hakijoiden työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ja psykologisista henkilöarvioinneista ilmenevien seikkojen perusteella, että Sami Sarvilinna on kansliapäällikön virkaan parhaiten soveltuva. Sami Sarvilinnan ansioituneisuus julkishallinnon vaativissa tehtävissä ja henkilökohtaiset ominaisuudet antavat hänelle parhaat edellytykset keskushallinnon ja kaupunginkanslian johtamiseen ja kehittämiseen. Hyvänä neuvottelijana ja kokeneena edunvalvojana hänellä on erinomaiset edellytykset tulokselliseen yhteistyöhön sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien kanssa, myös englannin kielellä.

Demarit tullevat äänestyttämään valinnan.

SIVISTYSTOIMI

1 V 28.9.2016, Valtuutettu Nuutti Hyttisen aloite kahdessa osoitteessa asuvien erityisoppilaiden koulukuljetuksista

Nuutti Hyttisen ajatus on ihan hyvä: koulukyytiin oikeutetuista erityisoppilaista 24% asuu kahdessa eri osoitteessa. Aloitevastaus kertoo kuitenkin että kuljetuksen järjestäminen kahdesta eri osoitteesta vaihtelevasti maksaisi näille n. 250 lapselle maksaisi jopa 1,9 miljoonaa euroa per vuosi, 7600€ per lapsi! Tämä raha olisi sitten pois jostain muualta.

Korkea kustannus johtunee osin siitä että jos kuljetus toteutettaisiin nyt kesken kilpailutuskauden, joudutaan kuljetuksista maksamaan erittäin korkea hinta, kun järjestely ei kuulunut kilpailutuksen perusteisiin eikä esim. tietojärjestelmää ole välttämättä suunniteltu tällaista silmällä pitäen. On kuitenkin vaikea uskoa että eri osoitteista noutamisesta syntyisi 1,9 miljoonan kustannus, jos järjestely olisi mukana kilpailutuksessa alusta lähtien. Digitalisaation paikka, sanos.

Olisikin ehkä hyvä että seuraavaa kilpailutusta valmisteltaessa lautakunnalle valmisteltaisiin vaihtoehdoksi kilpailutus tämä malli huomioiden. Olisi ylipäätään mielenkiintoista tietää mikä sen kustannusvaikutus tuolloin olisi.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 28.9.2016, Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan hyväksyminen

Valtuustokauden kaikkein isoin asia. Kahdeksi viikoksi pöydälle, jotta asiasta ehditään keskustella valtuustoryhmissä, jonka jälkeen päätös sitten tehdään ja kaava etenee kohti valtuustoa. Kaava mahdollistaisi suurin piirtein Turun tai Tampereen verran rakentamista.

Kaava on monelta osin suuri vihreä voitto, vaikka mm. Keskuspuiston kaventuminen huolettaakin. Kaupunkibulevardit, raideliikenteen verkostokaupunki, kantakaupungin laajeneminen kaikki ovat asioita, joita vihreä valtuustoryhmä ja kansanliike Helsingissä on ajanut todella pitkään.

2 V 28.9.2016, Kaupunkiympäristön toimialan yhteinen tilahanke, hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Teknisen alan virastot yhdistyvät suuressa hallintouudistuksessa™. Tällä hetkellä virastot sijaitsevat yhdessätoista ja keväästä 2017 alkaen kahdeksassa kiinteistössä eri puolilla kaupunkia. Tämä ei tietenkään ole optimaalinen tilanne kun tarkoitus olisi paitsi lyödä puljut hallinnollisesti yhteen, myös uudistaa prosesseja, poistaa siiloutumista ja lisätä yhteistyötä.

Siksi on valmisteltu uusi yhteinen tilahanke Kalasataman keskuksen lähelle. Kustannus olisi noin 113 miljoonaa euroa, vuokrana noin 8 miljoonaa euroa vuodessa (22,3€/m2). Kaupunginhallituksen aiempien evästyksien mukaisesti työtilaa per työntekijä on tehostettu – nykyisestä 33 neliömetristä tullaan noin 14 neliömetriin per työntekijä.

Hanke toteutetaan kaupungin suunnittelemana ja rakennuttamana vuokratilana sijoittajaomistukseen. Kaupunki sitoutuu toimimaan tiloissa 20 vuotta.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 28.9.2016, Valtuutettu Thomas Wallgrénin ja Veronika Honkasalon aloite hätämajoituksen järjestämisessä noudatettavasta ohjeistuksesta

Wallgrenin ja Honkasalon aloite liittyy tietenkin hätämajoituksen järjestämiseen liittyneisiin ongelmiin, joita on viime talvina ollut.

Eduskunnan oikeusasiamies antanee lausunnon kaupungin käytännöistä piakkoin. Esittelijä viittaa tähän:

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle jätettyjen kantelujen johdosta kaupunginhallitus on antanut lausunnon 25.4.2016 § 401. Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoitukseen muutetaan tarvittaessa, kun apulaisoikeusasiamiehen antama päätös asiasta on saatu ja jos se päätöksen mukaan on aiheellista.

Sitä voisi pohtia kannattaisiko aloite jättää pöydälle kunnes ko. lausunto saadaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi ja alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkakiintiöksi

ok. Hyvä. Alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden kohdalla päätetään asettaa 75 kuntapaikan kiintiö. Määrä perustuu Helsingissä nyt olevien lasten määrään. Kuntapaikan tarjoamalla Helsinki voi tarjota ilman huoltajaa saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille sopivan asumismuodon ja tarvittavat jälkihuollon palvelut alueella, jonne he ovat maahan saapumisensa jälkeen ehtineet kiinnittyä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

2 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle toimenpide-esityksestä Meilahden jalopuumetsien rajaamisesta luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisiksi luontotyypeiksi

Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt ”Meilahden huvila-alueen arvokkaimpien jalopuumetsien rajaamisesta luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisina luontotyyppeinä”. Helsingin kaupungin oma ympäristökeskus puolsi ajatusta, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto vastustaa ja rakennusvirasto sompailee kantojen välissä rajaten suojeltavaa pienemmäksi.

Kaupunginhallituksen lausunto suhtautuu ajatukseen kielteisesti. Esittelijä perustelee kantaansa seuraavasti

Kaupunginhallitus ei puolla ehdotettujen alueiden 1 ja 2 luontotyyppien suojelemista luonnonsuojelulain 29 §:n nojalla. Alueiden metsiköt eivät ole syntyneet säännöksen edellyttämällä tavoin luontaisesti vaan istuttamalla. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteilla olevassa asemakaavassa on otettu huomioon alueen luonnon monimuotoisuus ja muiden luonnonarvojen säilyminen sekä kulttuuriarvojen vaaliminen. Alueen rikkaus on sen monikerroksellisuudessa, luonnonmukaisuudessa ja jonkinasteisessa epäjärjestelmällisyydessä. Kaavaehdotuksella pyritään säilyttämään näitä sattumalta syntyneitä ja vaikeasti mitattavia arvoja. Luonnonympäristön ja maisemallisten arvojen säilyminen on kulttuuriarvojen lisäksi kaavamuutoksen keskeinen tavoite. Kaavaehdotus on luonteeltaan hyvin säilyttävä eivätkö luontotyypin suojelutavoitteet vaarannu.

Mielenkiintoinen kysymys. Sinällään kaavoittaja selvästi ymmärtää alueen arvon, siellähän sijaitsevat mm. Tamminiemi ja Kesäranta. Mielestäni ajatus siitä että kaava mahdollistaisi muutaman uuden rakennuksen aiempina vuosikymmeninä purettujen tilalle on hyvä. ”[Alueelle saa] sijoittaa siirtämällä säilytettävän, kulttuurihistoriallisesti merkittävän, alueen arvoon ja ominaispiirteisiin soveltuvan huvilarakennuksen. Uudelleen rakennettaessa ei rakennuksessa saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat rakennuksen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Rakennuskiellon määrääminen Vartiokylän Itäkeskuksen tontille 45173/5 (nro 12411)
2 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Itäkeskuksen kauppakeskuksen vanhimman osan julkisivujen suojelua koskevasta rakennussuojeluesityksestä

Rakennustaiteen seura, museovirasto ja kaupunginmuseo haluaisivat suojella Itäkeskuksen kauppakeskuksen vanhimman osan julkisivuja.

Itse pelästyin listaa lukiessani että onko kyse ”ylisuojelusta” – olivathan Rakennusvalvonta ja kaupunkikuvaneuvottelukunta, jotka molemmat tunnetaan kyllä kaupunkikuvan ja suojelun suhteen tarkkoina putiikkeina, hyväksyneet Itiksen remonttisuunnitelmat jo.

Kyse onkin osin prosessista. Koska Rakennustaiteen seura ja museovirasto ottivat asiaan kantaa, oli ELY:n käynnistettävä oma suojeluprosessinsa. Ja tämän seurauksena voisi siis olla rakennuksen suojelu ”rakennusperinnön suojelemista annetun lain nojalla”. Ja tähän prosessiin Helsinki ei voisi juuri vaikuttaa.

Tämä halutaan nyt välttää ja siksi on käynnistetty Helsingin oma normaali käytäntö – suojelua asemakaavan kautta. Siksi rakennuskielto asetetaan ja kaava lähtee valmisteluun. Tällä tavoin Helsingillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa suojeluun.

Tämän vuoksi esitys lienee ok. Itse toivon että prosessin lopputuloksena on suurin piirtein se remontti, joka alunperinkin haluttiin tehdä – se on hyvä ja toimiva kompromissi, joka säilyttäisi ulkoisen rakenteen pääpiirteen ja parantaisi toiminnallisuutta. Mutta tästä ei tosiaan päätetä nyt.